Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tuhoaa suhteen
16.06.2014 |
Hei! Toivoisin todellakin neuvoa, koska tilanne on minulle todella epätoivoinen.
Seurustelen miehen kanssa joka asuu kaukana eri paikkakunnalla kuin minä ja tämän takia näemme vain vklp jne.. Suhde on täydellinen ja olemme aivan umpirakastuneita, mutta miehen äiti on sanonut miehelleni, että "otit sitten Helsinkiläisen...", ei päästä minua taloonsa etten varasta mitään koska näytän ulkomaalaiselta sekä minun koulutus on aivan väärä koska olen ammattikoulusta valmistunut. Yksinkertaisesti en kelpaa miehelleni hänen äidin mielestä ja se raastaa minua koska minulle perhe on tärkeä. Mitä minun pitäisi tehdä?
Vittuilijat älkää vaivautuko.
Kommentit (34)
Minä olen naimisissa miehen kanssa jonka äiti on kuin kyykäärme! Itse olen viimeiset sanani hänelle sanonut ja toivon, että hänkin minulle. Edes pakon edessä en enää aio olla missään tekemisissä. Olen monesti niellyt kaiken ja ollut hiljaa. Enää en nöyristele eikä tarvikaan. Mieheni on joskus tekemisissä, mutta vähemmän hänkin kun on havainnut kuinka kaikin keinoin tekee meille ja lapsille kiusaa. Onneksi anoppi ei ole pakallinen paha :) olisi tietysti hienoa tulla toimeen, mutta en voi sille mitään, että en ole sopiva nainen hänen pojalleen. Puhun väärin ja toimin väärin. En tietenkään osaa olla riittävän hyvä vaimo yms.. aivan sama mulle. Pääasia, että mieheni mielestä olen juuri oikea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinun pitäisi päästä miesystäväsi äidin taloon?
Voi tuhota jos miehesi on äitinsä pompotettava. Usko minua. Jos epäilet yhtään ettei miehesi osaa sanoa äidilleen vastaan... Niin lähde ja nopeasti siitä suhteesta!! Kokemusta on ja naimisissa jo ollaan. Monta kertaa miettinyt jaksanko enää paskaa anoppia. Mies ei uskalla vastaan sanoa hänelle. Elämä yhtä helvettiä välillä anopin vuoksi:( ei ole leikin asia jos anoppi henkisesti kiusaa vuositolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä.
Aika näyttää tykkäättekö te toisistanne riittävästi. En minäkään pojalleni ihan ketä tahansa likkaa kelpuuttaisi. Poikien äidit on sellaisia.
Minulla on kolme poikaa, ja jos he itse valitsevat itselleen kumppanin, ei siinä tarvitse minun kelpuuttamisiani tarvitse kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä.
Aika näyttää tykkäättekö te toisistanne riittävästi. En minäkään pojalleni ihan ketä tahansa likkaa kelpuuttaisi. Poikien äidit on sellaisia.Minulla on kolme poikaa, ja jos he itse valitsevat itselleen kumppanin, ei siinä tarvitse minun kelpuuttamisiani tarvitse kysyä.
Ei tarvitse kysyä, ei. Mutta jollet sinä toivo lapsillesi parasta mahdollista puolisoa, olet myös melko surkea äiti. Tässä on se ristiriita, jonka kanssa kaikki anopit painivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ennakkoluulot kaatuvat, kun tutustuu ihmiseen. Isäni äiti ei hyväksynyt äitiäni alkuaikoina. Luulen, että lopussa äitini oli hänelle läheisempi kuin omat lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä.
Aika näyttää tykkäättekö te toisistanne riittävästi. En minäkään pojalleni ihan ketä tahansa likkaa kelpuuttaisi. Poikien äidit on sellaisia.Minulla on kolme poikaa, ja jos he itse valitsevat itselleen kumppanin, ei siinä tarvitse minun kelpuuttamisiani tarvitse kysyä.
Ei tarvitse kysyä, ei. Mutta jollet sinä toivo lapsillesi parasta mahdollista puolisoa, olet myös melko surkea äiti. Tässä on se ristiriita, jonka kanssa kaikki anopit painivat.
Tottakai toivon kuten varmasti kuka tahansa äiti. Olen mielestäni surkea äiti jos pyrin puuttumaan aikuisten lapsieni puolisoiden valintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme anoppia eivät tykänneet aloituksesta 🤔😂
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon anoppien kanssa tarvii olla tekemisissä jos ei tuu toimeen
Ei lainkaan? Vain pakolliset juhlat. Niissäkään ei tarvitse kommunikoida. Jos anoppi tosiaan näin valitsee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm... ei se siitä miksikään muutu, ei hänen äitinsä ala sinusta väkisin tykkäämään. Poika ottaa itselleen puolison ja on paljon tärkeämpää kelpaatko sinä hänelle. Kun miehesi osoittaa äitinsä nähden sinuun kunnioittavaa käytöstä niin tilanne vähän paranee, hän ehkä oppii sietämään sinua. Voi vaivautua tutustumaan sinuun. Ammattikoululaiset eivät ole toiveminiöiden aatelia, mutta aina on olemassa ihminen, jonka käytös ja asenne ratkaisevat sosiaalisissa tilanteissa eniten. ... ja se helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä, mutta Helsinki isolla, samaten suomalainen mutta Suomi.
Taidat itse olla jotain parempaa aatelia 🤭 Jos se poikakaan ei ole ammattikoululaista kummempi saati anoppi itse niin voi mun puolesta pitää tunkkinsa. En alkais onnenonkijoita kattelee mikäli vaatimuslistalla ois joku yliopisto tai AMK xD
Ja muutenki sellaiset ne paremmat perheet ei oo mun juttu. Oon tavallinen duunari ja arvostan myös sellaisia arvoja. Tosin itse olen käynyt AMK mutta ei kiinnosta kermaperseet. 👌
Anoppi ei pysty suhdetta tuhoamaan. Mies pystyy, jos ei pane äitiään aisoihin. Eli miehestä on kaikki kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:33"]
Sinun ei tarvitse olla "anoppikokelaan" kanssa tekemisissä, jos et halua. Miehesi tehtävä on puolestaan asettaa äidilleen rajat ja varmistaa, ettei tämä pääse loukkaamaan sinua. Jos hän ei sitä tee, ongelmasi ei ole anoppi vaan vässykkämäinen mies.
Miehen tehtävä?! Voi pyhä jeesus tätä nykynaisen kaksinaismoralismia...Eikö ole ihan aikuisen naisen omalla vastuulla pitää itsestään huolta.
Kumpikin rajaa ne oman puolensa häiriköt. Eli tässä tapauksessa mies.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä.
Aika näyttää tykkäättekö te toisistanne riittävästi. En minäkään pojalleni ihan ketä tahansa likkaa kelpuuttaisi. Poikien äidit on sellaisia.
Tää on keskustelupalsta. Mee katsomaan oikeinkirjoitusta nettilehdistä ymv. relax!
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:22"]
Helsinkiläinen kirjoitetaan pienellä lauseen keskellä.
Aika näyttää tykkäättekö te toisistanne riittävästi. En minäkään pojalleni ihan ketä tahansa likkaa kelpuuttaisi. Poikien äidit on sellaisia.
[/quote]
Mutta sepä kun ei ole sinun päätöksesi. Minun mieheni valitsi puolisonsa ihan itse, äitinsä ei valintaa kelpuuttanut. 15 vuoden jälkeen olemme edelleen umpirakastuneita ja anoppi huutelee kylillä, kuinka kamala miniä ei ole antanut edes nähdä lapsenlapsia. Tosin sekin oli miehen valinta, vaikkakin minusta aivan oikea.