Lue keskustelun säännöt.
Mies petti ja lääkäri määräs mulle hevoskuurin masennuslääkkeitä
28.06.2014 |
Menin tosi huonoon kuntoon kun mies jäi kiinni 7 kk:n pettämisestä 20 v. nuoremman työkaverin kanssa. Kaksi vuotta söin lääkärin määräyksestä 300 mg Venlafaxinia. Se vei kaikki negatiiviset tunteet pois ja meillä meni miehen kanssa paremmin ku koskaan. Negatiivisten tunteiden kanssa hävisi multa myös täydellisesti tunto alapäästä, m
utta lääkkeen "ansiosta" ei sekään tuntunut musta kauhealta. Meillä oli seksiä, mies sai orkkunsa mutta mä olin täysin tunnoton.
Tänä keväänä päätin lopettaa lääkkeen, kun kaikki tuntui olevan reilassa. Vieroitusoireet on olleet kyllä aivan kamalat, vaikka olen ajanut lääkkeen alas tosi hitaasti. Nyt olen ollut pari viikkoa ilman lääkettä, ja viimeksi eilen sain todellakin pakottaa itseni olemaan ottamatta sitä, sillä "sähköiskut" ja rahina pään sisällä, pahoinvointi ja näköhäiriöt ovat välillä aivan sietämättömiä.
Suurin muutos lääkkeiden poisjättämisen jälkeen on ollut kuitenkin se, että olen tajunnut melkein vihaavani ja halveksuvani miestäni. Hän on varmaan ollut onnesta rusetilla kun vaimo on lääketokkurassa antanut huoraamisen anteeksi ja tehnyt kaikkensa että pettämisen tahraama liitto pelastuisi.
Nyt kun katson miestäni, näen vain surkean pikkumulkkuisen äijän, jolle se, mitä hänellä oli, ei riittänyt. Nyt mies ei haluais millään erota eikä menettää perhettään. Mulle se ei vaan enää riitä. Nyt mä haluan ihan oman elämän.
Onko muita joille on käynyt samalla tavalla että psyykenlääkkeet piilottavat kaikki todelliset tunteet, jotka sitten tulevat lopettamisen myötä esiin?
Kommentit (49)
Ensinnäkin muutamalle kommentoijalle: Venlafaxin ei ole SSRI vaan SNRI -lääke eli siinä on kaksi vaikuttavaa ainetta. Toiseksi 300mg on siinä maksimiannos ja koska lääke on muutenkin vahva mielialalääke, niin kuulostaa tosi kovalta määrältä tuollaiseen tilanteeseen. Mä olen itse käsittänyt, että masennukseen ym. määrätään yleensä ensin juurikin jotain SSRI-lääkettä ja jos ne eivät tehoa, vasta sitten Venlaa. En ole varma.
Mun mielestä tuollaisessa tilanteessa pitäisi aluksi yrittää hoitaa se unettomuus pois ja katsoa sitten, tarvitaanko vielä jotain mielialalääkettä vai ei. Mutta mä en ole lääkäri, mielialalääkkeitä sen sijaan olen syönyt, myös tuota Venlaa, mutta syynä on ollut vaikea masennus eikä mikään äkillinen, yksittäinen tapahtuma.
Vastauksena ap:n tunne-elämää koskevaan kysymykseen sanon, että kyllä, masennuslääkkeet tasaavat tunteita jopa noin voimakkaasti. Mä olen itse keväällä lopettanut venlan syönnin ja ensinnäkin vieroitusoireet olivat mullakin tosi kovat. Ja sitten ne tunteet... Mä saatoin alkaa itkeä ihan milloin ja missä vain ja raivostua tosi pienestäkin syystä. Toisaalta myös ilon tunteet olivat vahvempia kuin lääkkeen käytön aikana. Harmillista, ettei sulla ole ollut mitään paikkaa käsitellä miehesi pettämistä lääkkeen käytön aikana, koska masennuslääkkeitten ideahan on toimia ensiapuna ja mahdollistaa asioiden käsittely ym. Eli ihminen saadaan (ehkä) lääkkeillä siihen kuntoon, että alkuperäisen pahan olon tai masennuksen aiheuttanut asia voidaan työstää. Suomessa ei vain tunnuta toimivan näin vaan ensin pillerit kouraan ja sitten jos vielä "kehtaa" valittaa pahaa oloa, niin lisää pillereitä. Resurssit ovat aivan liian pienet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko oikeasti olet sitä mieltä, että on hyvä syödä psyykenlääkkeitä ja olla niiden avulla "onnellinen" ja jättää asiat käsittelemättä? Itsellä kuoli erittäin rakas mummo Venlafaxin-lääkityksen aikana, mutta eipä se tuntunut juuri miltään. Minä, entinen herkkäsielu ja itkupilli en edes kyyneltä vuodattanut. Mieskin sitä ihmetteli.
Oli miten oli, nyt alan nukkumaan. Omalta kohdaltani olen lääkityksen kokeneena ehdottomasti sitä mieltä, että ihan liian helposti lääkäri psyykelääkityksen määräsi ja seuraukset on olleet sekä henkisesti että fyysisesti kurjat. Ne on vahvoja lääkkeitä ja tarkoitettu masennukseen, ei sydänsuruista johtuvaan unettomuuteen
t. AP
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 01:18"]
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 01:03"]
AP tässä. Olen lueskellut näitä vastauksia ja monenlaista on tullut mieleen.
Tuolle edelliselle kommentoijalle sen verran että totta kai otin lääkettä kun se tuntui auttavan ja lääkäri oli sen määrännyt. Pettäminen ei tuntunut ollenkaan kamalalta ja elämä tuntui hymyilevän. Pariin otteeseen juttelin lääkärin kanssa lopettamisesta, mutta lääkäri sanoi että ainakin vuosi pitää lääkettä syödä että näkee onko siitä apua
Olihan siitä siinä mielessä apua, että mikään paha tuntunut pahalta vaan olin onnellisempi kuin koskaan. Nyt kun lopetin lääkkeen, oli ne alkuperäiset tunteet siellä alla ja vasta nyt pääsen oikeasti ksittelemään niitä. Ja se on nyt johtamassa eroon.
[/quote]
Jos olisit hyvä jatkanut niitä lääkkeitä, elämäsi ei ehkä olisi tässä kriisissä. Tuskin tämäkään nyt onnellista on. Pitää muistaa, että avioero ei ole avain onneen, vaan sen aikana ja sen jälkeen joutuu kipuilemaan monenlaista asiaa. Yksinäisyys eron jälkeen tulee monelle yllätyksenä. Jos nyt sorrut ajattelemaan, että kaikki pahuus on ulkopuolellasi ja kaikki paha olo johtuu muiden virheistä, se saattaa katkeroittaa sinua. Kannattaa opelella antamaan anteeksi, niin lääkärille kuin miehellekin. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että sinä hyväksyisit pettämisen tei että sinun olisi pakko jatkaa yhteiseloa. Kannattaa kuitenkin itsensä vuoksi olla armollisempi muita kohtaan. Katkeruus myrkyttää mielen. Positiivisuudesta sen sijaan saa itse ja lähipiirikin voimaa.
[/quote]
Kommentoin vielä (olen viestin 43 kirjoittaja) tuota "masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta"-väitettä. Kyllä muuten tulee. Ja tulee pitkät vieroitusoireet - ei toki kaikille, mutta tosi monille. Lääkärien mukaan kyse on lopetusoireista, mutta ihan sama asia se on. Myös aloitusoireet voivat olla ihan järkyttävät ja kestää aika pitkäänkin tai kuten itselläni, aina pari viikkoa jokaisen lääkenoston jälkeen.
Tuo, ettei tule riippuvuutta, on ihan vain lääkefirmojen propagandaa. Toki jossain bentsodiatsepiineissa riippuvuus on paljon pahempaa ja ihan erilaistakin, mutta kyllä mun mielestä voidaan puhua riippuvuudesta, jos jo se, että lääkkeen ottaa yhtenä päivänä kuusi tuntia normaalia myöhemmin, aiheuttaa fyysisiä oireita.
Näille tämän ketjun keittiöpsykiatreille: googlatkaapa Venlafaxin ja vieroitusoireet. Saatatte yllättyä...
Minä olen samaa mieltä kuin alkuperäinen kirjoittaja. Masennuslääkkeitä pitäisi kirjoitaa vain oikeaan masennukseen, ja vakavaan masennukseen vain. Eikä koskaan resepti kouraan ja kotiin vaan aina jatkohoitoa, keskusteluapua tai jotain. Ei sydänsuruihin, lievään masennukseen, unettomuuteen tarvita vahvoja psyykelääkkeitä vaan ihan muuta apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on niin sairas maa. Normaalit, elämään kuuluvat surut lääkitään pillereillä. Ketään ei kiinnosta eikä korvaa sitä, että pillerihuuruissa menee joiltakin jopa vuosia oikeaa elämää hukkaan. Pääasia on, että lääkäri on pykälien mukaan hoitanut työnsä määräämällä lääkereseptin, kela korvaa ja veronmaksajat kiittää.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 01:29"]
Masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta eikä monen viikon vieroitusoireita. Johtuvatkohan oireet ihan jostain muusta.
[/quote]
Kyllä ap:n kuvailemia sähköiskuja ja huimausta voi tulla, vaikka lääkkeet lopetettaisiin hitaastikin. Se menee viikkojen kuluessa ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.06.2014 klo 01:38"]
Kommentoin vielä (olen viestin 43 kirjoittaja) tuota "masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta"-väitettä. Kyllä muuten tulee. Ja tulee pitkät vieroitusoireet - ei toki kaikille, mutta tosi monille. Lääkärien mukaan kyse on lopetusoireista, mutta ihan sama asia se on. Myös aloitusoireet voivat olla ihan järkyttävät ja kestää aika pitkäänkin tai kuten itselläni, aina pari viikkoa jokaisen lääkenoston jälkeen.
Tuo, ettei tule riippuvuutta, on ihan vain lääkefirmojen propagandaa. Toki jossain bentsodiatsepiineissa riippuvuus on paljon pahempaa ja ihan erilaistakin, mutta kyllä mun mielestä voidaan puhua riippuvuudesta, jos jo se, että lääkkeen ottaa yhtenä päivänä kuusi tuntia normaalia myöhemmin, aiheuttaa fyysisiä oireita.
[/quote]
totta tuokin. Joskus ihmettelen heitehuimausta ja sitten hoksaan, että aamulääke on jäänyt ottamatta. Ei tarvitse kuin puoli päivää myöhästyä, niin heti tulee oireita.
Masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta eikä monen viikon vieroitusoireita. Johtuvatkohan oireet ihan jostain muusta.