Kurjuus, 3 vapaapäivää edessä perheen kesken

Jaa-a. Onko sinun ja lasten pakko olla miehen seurassa. Sanoisin suoraan, että me mennään esim. puistoon, kun olet ankeaa seuraa. Tuskin se mies osaa ajatuksia lukea.

Yritä sivuuttaa mies, ole, kuin  häntä ei olisikaan. Keksi jotain varmasti kivaa tekemistä tenavien kanssa, mutta älä pyydä miestä mukaan. Anna hänen itsensä tehdä aloite.

Jätä mies kotiin mököttämään ja teette lasten kanssa ihan omat juhannussuunnitelmat. Voihan sitä miestä kysyä mukaan mutta tuskin se lähtee kun tollanen mörökölli on.

Mies on todella tyytyväinen, kun minä menen ja teen: huolehdin lapset, vien puistoon, hoidan ja rajoitan ja keksin puuhat. Hän saa vaan makoilla, katsella telkkaria, juoda kahvia. Minua suututtaa, kun pääsee helpolla ja minä olen sitten se vastuunkantaja. Olisi minustakin kiva olla itsekäs, mutta jonkun on ajateltava lapsiakin. ap

Kuulostaa mukavalta parisuhteelta, jos pari vapaapäivää jo noin ahdistavia. Tiedät AP varmaan, ettei tuo ole ihan normaalia? Voisiko asialle tehdä jotain? Ainakin pitäisi!

Lasten teko on suomessa vapaaehtoista...

Kylläpä olet helmen löytänyt. Mitä tuollaisella miehellä tekee? Tuskin on muinakaan päivinä yhtään sen seurallisempi, kuin nyt juhannuksena. Eikö miestä valitessa ole ideana löytää itselleen kumppani, jonka kanssa jakaa loppuelämän ilot ja surut? Vai hankitko miehen vain lapsentekokoneeksi ja rahan tuojaksi? 

Ja jos mies oli alussa ihana, seurallinen, mukava ja varsinainen sieluntoveri, mutta ajan ja lasten myötä muuttui, niin on oma valintasi mitä muutoksia hyväksyt ja jaksat katsella. Jos minun mieheni muuttuisi tuollaiseksi, niin en kyllä näkisi parisuhteessa enää mitään syytä jatkamiseen. Eipä tuo kuulosta kovin kaksiselta isältäkään.

Saisitteko lapsia hoitoon joksikin aikaan? Jos kahdenkeskinen aika muuttaisi tilannetta?

Mun mies on kans tuollainen saamaton. Yksi syy miksen tee lapsia. Voin vain kuvitella, kuinka ärsyttävää tuollainen on.

Mitäs jos kurkkaisit peiliin... sieltä löytyy syyllinen kurjuuteesi.