Onnko maaaseudulla kasvaneet nuoret katkerampia kuiin kaupungissa kasvaneet nuoret?

Riippuu tosiaan varmasti sijainnista. Mekin asumme maalla, mutta kaupunkiin on 10km matka. Lapset taittaa sen pyörällä tai mopolla. Asutaan pikkuisessa kylässä, jossa on kyläkauppa ja koulu. Luokkakaverit asuvat suurimmaksi osaksi kävelymatkan päässä. Kavereista ei ole koskaan ollut pulaa. Harrastuksiin kuskaaminen autolla onnistuu 10 minuutissa. Täällä landella ei pyöri juopot, varkaat, vuoden 2015 tulokkaat tai huumeet. Siitä olen kiitollinen. Toista se on kaupunkien keskustoissa.

Ainoa asia mikä maalla kasvaneena ja kaupunkiin aikuisena muuttaneena ihmetytti oli se millaista kuraa kaupunkilaiset syö ja kutsuu sitä ruuaksi. Ensimmäisiä kertoja kun kävi isossa marketissa ja koitti löytää syötäviä kasviksia niin se oli aika mahdoton tehtävä ja parhaimmatkin oli vain välttäviä. Sama lihan kanssa. Aivan pilaantuneen näköistä ja hajuista moskaa.  Silloin tajusi miten etuoikeutettu on ollut kun on saanut syödä oman maan tuotoksia, oman pikku kanalan munia ja ostaa lihansa läheiseltä tilalta.

Useimmilla katkeruus vaikuttaa liittyvän siihen, että vanhemmat eivät ole suostuneet kuskaamaan. Pohjimmiltaan moni on varmaan katkera pikemminkin vanhemmilleen kuin maalla varttumiselle. Uskonkin, että tuo on hyvin pitkälti vanhemman persoonakysymys, ja tuollaiset vanhemmat olisivat kaupungissa asuessaankin itsekkäitä pässejä, toki se ilmenisi jollain muulla tavalla. Jokainen tervejärkinen ja tasapainoinen aikuinen ymmärtää, miten tärkeää on tukea nuoren kaverisuhteita ja harrastuksia, ja maalla se käytännössä edellyttää kuskaamista.

Tuskin sen enempää kuin keskimäärin. Itse olisin ainakin tänä päivänä onnellinen jos välttäisin monikulttuurisen opiskeluympäristön, missä pitää oikeasti ottaa huomioon mahdollisuus, että voi saada puukosta.

Joo, maalla voi olla katkerampi ilmapiiri. V*tuillaan että herrat sitä, herrat tätä, ja jurputetaan kaikesta. Mutta varmasti on tyytyväisiäkin ihmisiä ja onhan maalla aina koulutettujakin. Mutta olen kyllä huomannut katkeraa puhetta. Itsekin inhosin kasvaa siellä. Ei yhtään mitään tekemistä ja kaverit oli kaksinaamaisia eikä niitä päässyt pakoon. Vieläkin kylällä luultavasti kiusaisivat jos törmäisin heihin, ja olen jo vanha ja nuoruudesta on aikaa. Sellaista vähän umpimielistä menoa. Joka kerta maalla käydessä ihastelen kyllä maisemia ja luontoa ja rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ollut mahdollisuuksia soittotunteihin tai soittimiinkaan. Vitutti silloin. Vituttaa edelleen.

Minä kun halusin nuorena poikasena kitaran niin säästin rahaa. Jaoin lehtiä ja keräsin pulloja. Möin vanhan pelikonsolin pois ja sitten sain ostettua kitaran. Ei siinä mitään soittotunteja tarvittu. Opettelin itse soittamaan. Kirjastosta löytyi oppikirjoja ja nuotteja.

Sitten kun samasta koulusta löytyi toinen kitaristi niin alettiin soitella yhdessä ja kohta oli bändi kasassa. Siinä ne taidot vasta kehittyi. Käytiin baareissakin keikoilla.

Pieni vinkki. Jos haluat tehdä jotain niin sen eteen joutuu tekemään vähän töitä. Päämäärään ei välttämättä pääse heti, mutta on tehtävä jotain että pääsee edes vähän lähemmäksi lopputulosta. Turha odotella että kaikki tulee valmiiksi nenän eteen ja että olisi olosuhteiden syytä jos ei itse tee asian eteen mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ollut mahdollisuuksia soittotunteihin tai soittimiinkaan. Vitutti silloin. Vituttaa edelleen.

Minä kun halusin nuorena poikasena kitaran niin säästin rahaa. Jaoin lehtiä ja keräsin pulloja. Möin vanhan pelikonsolin pois ja sitten sain ostettua kitaran. Ei siinä mitään soittotunteja tarvittu. Opettelin itse soittamaan. Kirjastosta löytyi oppikirjoja ja nuotteja.

Sitten kun samasta koulusta löytyi toinen kitaristi niin alettiin soitella yhdessä ja kohta oli bändi kasassa. Siinä ne taidot vasta kehittyi. Käytiin baareissakin keikoilla.

Pieni vinkki. Jos haluat tehdä jotain niin sen eteen joutuu tekemään vähän töitä. Päämäärään ei välttämättä pääse heti, mutta on tehtävä jotain että pääsee edes vähän lähemmäksi lopputulosta. Turha odotella että kaikki tulee valmiiksi nenän eteen ja että olisi olosuhteiden syytä jos ei itse tee asian eteen mitään.

Itse halusin lapsena pianon. En saanut. Siis edes sellaista halpaa oikeaa syntikkaa. Ei 10v vaan voi mennä kauas kaupunkiin ja mistä saa rahat? Kun on 15v, mopoiässä ja voisi mennä vapaasti on jo vaikeampi oppia soittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Katkeria ovat lähinnä ne vanhimmat pojat, jotka on kasvatettu elinkelvottoman maatilan isännyyteen pienestä saakka, eikä ole sallittu muuta vaihtoehtoa ajatellakaan.

Tämä ei pidä paikkansa.

Maanviljelijät, etenkin nuoret ovat järjestään vähintään agrologeja ja MMM ja hyvin motivoituneita uranvalintaansa.

Ei suuria tiloja pysty pitämään ilman koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ollut mahdollisuuksia soittotunteihin tai soittimiinkaan. Vitutti silloin. Vituttaa edelleen.

Minä kun halusin nuorena poikasena kitaran niin säästin rahaa. Jaoin lehtiä ja keräsin pulloja. Möin vanhan pelikonsolin pois ja sitten sain ostettua kitaran. Ei siinä mitään soittotunteja tarvittu. Opettelin itse soittamaan. Kirjastosta löytyi oppikirjoja ja nuotteja.

Sitten kun samasta koulusta löytyi toinen kitaristi niin alettiin soitella yhdessä ja kohta oli bändi kasassa. Siinä ne taidot vasta kehittyi. Käytiin baareissakin keikoilla.

Pieni vinkki. Jos haluat tehdä jotain niin sen eteen joutuu tekemään vähän töitä. Päämäärään ei välttämättä pääse heti, mutta on tehtävä jotain että pääsee edes vähän lähemmäksi lopputulosta. Turha odotella että kaikki tulee valmiiksi nenän eteen ja että olisi olosuhteiden syytä jos ei itse tee asian eteen mitään.

Uusavuttomat ja kädestä pitely kulttuuriin tottuneet voivat pitää sitä ongelmana, ettei syrjäseuduilla juurikaan ohjattua toimintaa ole. Harrastuksia voi kuitenkin aloittaa aivan itsenäisesti ja oma-aloitteisesti tai vaikkapa kavereiden kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkeria ovat lähinnä ne vanhimmat pojat, jotka on kasvatettu elinkelvottoman maatilan isännyyteen pienestä saakka, eikä ole sallittu muuta vaihtoehtoa ajatellakaan.

Tämä ei pidä paikkansa.

Maanviljelijät, etenkin nuoret ovat järjestään vähintään agrologeja ja MMM ja hyvin motivoituneita uranvalintaansa.

Ei suuria tiloja pysty pitämään ilman koulutusta.

Ei pidä kyllä paikkansa että kaikki olisivat kouluttautuneet mutta osaamista se kyllä vaatii.

Pääsääntöisesti maalla kasvaneet pärjäävät elämässään paljon paremmin ja heillä on enemmän käytännöntaitoja .