Heiluttelen sateenkaarilippua tukeakseni ystäviäni
Tosi moni tullut viime vuosina kaapista.
Jokaisella ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin on.
Kommentit (12)
Kylläpä niitä nyt varmaan helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan mitään kaappia ei pitäisi enää edes olla.
Enpä ole koskaan kysynyt esim työkavereiltani, että kummasta tykkäät. Asiat ilmenee/ei ilmene jutellessa. Mitäpä väliä mistä kukakin tykkää. Jos olen ihastunut johonkin, niin kysyn kiinnostaako seurani jos ei kiinnosta, riittää kun sanoo ei kiitos. Ei tarvitse edes selittää, että olen jotain ja tykkään jostain.
Olen elänyt nuoruuteni 80-luvulla ja silloin ajat olivat ihan erit. Nähnyt ihmisten asenteiden muutoksen ja iloinen siitä. ap
Heiluta näyttävämmin jotta näen tähdätä paremmin.
Itse tuen kohtelemalla samoin kuin muita. En pidä heitä mitenkään sen erityisempinä kuin muitakaan.
Ensin ituhipit sitten nämä sääliä kalastavat huutelijat
Kyllä kaikki ovat samanarvoisia, poikkeamista huolimatta.
Olet friikki-peesari. Et mitään muuta.
Olethan maksanut provikat tuosta lipusta? Tänään kuuntelin jotain haastattelua, joka avasi silmäni, koska tähän asti olin tyhmänä luullut, että pride-viikko jne. ovat sellaista hyväntahtoista suvaitsevaisuutta ja että erilaiset mukana olevat yritykset tekevät sateenkaarilogoillaan eräänlaisen näkyvyyspalveluksen. Ei se näin ole.
Tosiasiassa jokainen mukaan tulevan yrityksen ja yksityisen tulisi maksaa sateenkaariyhteisölle siitä, että he/ne kertovat tukevansa asiaa. Ei siis sovi painattaa sateenkaarikassia, jos jokaisesta kassista ei maksa 10-20 snt yhteisölle eikä sovi esimerkiksi liputtaa, jos ei maksa siitä. Iso osa yrityksiä on pridessä vapaamatkustajina eli omaa egoaan kiillottaakseen hehkuttaa asiaa, mutta todelliset kannattajat ymmärtävät siitä maksaa.
Tänä vuonna pride sai 80 000 e koronatukirahaa, mutta se ei riitä. Ei voida olettaa, että järjestäjät tekisivät tätä palkatta.
hemmetti, koko juttu on silkkaa rahankeruuta, ei mitään tasa-arvon julistamista!
Kävin Ikeassa, viimeksi kai reilu vuosi sitten.
Kassoille mennessä näin vanhat kunnon Ikea-kassit pilattuina. Räikeät sateenkaarivärit!
Oksennus.
Oikeastaan mitään kaappia ei pitäisi enää edes olla.
Enpä ole koskaan kysynyt esim työkavereiltani, että kummasta tykkäät. Asiat ilmenee/ei ilmene jutellessa. Mitäpä väliä mistä kukakin tykkää. Jos olen ihastunut johonkin, niin kysyn kiinnostaako seurani jos ei kiinnosta, riittää kun sanoo ei kiitos. Ei tarvitse edes selittää, että olen jotain ja tykkään jostain.