Millaista se on, kun tuntee olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi?
Koskaan en ole kokenut sellaista. Lapsuus väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, myöhemmin kaksi pitkää suhdetta joissa ei rakkautta ollut. Tottuuko tähän?
Kommentit (11)
Miksi HALUAISIT tottua? Ole yksin, niin saat juuri niin rakastetun olon ja turvallisen tunteen kuin pystyt itse itsellesi antamaan. Ainakaan et joudu silloin pelkäämään ketään toista.
Onko ihmiseen niin sisäänrakennettu rakkaudenkaipuu? Muistan jo ihan pienenä kaivanneeni sitä, että joku ottaa syliin.
Nuorena hairahduin harhateille läheisyydebkaipuussni.
Suhteissani on aluksi ollut hellyyträ, se on hävinnyt ja olen tullut torjutuksi.
Tekee niin kipeää. Voiko tämän rakastetuksi tulemisen tarpeen jotenkin jäädyttää.
Hyväksyä se, ettei kukaan tarvitse, enkä minä tarvitse ketään.
Voiko yksinäisyyteen tottua, jopa oppia hyväksymään se, ettei merkitse kellekään yhtään mitään?
Ettei saa itse antaa rakkautta., Se valuu jonnekin tyhjyyteen kyn sitä ei kylaan huoli.
Todella ikävä kuulla, että et ole ikinä kokenut oloasi rakastetuksi. Voisiko asian kuitenkin korjata terapialla? En tiedä. Mutta miltä se tuntuu.. luottavaiselta ja turvalliselta. Mutta asiaa ei juuri ajattele silloin, kun asia on kunnossa. Samaan tapaan, kun ei ajattele ruokaa kun vatsa on täynnä tai vettä, kun ei ole jano.
Hyvältä, kun elää ilman parisuhdetta. Ja pitää lähellä vain luotettavat ja terveillä elämäntavoilla varustetut ihmiset.
Ei pidäkään sulkea pois läheisyyden ja turvallisuuden kaipuuta vaan kulkea sitä kohti. Ja lähteä pois tilanteista ja suhteista, jossa se ei onnistu ja on uhattuna.
Yksin eläessä on mahdollista löytää tasapaino, ja mukava "tavallisuus" ymmärrän "tavallisuudella" sellaista turvallista arkista olemista. Missä ei ole pelkoja eikä draamoja.
Nyt kun olen(alkoholistimiehen jälkeen) 7 vuotta elänyt sellaista turvallista itsellistä arkea, toleranssini kaikelle p*skalle parisuhteessa on nolla. Tämä ei tarkoita, ettei minulla nykyään olisi parisuhde, mutta se on rakastava, turvallinen ja rauhallinen, ilman draamaa.
Sinulla on suhteessa juuri niin paljon draamaa, kuin sallit. Et tule löytämään turvallista miestä niin kauan, kuin olet muunlaisessa suhteessa varattuna.
Niin kauan kuin haet suhdetta epätoivoisesti, huolit millaisen miehen vaan. Sinun pitää ensin hyväksyä mahdollisuus, ettei sinulla ehkä koskaan ole miestä. Kun olet sen kanssa sinut, pystyt valitsemaan.
Saat sen mistä päästät irti.
Ap, en minäkään tiedä. Olen kasvanut väkivaltaisen arvaamattoman lapsenhakkaajanarsistin lapsena, ja se oma vanhempi yrittää yhä tuhota ja talloa lapsiaan, aikuisinakin. Oon niin kateellinen heille joilla on rakastavat vanhemmat…
Olen ollut lapsena kovin rakastettu, mutta koulukiusaaminen traumatisoi minut. Pitkään en pystynyt rakastamaan itseäni enkä ketään muutakaan. Käsittelin asiani ja olen nyt hyvässä rakastavassa parisuhteessa, jossa annan ja saan rakkautta. On vain sellainen turvallinen olo. Tiedän, että pärjään vaikka tämä suhde päättyisikin. Hyvässä turvallisessa parisuhteessa voi olla oma itsensä ja näyttää kaikki tunteensa. Voi olla itsenäinen oma yksikkönsä. Minun elämäni ei riipu kumppanistani eikä hänen minusta. On vapaus toteuttaa itseään. Sellainen on turvallinen ja rakastava parisuhde.
Vaikea sanoa, kun en tiedä.