Lue keskustelun säännöt.
Oma käytös hävettää! Mistä apua?
27.06.2021 |
Olen ihan pulassa nykyään oman aggression tunteeni kanssa. Suutun aivan silmittömästi milloin mistäkin ja kiihdyn nollasta sataan puolessa sekunnissa. Viimeisten kahden viikon aikana olen mm. huutanut minua etuilleelle miehelle kaupassa, toiselle miehelle kaupan parkkipaikalla (sanoi, että ajoin liian läheltä hänen autoaan) ja naapurin kyylämuijalle, joka vahtii, pissaako pieni chihuahuani meidän kerrostalon pihan nurmikolle. Jälkimmäistä haukuin v***n persenaamaksi ja haistatin päälle pitkät v***t.
Olen 44-vuotias nainen, musta ei ikinä päällepäin uskoisi, että kilahdan helposti ja sanon ihan mitä sylki suuhun tuo, kun suutun. Tuntuu, että joissain tilanteissa päässä vain naksahtaa. Ja jälkikäteen häpeän tietysti käytöstäni. Luulen itse, että olen ollut koko ikäni aivan liian kiltti ja nyt kun olen vähitellen opetellut vetämään rajoja, käyttäytymiseni menee ihan toiseen laitaan. Nyt pitäisi siis opetella hallitsemaan tätä raivoa, mutta miten? Onko tällaiseen jotain oma-apua saatavilla vai pitäisköhän mun mennä terapiaan käsittelemään asioita?
Kommentit (22)
Itsellä myös alkanut tällainen aggressiivinen käytös. Ikää 43-vuotta. Töissä palavereissa lauon nykyään kaikki mielipiteeni ihan liian suoraan ja sitten jälkeenpäin hävettää. Työkavereille olen aina mukava, mutta johto ja typerät esihenkilöt saavat kyllä kuulla mielipiteeni. Ei vaan enää kiinnostele myhäillä ja mielistellä ketään. Eikä tässä iässä vaan enää jaksa paskaa johtamista. Mutta kai sitä joskus voisi yrittää olla hiljaa. En ole varsinaisesti ylpeä käytöksestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla alkanut esiintyä näin 4-kympin korvilla tuota, etten voi sietää etuilevia ihmisiä. Se on niin kuin refleksi, että en alistu siihen. Tungen takaisin heidän eteen ja kuulutan kovaan ääneen, että minä olin tässä ensin. Jotenkin häpeän käytöstäni, mutta mielestäni olen kuitenkin oikeassa. Saan pitkiä katseita. Tätä tapahtuu usein. Ihmiset ovat moukkia! Kun osaisin vain olla tekemättä tuota, pääsisi helpommalla kun ei välittäisi.
Mietin, että eikö se ole ihan normaaliakin puolustautua ja suuttua. Nuo tilanteet, joita ap kuvaili niin ihmisethän ovat niissä käyttäytyneet tyhmästi sinua kohtaan. Vanha keskusteluhan tämä kyllä on.
Minäkin olen niin kiltti ollut aina ja rauhallinen. Välillä pelästyn suuttumuksen voimakkuutta, mutta toistaiseksi en ole vielä huutamalla huutanut kenellekään.