Miten kestää eropäätöksen jälkeen yhdessä asuminen?
Nyt neuvoja ja vertaistukea kehiin. Meillä keskustelu avioerosta kypsyi pitkään ja jossain loppukeväällä tehtiin lopullinen päätös. Nyt selvitellään asumiskuvioiden jatkoa (lainat, lasten asiat, kuka jää taloon ja kuka muuttaa pois, ja mihin, jne.) ja pakosti joudutaan vielä elämään saman katon alla määrittämättömän pitkään, varmaan ainakin muutama kuukausi. Mies ei ennen tätäkään ole juuri aloittellisuudellaan loistanut, mutta nyt näyttää hanskat talon ja taloudenpidon suhteen tippuneen kokonaan käsistä. Istuu yökaudet autotallissa lässyttämässä puhelimessa uudelle naiselleen ja valittelee, kun päivällä niin sitten väsyttää töiden jälkeen, koneella istuu 90 % päivästä.
En jaksaisi katsella tuota vetelehtimistä enää yhtään vaan jatkaa arkea yksin. Myös tuo uusi nainen, joka ilmeisesti on ollutkin jo jonkun aikaa kuvioissa mutta nyt tuli ilmi, on aika mahtava märkä rätti naamalle. Itse haluan hoitaa tämän tilanteen loppuun kunnialla ja sitten myöhemmin miettiä uusia kuvioita, kunnioituksesta niin miestä kuin itseänikin kohtaan.
Miten tämän ajan oikein jaksaa?!
Kommentit (25)
Ilkeää on. Aivan tahallista kiusaajan tuo on. Ota sinne asuntoon joku mies asumaan alivuokralaiseksi. Siististi siirrät exän tavarat jonnekin nurkkaan. :)
Kannattaa varmaan heti laittaa asia tuomioustuimelle. Mies taitaa pitkittää asian kohtuuttomiin. Ihan selvää kiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitämällä se niin lyhyenä kuin mahdollista.
Yritys on mun puolelta kova!
Ap
Miehen viimeisin: päätti ottaa palkatonta vapaata (jotain mitä ei ole koskaan harkinnut esim. lasten tai perheen kanssa jotain tekemiseksi) ja lähteä uuden tyttökaverinsa luokse satojen kilometrien päähän yli viikoksi ens viikolla. Mulle ei olisi vielä asiasta maininnut, asia tuli ilmi yhteisen työpaikan (kyllä, valitettavasti sama työpaikka) lomalistasta ja sitten pitkin hampain kertoi suunnitelman kun kysyin. Ei etukäteen tullut mulle edes mitään kysymyksiä, sopiiko tämä lastenhoidollisesti, vaan ilmoitus vasta nyt, että hän menee. Kaikki asumiskuvioiden keskustelut, lainaneuvottelut menee tämän takia jäihin tuoksi ajaksi. Miten tällaisessa tilanteessa voi asua ja elää saman katon alla, kun ratkaisut venyy ja vanuu ja toinen, jonka kanssa asumisesta ja lapsista pitäisi sopia, on kiinnostuneempi muista asioista kuin siitä että saataisiin tämä juttu maaliin?
Ap