Miksi kyykkyasennossa ei saa synnyttää?
...vai saako? Johtuuko synnytyskanavan asennosta vai mistäkö? Jotenkin vain tuntuisi helpoimmalta ja ns nopeammalta tavalta saada lapsi ulos...
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kokeile mennä kyykkyyn viimeisilläsi raskaana niin saatat ymmärtää jotain. Jos et ole raskaana, laita vaikka jumppapallo paidan alle.
En valitettavasti ole koskaan raskaana ollut, vuosien yrityksistä huolimatta. Lähinnä kuitenkin tarkoitin jollakin tavalla esim polvet ja sääret maassa olevaa asentoa. Yleensä kun synnytys ilmeisesti tapahtuu hyvin usein makuuasennossa...
Mutta ymmärrän kyllä pointin, ihan kyykyssä ei tosiaan varmastikaan mahan takia ole mahdollista.
Miksi kukaan haluaisi synnyttää lapsen lattialle, kun sänkyynkin voi? Lisäksi melkoisen tuskallista olla poltoissa polvillaan kovalla lattialla. Ja niin kuin joku sanoi, ei lääkärikään pääse tuollaisessa asennossa näkemään miten homma etenee.
Ihan mielenkiinnosta: Miten ihmeessä sinulle tuli mieleen pohtia tällaista?
Mikä lääkäri? Jos kaikki menee hyvin, niin ei siinä synnytyksessä ole mitään lääkäriä mukana.
Lattialle voi laittaa polvien alle vaikka tyynyn tai pyyhkeen.
Nimenomaan JOS menee hyvin. Aina ei mene ja silloin pitää lääkärin päästä kunnolla näkemään, mikä on homman nimi.
Vierailija kirjoitti:
Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia
Tuossa voisi olla syy, miksi kyykyssä ei yleensä synnytetä. Minä ainakaan en jaksa olla kyykyssä kuin max 5 minuuttia, vaikka en ole raskaana koskaan ollut. Puhumattakaan, jos takana olisi tuntien supisteluvaihe.
Kyykkyasento on ihmisen luonnollinen lepoasento.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko ns kyykyssä synnyttäminen yleistäkin. Tai sallittua (ilmeisesti siis on, onneksi). Kysyin vain siksi, koska useimmiten synnytysasento tuntuu olevan lähes poikkeuksetta selällään makuulla sängyssä.
-ap
Ei nykyään synnytetä selällään maaten, se oli 60-luvun tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko ns kyykyssä synnyttäminen yleistäkin. Tai sallittua (ilmeisesti siis on, onneksi). Kysyin vain siksi, koska useimmiten synnytysasento tuntuu olevan lähes poikkeuksetta selällään makuulla sängyssä.
-ap
Selällään sängyssä maaten synnyttäminen on kaikkein huonoin asento, koska silloin ristiluu ei jousta. Eli synnytysaukko on pienempi.
Hienoa, että sinä tiedät toistenkin puolesta, mikä heille sopii parhaiten. Minä synnytin kaikki lapseni selälläni, koska se oli minulle paras asento. Eli väärin synnytin sinun mielestäsikö?
Minä synnytin kaikki kolme lastani jonkinlaisessa kyykkyasennossa. Ja todellakin asento on tuolla tavoin kaikkein luonnollisin. Jotkut kätiöt eivät niin tykkää kun on hankalampi päästä tarkastelemaan missä mennään. Toinen lapseni syntyi helsingin haikaranpesässä ja sielä antoivat kaiken tilan eivätkä tehneet mitään turhia tutkimuksia (olisivat tehneet jos jokin olisis indikoinut, että on jotain häikkää). Sain olla täysin omassa kuplassani ja otin vauvan itse vastaan jalkojeni välistä. Kolmas lapseni syntyi kotona kylpyammeessa ja otin myös itse vastaan, kätilö ehti paikalle vasta kun vauva oli jo syntynyt (oli niin sanottu syöksysynnytys).
Kannattaa googlata aktiivisynnytys.
"ETKÖ pääse kyykkyyn? Se kertoo paljon kehosi hyvinvoinnista, sanoo fysioterapeutti Matti Melanen.
Syvä kyykky on nimittäin ihmisen luonnollinen lepoasento, johon jokaisen meistä pitäisi taipua. Asento tunnetaan myös slaavikyykkynä.
”Kyykkyyn pääsy kertoo siitä, että kaikkien niveltemme liikkuvuus on normaali. Jos kyykky ei onnistu, jotain on tiukalla”, Melanen sanoo."
Just tällä viikolla olin kyykyssä rv35 ja meinasin lentää nenälleni, kun mahan paino saikin koko kropan kallistumaan eteenpäin :D muutenkin maha on aikalailla tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia
Tuossa voisi olla syy, miksi kyykyssä ei yleensä synnytetä. Minä ainakaan en jaksa olla kyykyssä kuin max 5 minuuttia, vaikka en ole raskaana koskaan ollut. Puhumattakaan, jos takana olisi tuntien supisteluvaihe.
Ei kaikilla se tuntien supisteluvaihekaan ole niin raskas.
Itse olisin jaksanut lähteä vaikka lenkille, mutta kätilö antoi luvan enää lenkkeillä osastolla.
Synnytyskin meni ilman kipulääkkeitä ja sängyssä tosin, mutta vain siksi, että kätilö halusi tarkastaa missä mennään ja totesi että lapsi tulee nyt ja että enää ei vaihdeta paikkaa.
Epäilen vahvasti tätä tarinaa, mutta toki voi olla tuollaisiakin poikkeuksellisia superihmisiä, jotka menevät vaikka maratonille synnytyksen yhteydessä. Uskallan kuitenkin väittää, että äärimmäisen harva on tuollainen, vaan suurimmalle osalle se kyykistely vaan ei ole mahdollista, koska ei jaksa. Jakkara tietysti eri asia, siinä saa tukea, mitä kyykyssä ei niin hyvin saa.
Alkuperäiskansojen naiset synnyttävät kyykyssä. Siinä ei siis olla polvillaan maassa vaan jalat koukussa ja otetaan jostain tukea käsillä.
Miksi ei voisi synnyttää kyykyssä, kun lääkäri ja kätilö on ensin katsoneet lapsen olevan tulossa oikein päin ja kaiken olevan kunnossa? Siinähän saa varmasti juuri ne lihakset rennoiksi, jotka olisivat muuten vain lapsen tiellä, ja toisaalta ponnistaminen on helpompaa maan vetovoiman auttaessa.
"Syvä, rento kyykky on Melasen mukaan yksi perusasennoista, joka länsimaisessa kulttuurissa on likimain istuttu kuoliaaksi. Toisin on esimerkiksi monissa Aasian tai Afrikan maissa, joissa kyykky on edelleen tavallinen tapa olla ja toimia.
NYT PUHUTAAN kyykystä erityisesti lepoasentona, vaikka syvään kyykkääminen voi olla myös tehokas lihaskuntoliike."
Vauvalla oli napanuora kaulan ympärillä ja kätilö käski mennä polvilleen jakkaralle ”roikkumaan” sängyn laitaan tukien. Helpotti vauvan ulostuloa ja paransi sydänääniä. Jakkara toki oli pehmustettu polvien alla.
Vierailija kirjoitti:
"ETKÖ pääse kyykkyyn? Se kertoo paljon kehosi hyvinvoinnista, sanoo fysioterapeutti Matti Melanen.
Syvä kyykky on nimittäin ihmisen luonnollinen lepoasento, johon jokaisen meistä pitäisi taipua. Asento tunnetaan myös slaavikyykkynä.
”Kyykkyyn pääsy kertoo siitä, että kaikkien niveltemme liikkuvuus on normaali. Jos kyykky ei onnistu, jotain on tiukalla”, Melanen sanoo."
Onko Melasella yhtä ios vatsa mitä synnyttävällä naisella? Minun olisi pitänyt olla selkä taaksepäin kallistuneena kyykyssä, ei olisi onnistunut. Itse olin jo lapsena hirveän jäykkä, en taipunut niihin asentoihin mitä muut lapset.
Vierailija kirjoitti:
"ETKÖ pääse kyykkyyn? Se kertoo paljon kehosi hyvinvoinnista, sanoo fysioterapeutti Matti Melanen.
Syvä kyykky on nimittäin ihmisen luonnollinen lepoasento, johon jokaisen meistä pitäisi taipua. Asento tunnetaan myös slaavikyykkynä.
”Kyykkyyn pääsy kertoo siitä, että kaikkien niveltemme liikkuvuus on normaali. Jos kyykky ei onnistu, jotain on tiukalla”, Melanen sanoo."
Melanen joko ei ymmärrä mitään raskaudesta tai sitten sinä et ymmärrä, että tuossa puhutaan ei-raskaana olevista. Raskaana ollessa voi olla vaikka selkä niin kipeä, että kyykkyyn ei pääse mitenkään päin. Eikä tarvitsekaan, koska luonnotontahan se olisi pakolla mennä tuskalliseen asentoon.
Vierailija kirjoitti:
"ETKÖ pääse kyykkyyn? Se kertoo paljon kehosi hyvinvoinnista, sanoo fysioterapeutti Matti Melanen.
Syvä kyykky on nimittäin ihmisen luonnollinen lepoasento, johon jokaisen meistä pitäisi taipua. Asento tunnetaan myös slaavikyykkynä.
”Kyykkyyn pääsy kertoo siitä, että kaikkien niveltemme liikkuvuus on normaali. Jos kyykky ei onnistu, jotain on tiukalla”, Melanen sanoo."
MATTI Melasena en lähtisi tuota kertomaan naiselle synnytyksen aikana. Toki Matti ei tuossa puhukaan synnytystilanteesta tai raskaana olevista. Siksi juttu ei liity aiheeseen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia
Tuossa voisi olla syy, miksi kyykyssä ei yleensä synnytetä. Minä ainakaan en jaksa olla kyykyssä kuin max 5 minuuttia, vaikka en ole raskaana koskaan ollut. Puhumattakaan, jos takana olisi tuntien supisteluvaihe.
Ei kaikilla se tuntien supisteluvaihekaan ole niin raskas.
Itse olisin jaksanut lähteä vaikka lenkille, mutta kätilö antoi luvan enää lenkkeillä osastolla.
Synnytyskin meni ilman kipulääkkeitä ja sängyssä tosin, mutta vain siksi, että kätilö halusi tarkastaa missä mennään ja totesi että lapsi tulee nyt ja että enää ei vaihdeta paikkaa.Epäilen vahvasti tätä tarinaa, mutta toki voi olla tuollaisiakin poikkeuksellisia superihmisiä, jotka menevät vaikka maratonille synnytyksen yhteydessä. Uskallan kuitenkin väittää, että äärimmäisen harva on tuollainen, vaan suurimmalle osalle se kyykistely vaan ei ole mahdollista, koska ei jaksa. Jakkara tietysti eri asia, siinä saa tukea, mitä kyykyssä ei niin hyvin saa.
Täällä toinen. Kolme helppoa synnytystä takana. Ensimmäinen kesti n. 4 h, , toisesta olin onneksi sairaalassa yliaikaistarkastuksessa, sillä en juurikaan tuntenut supistuksia ennenkuin vauva no puski maailmaan. Kolmas kesti kolmisen tuntia ja heti synnytyksen jälkeen kätilön poistuttua kävelin suihkuun, siitä sain kyllä noottia, etten olisi yksin saanut mennä, mutta mikäs oli mennessä, kun kaikki oli hyvin.
Ihan sama kyykkii vai ei kirjoitti:
Jos olet kyykyssä mihin se lapsi mahtuu . Lattialle ?? No pitäähän lääkärin nähdä sen syntyvän lapsen pää. Miten päin se tulee ja jos tarvii leikata auki että mahtuu. Toiset synnyttää ammeessa veteen mutta omalla vastuulla . Kyllä vauvoja syntyy autoissa ja mihin vaan vessaan myös . Mutta synnytä kotona niin saat kyykkiä miten tahdot . Joskus vauva tulee sekunnissa joskus kestää tunteja .
Suomessa ei lääkärit ole katsomassa lapsen päätä synnytyksessä vaan kätilöt. Lääkäri tulee vasta silloin, kun on jo hätä.
Oikea syy on kätilön, ei äidin asento. Miksi ei synnytetä edes istuma-asennossa vaan edelleen aivan liian usein selinmakuulla, vaikka se on kaikkein huonoin asento monista syistä kaikille muille paitsi kätilölle. Ja lääkärille, mutta se on yleensä pienin harmi siinä vaiheessa, jos lääkäriä tarvitana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia
Tuossa voisi olla syy, miksi kyykyssä ei yleensä synnytetä. Minä ainakaan en jaksa olla kyykyssä kuin max 5 minuuttia, vaikka en ole raskaana koskaan ollut. Puhumattakaan, jos takana olisi tuntien supisteluvaihe.
Kyykkyasento on ihmisen luonnollinen lepoasento.
Varmasti heille, jotka elävät kuin apinat. Länsimaisille ei niinkään. Emmehän enää muutenkaan elä niin kuin luolamiehet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ETKÖ pääse kyykkyyn? Se kertoo paljon kehosi hyvinvoinnista, sanoo fysioterapeutti Matti Melanen.
Syvä kyykky on nimittäin ihmisen luonnollinen lepoasento, johon jokaisen meistä pitäisi taipua. Asento tunnetaan myös slaavikyykkynä.
”Kyykkyyn pääsy kertoo siitä, että kaikkien niveltemme liikkuvuus on normaali. Jos kyykky ei onnistu, jotain on tiukalla”, Melanen sanoo."
Melanen joko ei ymmärrä mitään raskaudesta tai sitten sinä et ymmärrä, että tuossa puhutaan ei-raskaana olevista. Raskaana ollessa voi olla vaikka selkä niin kipeä, että kyykkyyn ei pääse mitenkään päin. Eikä tarvitsekaan, koska luonnotontahan se olisi pakolla mennä tuskalliseen asentoon.
Nykypäivän ihmisten itselleen kehittelemiä ongelmia samoin kuin liian isokokoiset vauvat.
Kyykky tosiaan on lepoasento, siis lepoa keholle antava. Ponnistus synnyttäessä on helpompaa.
Samoin myös kyykky on parempi asento vessassa käymisessä, mutta länsimaissa istutaan ja ihmetellään ummetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kokeile mennä kyykkyyn viimeisilläsi raskaana niin saatat ymmärtää jotain. Jos et ole raskaana, laita vaikka jumppapallo paidan alle.
En valitettavasti ole koskaan raskaana ollut, vuosien yrityksistä huolimatta. Lähinnä kuitenkin tarkoitin jollakin tavalla esim polvet ja sääret maassa olevaa asentoa. Yleensä kun synnytys ilmeisesti tapahtuu hyvin usein makuuasennossa...
Mutta ymmärrän kyllä pointin, ihan kyykyssä ei tosiaan varmastikaan mahan takia ole mahdollista.
Miksi kukaan haluaisi synnyttää lapsen lattialle, kun sänkyynkin voi? Lisäksi melkoisen tuskallista olla poltoissa polvillaan kovalla lattialla. Ja niin kuin joku sanoi, ei lääkärikään pääse tuollaisessa asennossa näkemään miten homma etenee.
Ihan mielenkiinnosta: Miten ihmeessä sinulle tuli mieleen pohtia tällaista?
Mikä lääkäri? Jos kaikki menee hyvin, niin ei siinä synnytyksessä ole mitään lääkäriä mukana.
Lattialle voi laittaa polvien alle vaikka tyynyn tai pyyhkeen.
Nimenomaan JOS menee hyvin. Aina ei mene ja silloin pitää lääkärin päästä kunnolla näkemään, mikä on homman nimi.
Ja silloin homma tehdään sängyllä. Jos kaikki menee hyvin, valitaan mukavin ja toimivin asento. Yleensä kaikki menee hyvin ja lääkärille ei ole tarvetta. Ei kannata perustaa tietämystään telkkarisarjojen varaan.
Ei kaikilla se tuntien supisteluvaihekaan ole niin raskas.
Itse olisin jaksanut lähteä vaikka lenkille, mutta kätilö antoi luvan enää lenkkeillä osastolla.
Synnytyskin meni ilman kipulääkkeitä ja sängyssä tosin, mutta vain siksi, että kätilö halusi tarkastaa missä mennään ja totesi että lapsi tulee nyt ja että enää ei vaihdeta paikkaa.