Miksi et voisi menestyä?
Liittyen tähän iänikuiseen Kokoomuksen parjaukseen...ketjuja jo useita
Kommentit (39)
Noihin mielenterveysongelmiin voi vielä lisätä, että vaikka esimerkiksi masennuksesta parantuisikin ja olisi kykenevä töihin, voi esimerkiksi sairausloman ja kuntoutumisen aiheuttama aukko cv:ssä olla este päästä eteenpäin ja sitä on myös vaikea selittää kertomatta. Lisäksi mielenterveysongelmissa on sellainen stigma, että jos työnantajat saavat tietää, töihin ei todellakaan pääse. Ihmiset ovat myös saaneet potkut töistä mt-syiden vuoksi.
Olen epävakaa persoona.
Lisäksi olen jonkinlainen hupsu idealisti. Minulla on syvässä uskomus, että menestyjä on oikeasti menestyksensä vuoksi joutunut luopumaan jostain tärkeästä asiasta. Oman sukuni menestyjä menestyi työelämässä mutta ei perhe-elämässä. Jos hän olisi panostanut enemmän perheonneen, hän ei olisi voinut menestyä työelämässä.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 21:08"]En voi menestyä koska en ole tarpeeksi älykäs tai fiksu. Koulumenestys on heikkoa johtuen huonosta muististani (en osaa vielä aikuisenakaan kokonaan kertomataulua, mikä hävettää kovasti, olen sitä jankkaamalla jankannut mutta en koskaan muista tiettyjä lukuja siitä), sekä en ole kovin älykäs. En ymmärrä matematiikkaa, pääsen kyllä harjoittelulla tiettyyn tasoon saakka, mutta korkeampaa matematiikkaa en ymmärrä ollenkaan, fysiikka ja kemia todella vaikeaa ymmärtää, menee liian korkealentoiseksi.
Kieliä olen huonosti oppinyt myös, vaikka harhoittelen en muista sanoja helposti, enkä ymmärrä kieliopista mitään haastavaa (siis puhun nyt englannin kielestä jota olen lukenut "pitkänä kielenä" koulussa, ruotsia en osaa ollenkaan vaikka olen sitä opiskellut 6 vuotta).
Joten näillä edellytyksillä minulla ei vain yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuutta esim. kouluttautua akateemisesti tai edes AMK tasolla. Ja koulutushan on se pääsääntöisin syy päästä hyviin, hyväpalkkaisiin töihin!
Eli syynä menestymättömyyteeni on tyhmyyteni. Voin olla aivan valtavan ahkera toimistotyöntekijä, mutta sillä en rikasti enkä menesty. En ole myöskään musiikillisesti tai taiteellisesti lahjakas.
Voisin siis yksityisyrittäjänä yrittää menestyä, mutta ongelmana on alkupääoman puute, sekä jonkun erikoistaidoin puute, asiakaskontaktien puute jne. Yrittäjäksi kannattaa ryhtyä vasta kun tietää todella sen alan, mille aikoo yrittäjäksi, uhat ja mahdollisuudet, asiakkaitakin olisi hyvä tuntea jo valmiiksi ja osata jokin haluttava erikoistaito mitä myydä asiakkaille.
Menestyminen on mahdollista vain ahkerille lahjakkaille, lähes poikkeuksetta rikkaat menestyjät ovat fiksuja, älykkäitä ja ahkeria, periksiantamattomia, pitkäjännitteisiä, tavoitteellisia. Pelkällä ahkeruudella ei pärjää!
[/quote]
Samaa mieltä! Halua olisi, mutta älli ei yksinkertaisesti riitä! En myöskään osaa hahmottaa kokonaisuuksia, ilmaista itseäni sujuvasti tai olla vakuuttava. Menestykööt he joilla rahkeet siihen riittää
[/quote]
Menestyköön ja jakakoon menestyksensä. Kaikille samat tulot tai kirves heiluu.
Ymmärrän ap:n aloituksen. Minuakin rassaa tämä ainainen jauhaminen siitä miten "kaikilla ei ole yhtäläiset mahdollisuudet" ja usein nämä huutelijat ovat niitä oman elämänsä luusereita, jotka eivät edes halua tehdä mitään mutta haluavat kuitenkin paljon rahaa.
Miksi "paljon rahaa" on näille henkilöille ainoa menestyksen mitta? Minusta ne, jotka ovat työssään ja perhe-elämässään onnellisia ja ovat pystyneet toteuttamaan unelmiaan ovat kaikkein menestyneimpiä. Sellaiset ihmiset tekevät, eivätkä katso katkerana kun toiset tekevät. Oli asia mikä tahansa: työ, maratonin juokseminen, perheen perustaminen, oman harrastuksen toteuttaminen, ajanviettäminen ystävien kanssa. Omasta mielestään heidän kuuluisi olla astronautteja, miljonäärejä ja balettitähtiä ilman mitään panosta, koska muuten heidän elämänsä on "epäreilua"
Jos oikeasti haluaa, keksii kyllä keinon ja jos ei halua, keksii tekosyitä.
Mielestäni olen menestynyt hyvin. Tosin joku muu saattaa määritellä menestyksen eri tavalla kuin minä. Tuntuu että näissä ketjuissa aina se menestys määritellään rahan kautta. Itselläni on rahaa ihan mukavaan elämään mutta ei mitään älyttömiä. Itse pidän menestyksenä työtä jossa vihdyn, ystäviä, perhettä, puutarhaa ja terveyttä. Ja erityisesti sitä että nautin elämästä.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 21:20"]
Ymmärrän ap:n aloituksen. Minuakin rassaa tämä ainainen jauhaminen siitä miten "kaikilla ei ole yhtäläiset mahdollisuudet" ja usein nämä huutelijat ovat niitä oman elämänsä luusereita, jotka eivät edes halua tehdä mitään mutta haluavat kuitenkin paljon rahaa.
Miksi "paljon rahaa" on näille henkilöille ainoa menestyksen mitta? Minusta ne, jotka ovat työssään ja perhe-elämässään onnellisia ja ovat pystyneet toteuttamaan unelmiaan ovat kaikkein menestyneimpiä. Sellaiset ihmiset tekevät, eivätkä katso katkerana kun toiset tekevät. Oli asia mikä tahansa: työ, maratonin juokseminen, perheen perustaminen, oman harrastuksen toteuttaminen, ajanviettäminen ystävien kanssa. Omasta mielestään heidän kuuluisi olla astronautteja, miljonäärejä ja balettitähtiä ilman mitään panosta, koska muuten heidän elämänsä on "epäreilua"
Jos oikeasti haluaa, keksii kyllä keinon ja jos ei halua, keksii tekosyitä.
[/quote]
Joo kuten kehitysvammaiset keksii tekosyitä sille ettei heistä tule lääkäreitä tai lentäjiä. He ovat vain laiskoja, joille ei koulu maistu.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 20:44"]
Itse pidin aikaisemmin menestyjiä, esim. erilaisia johtajia etuoikeutettuina ja onnekkaina. Nykyään olen itse menestynyt yritys johtaja ja tienaan hyvin! Ja olen ponnistanut todella haastavista lähtökohdista, opiskellut, tehnyt paljon töitä(myös hanttihommia) ja ansainnut paikkani! Eli vastauksena kysymykseesi: jokainen voi menestyä! Mutta joskus Se vaatii todella paljon työtä!
[/quote]
Entä jos olisit syntynyt kehitysvammaiseksi? Voisitko olla silloin menestynyt yritysjohtaja?
Viestit 33 ja 34 eivät ole samalta henkilöltä, vaikka siltä voi näyttääkin.
Olen liian ujo ja herkkä. Minua on pyydetty politiikkaan moneenkin otteeseen, mutta pelkään julkisuutta jo paikkakuntatasolla. En kestä olla muiden ruodittavana. Muuten olen kyllä ponnistellut paljon, mutta pienikokoinen nainen, ujohko ja ilman suhteita ei oikein pärjää pelkällä tekemisellä. Pitäisi osata pitää meteliä itsestään, ja sitä minä en osaa enkä uskalla tehdä.
Olen älykäs ja pärjäisin sen puolesta koulussa - mutta olen rikki. Olen mielenterveysongelmainen, eikä meidän kaltaisille ihmisille ole menestyjän paikkaa varattuna tässä maassa.
En voi menestyä, koska vahvalla kurinpidolla minut kasvattanut perheeni ja sukuni kuuluvat tiukkasääntöiseen uskonlahkoon, ja minut on opetettu (aivopesty) mm. kuuliaisuuteen, nuhteettomuuteen ja tietynlaiseen näkymättömyyteen. Olen nyt myöhemmällä iällä alkanut kapinoimaan pääni sisään ruuvattuja sääntöjä ja tottumuksia vastaan, mutta se tuntuu usein vieläkin pahalta, ja osittain pelkään myös suvun ja perheen reaktioita.
Toki menestyminen voisi olla jopa mahdollista jos alkaisin esimerkiksi käymään terapeutilla ja löytäisin uuden tukiverkoston hullun sukuni sijaan..
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 20:44"]
Itse pidin aikaisemmin menestyjiä, esim. erilaisia johtajia etuoikeutettuina ja onnekkaina. Nykyään olen itse menestynyt yritys johtaja ja tienaan hyvin! Ja olen ponnistanut todella haastavista lähtökohdista, opiskellut, tehnyt paljon töitä(myös hanttihommia) ja ansainnut paikkani! Eli vastauksena kysymykseesi: jokainen voi menestyä! Mutta joskus Se vaatii todella paljon työtä!
[/quote]
Jos kaikki ahkerat ja kyvykkäät menestyisivät Suomi olis täynnä miljonäärejä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin pitkälti onnen oikuista.
36 lisää vielä, että ujouteni ei näy aina päällepäin, vaan peitän sitä puhumiseen ja lähipiirissä minulla on voimakkaitakin mielipiteitä, mutta oudommassa seurassa jään kuitenkin alakynteen.
Olen normaaliälyinen, mutta mielenterveysongelmien vuoksi työkyvytön. Keskittymiskykyni on lyhyt ja uuvun nopeasti, unentarpeeni on normaalia suurempi. Vaikea tässä on menestyjäksi ryhtyä. Kehitysvammainenkaan ei voi menestyä vaikka miten ahkeroisi, koska älylliset rajoitteet tulevat vastaan. Silti myös vähemmän menestyjillä, jopa täysillä "luusereilla", pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluu katto pään päälle ja riittävä toimeentulo.
Minua ei kiinnosta tarpeeksi sellainen menestys, josta aloittaja ilmeisesti tässä puhuu. Mielestäni olen kuitenkin menestynyt hyvin niissä asioissa, jotka ovat itselleni tärkeitä, vaikka ulospäin näytänkin varmaan aika tavikselta.
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 12:44"]Olen normaaliälyinen, mutta mielenterveysongelmien vuoksi työkyvytön. Keskittymiskykyni on lyhyt ja uuvun nopeasti, unentarpeeni on normaalia suurempi. Vaikea tässä on menestyjäksi ryhtyä. Kehitysvammainenkaan ei voi menestyä vaikka miten ahkeroisi, koska älylliset rajoitteet tulevat vastaan. Silti myös vähemmän menestyjillä, jopa täysillä "luusereilla", pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, johon kuuluu katto pään päälle ja riittävä toimeentulo.
[/quote]
Suomessahan tämä toteutuu varsin hyvin!
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 20:57"]Koska olen mielenterveysongelmainen enkä saa edes tilaisuuksia siihen.
[/quote]
Sama täällä, liikaa aikaa mennyt siihen että jaksaa edes hengittää yhden päivän ajan. Ammattia ei edes ole, eikä, varmaan koskaan tulekaan, sen verran alas on minut lyöty.
En halua menestyä ap:n tarkoittamalla tavalla. Teen töitä 8h päivässä niin hyvin kuin pystyn mutta en halua ylennystä enkä lisää vastuuta, sitä on ihan tarpeeksi vapaa-ajan toiminnoissani. Olen hyvä työssäni ja saan hyviä palkankorotuksia mutta rahan kerääminen ei ole minun hommani. Tulen toimeen ja voin avustaa lapsiani, siihen se riittää enemmän kuin hyvin.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2014 klo 21:31"]koska nautin aidosti siitä että saan siivota muiden koteja. Lähinnä varakkailla käymme firman puolesta töissä ja se vaan on mukavaa siistiä sisähommaa ja unohtuu murheet ja stressi.
Kukaan ei tätä tietenkään usko, mutta miettikää miksi joku perustaisi pienen siivousfirman jos ei nauttisi siitä työstä ;)[/quote]
Minä uskon. Se ei varmaan ole erityisen stressaavaa ja hommaan on helppo uppoutua. Lisäksi työnsä jäljet näkee saman tien.