Hävettää leikata koiran kynnet, koska kuulostaa kuin sikaa tapettaisi

Vierailija kirjoitti:

Kynsien leikkuusta täytyy tehdä pakottamisen sijasta palkitsevaa.

Opetin aran, käsittelyyn tottumattoman rescue-koiran näin:

1. Ensin koira totutetaan siihen, että ihminen pitää sen tassusta kiinni. Otin koiran tassun käteen ja syötin sille koko ajan herkkuja. Koira sai ottaa tassun pois kädestäni aina halutessaan, mutta samalla loppuivat myös herkut.

2. Seuraavaksi totutin edellä mainitulla tavalla koiran siihen, että minulla on ote sekä tassuista, että kynsisaksista edellä mainitulla logiikalla.

3. Seuraava askel oli kynsien koskeminen saksilla

4. Pieni leikkaus yhden kynnen kärjestä jne.

Ideana oli koko ajan, että koiraa ei pakotettu tai pidetty väkisin otteessa. Koira sai perääntyä aina halutessaan, mutta samalla loppui palkkaaminen. Hiljaa hyvä tuli ja parissa kuukaudessa minulla oli koira joka antoi leikata kynnet kiltisti. Toki harjoiteltiin tuo kaksi kuukautta viikoittain tätä.

Mutta miten toimit, kun koira EI HUOLI herkkua tässä tilanteessa?

Jeesusteippiä kuonon ympärille parikytä kierrosta niin paskantavasika hiljenee!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynsien leikkuusta täytyy tehdä pakottamisen sijasta palkitsevaa.

Opetin aran, käsittelyyn tottumattoman rescue-koiran näin:

1. Ensin koira totutetaan siihen, että ihminen pitää sen tassusta kiinni. Otin koiran tassun käteen ja syötin sille koko ajan herkkuja. Koira sai ottaa tassun pois kädestäni aina halutessaan, mutta samalla loppuivat myös herkut.

2. Seuraavaksi totutin edellä mainitulla tavalla koiran siihen, että minulla on ote sekä tassuista, että kynsisaksista edellä mainitulla logiikalla.

3. Seuraava askel oli kynsien koskeminen saksilla

4. Pieni leikkaus yhden kynnen kärjestä jne.

Ideana oli koko ajan, että koiraa ei pakotettu tai pidetty väkisin otteessa. Koira sai perääntyä aina halutessaan, mutta samalla loppui palkkaaminen. Hiljaa hyvä tuli ja parissa kuukaudessa minulla oli koira joka antoi leikata kynnet kiltisti. Toki harjoiteltiin tuo kaksi kuukautta viikoittain tätä.

Mutta miten toimit, kun koira EI HUOLI herkkua tässä tilanteessa?

Missä tilanteessa? Eli pyydät koiraa antamaan tassun ja se ei ota siitä palkkaa. Tuossa kohtaa kun aletaan totuttautumaan siihen, että omistaja voi pitää tassusta kiinni, kynsisakset ovat vielä piilossa, eikä todellakaan ole kyse mistään kynsienleikkuutilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynsien leikkuusta täytyy tehdä pakottamisen sijasta palkitsevaa.

Opetin aran, käsittelyyn tottumattoman rescue-koiran näin:

1. Ensin koira totutetaan siihen, että ihminen pitää sen tassusta kiinni. Otin koiran tassun käteen ja syötin sille koko ajan herkkuja. Koira sai ottaa tassun pois kädestäni aina halutessaan, mutta samalla loppuivat myös herkut.

2. Seuraavaksi totutin edellä mainitulla tavalla koiran siihen, että minulla on ote sekä tassuista, että kynsisaksista edellä mainitulla logiikalla.

3. Seuraava askel oli kynsien koskeminen saksilla

4. Pieni leikkaus yhden kynnen kärjestä jne.

Ideana oli koko ajan, että koiraa ei pakotettu tai pidetty väkisin otteessa. Koira sai perääntyä aina halutessaan, mutta samalla loppui palkkaaminen. Hiljaa hyvä tuli ja parissa kuukaudessa minulla oli koira joka antoi leikata kynnet kiltisti. Toki harjoiteltiin tuo kaksi kuukautta viikoittain tätä.

Mutta miten toimit, kun koira EI HUOLI herkkua tässä tilanteessa?

Jos koira ei pysty syömään, on tilanne sille aivan liian stressaava ja se ei ole oppimisen alueella kognitiivisilta toiminnoiltaan. Täytyy palata monta askelta taaksepäin. Tuossa videolla oli hyviä vinkkejä, katsoitko edes sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynsien leikkuusta täytyy tehdä pakottamisen sijasta palkitsevaa.

Opetin aran, käsittelyyn tottumattoman rescue-koiran näin:

1. Ensin koira totutetaan siihen, että ihminen pitää sen tassusta kiinni. Otin koiran tassun käteen ja syötin sille koko ajan herkkuja. Koira sai ottaa tassun pois kädestäni aina halutessaan, mutta samalla loppuivat myös herkut.

2. Seuraavaksi totutin edellä mainitulla tavalla koiran siihen, että minulla on ote sekä tassuista, että kynsisaksista edellä mainitulla logiikalla.

3. Seuraava askel oli kynsien koskeminen saksilla

4. Pieni leikkaus yhden kynnen kärjestä jne.

Ideana oli koko ajan, että koiraa ei pakotettu tai pidetty väkisin otteessa. Koira sai perääntyä aina halutessaan, mutta samalla loppui palkkaaminen. Hiljaa hyvä tuli ja parissa kuukaudessa minulla oli koira joka antoi leikata kynnet kiltisti. Toki harjoiteltiin tuo kaksi kuukautta viikoittain tätä.

Mutta miten toimit, kun koira EI HUOLI herkkua tässä tilanteessa?

Missä tilanteessa? Eli pyydät koiraa antamaan tassun ja se ei ota siitä palkkaa. Tuossa kohtaa kun aletaan totuttautumaan siihen, että omistaja voi pitää tassusta kiinni, kynsisakset ovat vielä piilossa, eikä todellakaan ole kyse mistään kynsienleikkuutilanteesta.

Tassun antaessa ottaa palkan, mutta kun kynsisakset tulee esille, niin ei huoli. Eikai kynsiä voi jättää puoleksi vuodeksi leikkaamatta?

Olin sanomassa ihan samaa, eli koira todennäköisesti pelkää tilannetta TODELLA paljon jos ei normaalisti hyvin maistuvat namit kelpaa. Oletko siis kouluttanut koiran siihen, että saat koskea saksilla kynsiin leikkaamatta, vaikka et pidä väkisin kiinni? Vai teetkö sen samalla tyylillä, jota koira pelkää?

Aloita opettelu ihan alusta. Älä enää kertaakaan tee väkisin, jos opettelussa kestää niin käy leikkuuttamassa kynnet ell rauhoituksessa sillä välin. Älä anna myöskään eläinlääkärin leikata väkisin, idea on nyt se että ei enää aiheuteta yhtään kynsisaksikokemusta jossa koira huutaa pelosta ja haluaisi näykkiä ihmisiä. Joku kerta se vielä oikeasti puree.

Tuolla aiemmin joku jo selitti hyvän askel askeleelta -metodin, jota oli käyttänyt rescuekoiran kanssa. Toimi samoin.

Meidän koiramme ei halua, että kynsiä leikataa. Voin pyytää tassua, voin suurinpiirtein pureskella koiran kynsiä, mutta kun kynsileikkurien jousi narahtaa, koira alkaa panikoida. En ole kertaakaan leikannut kynsiä liian lyhyeksi, en ole väkisin pitänyt paikoillaan, en huutanut, uhkaillut...

Niin kauan kun kynsisakset ovat kädessäni käyttämättöminä, kaikki on ok. Kun kynsisaksi lähestyy kynttä, asia on ok, jos kynsisakset eivät ole leikkausasennossa - ja menossa on testit jo vissiin neljännellä eri saksityypillä.

Tämä koira ei siedä myöskään harjaamista. Teräskammalla (harvalla) voi kammata, mutta auta armias, jos kosketan turkkia harjalla. Voin siis pitää harjaa kädessä, voin taputella harjan nurjalla puolella koiraa, mutta ei, harjakset eivät saa koskea turkkia. Ja koskaan en ole väkisin koiraa harjannut, että olisin tukistellut tai nipistellyt sillä harjalla.

Koira on myös erittäin ääniherkkä - hyvä esimerkki oli tämänpäivän ukkonen, siinä tuli kaasupäästöjä kun raukka pelkäsi mökää. Enkä ole koskaan pakottanut ulos ukkosella jne.

Olen tullut siihen tulokseen, että tällä koiralla on aistiyliherkkyyksiä. Tietyt asiat vaan menevät yli sietokyvyn. Kynnet on pakko leikata, teen sen nopeasti ja varmoin ottein, en pyydä anteeksi enkä lepertele. Harjata ei ole pakko, koska sitä kampaa voi käyttää. Melua vältellään jos vain suinkin voidaan - uutenavuotena ei mennä raketteja katsomaan.

Tämä on myös koira, jota ei voi palkita namilla - ne eivät vaan kiinnosta.

P.S. Homma etenee erittäin nopeasti, kun koira alkaa luottaa siihen, että et tee sille kynsisaksilla väkisin mitään. Fiksasin oman kampaamista vihaavan kissani parissa viikossa vastaavalla menetelmällä. Tulee nykyään itse kammattavaksi ja nauttii siitä, vihasi lopulta eniten juurikin sitä aloillaan pitämistä. Osaa myös lähteä pois jos alkaa ahdistaa esim. takkujen aukominen ja palaa vapaaehtoisesti takaisin.

Ei se koira siihen kuole, jos vähän ulisee. Rauhoitus pelkästään kynsien leikkauksen tähden on todella sairasta, jos homma kuitenkin hoituu muutoin.

Ja jatkoksi tähän edelliseen: koiran vieminen eläinlääkäriin kynsien leikkaukseen ei ole vaihtoehto, koska kammoaa autokyytiä yli kaiken, syljeneritys alkaa jo siinä vaiheessa, kun auton ovi aukeaa. Jos paljastuu, että ei joudu kyytiin, niin se loppuu. Ei ole kertaakaan elämässään mennyt vapaaehtoisesti autoon sisälle, ei edes kissojen perään. Autokyydissä makaa katatonisesti paikallaan paniikkikuolaten ja oksentelu alkaa noin 500m automatkan jälkeen.

Pelkää myös vettä ja suihkua, tosin rakastaa sitä, jos roiskin käsillä vettä päälle.

Vierailija kirjoitti:

Jeesusteippiä kuonon ympärille parikytä kierrosta niin paskantavasika hiljenee!

Kirjoittelua ei näytä kuitenkaan estävän.

Kokeile leikata suihkussa samalla kun peset koiraa. Mun koira vauhkoontuu suihkun ulkupuolella, mutta suihkussa pystyy leikkaamaan aina pari kynttä ennen kuin vauhkoontuu ja sitten seuraavalla pesukerralla voi taas leikata pari. Mun koira osaa myös leikata etutassun kynnet itse eli hyvin hienovaraisesti ottaa kynnen pään suuhun ja sitten kuuluu naps ääni ja kynnen pää leikkaantuu yhdellä puraisulla ja koira sylkäisee kynnen pois.

Lisää liikuntaa. Kynnet kuluu.

Vierailija kirjoitti:

Lisää liikuntaa. Kynnet kuluu.

Tämä kesällä koiran kanssa juokseminen pitää kynnet lyhyenä.

Vierailija kirjoitti:

Lisää liikuntaa. Kynnet kuluu.

Höpöhöpö. Kannuskynnet ei kulu. Yleensä koira kulkee pehmeällä alustalla tien pientareella ja talvella lumessa (jos sitä on).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää liikuntaa. Kynnet kuluu.

Tämä kesällä koiran kanssa juokseminen pitää kynnet lyhyenä.

Eläinrääkkäystä helteillä juosta koiran kanssa. Johan siinä tassutkin palaa asfaltilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää liikuntaa. Kynnet kuluu.

Tämä kesällä koiran kanssa juokseminen pitää kynnet lyhyenä.

Eläinrääkkäystä helteillä juosta koiran kanssa. Johan siinä tassutkin palaa asfaltilla.

Miten ne tassut palaa jos illalla juoksee ja eikö ne pala samalla tavalla kävellessäkin? Mun koira on juossut koko elämänsä kanssani lenkkejä ja tykkää siitä. Innostuu kun otan lenkkikengät esille. Toki ei olla nyt juostu muutamana päivänä kun on liian kuuma. Sudetkin liikkuu vaeltaa luonnossa pitkiä matkoja. Kyllä se on luonnollisempaa kuin olla pienen pierukuution sisällä koko päivän sillä välin kun mami shoppailemassa.

Sama täällä. Yritin opettaa pentuna, mutta ei siitä lopulta tullut mitään. Nykyään jo 7-vuotias.

Koska en pysty leikkaamaan kynsiä itse niin käytän koiraa eläinhoitajalla, joka leikkaa kynnet 10 eurolla. Ei paha hinta siitä, ettei mulla mene hermot ja koira ei herätä huolta naapureissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kynsien leikkuusta täytyy tehdä pakottamisen sijasta palkitsevaa.

Opetin aran, käsittelyyn tottumattoman rescue-koiran näin:

1. Ensin koira totutetaan siihen, että ihminen pitää sen tassusta kiinni. Otin koiran tassun käteen ja syötin sille koko ajan herkkuja. Koira sai ottaa tassun pois kädestäni aina halutessaan, mutta samalla loppuivat myös herkut.

2. Seuraavaksi totutin edellä mainitulla tavalla koiran siihen, että minulla on ote sekä tassuista, että kynsisaksista edellä mainitulla logiikalla.

3. Seuraava askel oli kynsien koskeminen saksilla

4. Pieni leikkaus yhden kynnen kärjestä jne.

Ideana oli koko ajan, että koiraa ei pakotettu tai pidetty väkisin otteessa. Koira sai perääntyä aina halutessaan, mutta samalla loppui palkkaaminen. Hiljaa hyvä tuli ja parissa kuukaudessa minulla oli koira joka antoi leikata kynnet kiltisti. Toki harjoiteltiin tuo kaksi kuukautta viikoittain tätä.

Mutta miten toimit, kun koira EI HUOLI herkkua tässä tilanteessa?

Missä tilanteessa? Eli pyydät koiraa antamaan tassun ja se ei ota siitä palkkaa. Tuossa kohtaa kun aletaan totuttautumaan siihen, että omistaja voi pitää tassusta kiinni, kynsisakset ovat vielä piilossa, eikä todellakaan ole kyse mistään kynsienleikkuutilanteesta.

Tassun antaessa ottaa palkan, mutta kun kynsisakset tulee esille, niin ei huoli. Eikai kynsiä voi jättää puoleksi vuodeksi leikkaamatta?

Koira on oppinut pelkäämään jo niin paljon kynsisaksia sinun kädessäsi, ettei kykene stressiltä syömään. Nyt on tärkeää, että joku muu hoitaa kynsien leikkuun. Useat eläintarvikekaupat esim. tarjoavat palvelua kohtuu hinnalla.

Sinun tehtäväsi on harjoitella tätä tassusta pitämistä ja koiran vapaaehtoista läsnäolemista. Kynsisakset jätetään aluksi lattialle, lähelle harjottelupaikkaa ja niitä lähdetään tuomaan hitaasti lähemmäksi.

Kun tilanne on mennyt noin kauan, noin väärin, on sen korjaaminen hidasta.

Koiran pelko kynsienleikkuuta kohtaan johtuu siitä, että on joskus leikattu liian lyhyeksi ja siitä hermokipu= kammo leikkuuta kohtaan.

Pitää katsoa tarkoin, ettei leikkaa hermoon. Silloin tulee vertakin. Kannattaa viedä ammattilaiselle.