Köyhä koti, häpeänkö kutsua ihmisiä käymään?

Mä menen yleensä kyläilemään ihmisen luokse, juttelemaan hänen kanssaan ja viettämään aikaa hänen kanssaan. En arvostelemaan kenenkään kotia.

Jos sinulla on tunne että joitain tuttaviasi et kehtaa kotiisi kutsua niin he tuskin ovat ystävyytesi arvoisia :)

Tunnelma on tärkein! Ja jos tuntuu että sinulla on "nuhjuista" (eriparisohvat jne.), niin huolehdi siisteydestä. Ystävälläni on ultramoderni todella kallis talo, ja minusta siellä ei ole yhtään kodikasta...  

Eiköhän sulla ole ihan tarpeeksi kodikas koti kutsua vieraita. :) kuhan on siistiä eikä rottia vilistä lattialla. Monesti sellaiset kodit missä ei kaikki ole saman tyylisiä ym. Ovat hyvinkin kodikkaita mielestäni. :)

Itse mietin mitä muut ajattelevat meidän kodista, mutta itse en ajattele toisen kodista mitään. Hullua :D

Kyllä tolkulliset ihmiset osaavat arvostaa sitä, että kutsut kotiisi. Se on kuitenkin jonkinlainen luottamuksen osoitus. Tärkeintä on se tunnelma ja se tulee jostain ihan muusta kuin sisustuksesta.

Sellaiseen kotiin, missä voi olla oma itsensä eikä tarvitse esittää mitään, on mukava mennä. Eriparisohvat viestittävät, että täällä ei tarvitse pönöttää. 

Valtaosa maailman ihmisistä on köyhiä, joten et ole yksin. Iso osa niistä rikkaista on rosvoja. Niiden matkijoista valtaosa on ahdistuneita typeryksiä, joilla on liikaa vapaa-aikaa oman mielenterveyden kannalta. Älä hyvä ihminen siihen kelkkaan suostu.

Jos joku ei saa silmiä irti sohvistasi, häneen on turha nojautua missään asiassa kuitenkaan.

Btw mietit kai, _kehtaatko_ kutsua ihmisiä kylään. Se on ihan eri sana ja eri merkitys kuin tuo _hävetä_.

Voit myoskin vahan hamata, laita siniselle sohvalle punaiset tyynyt ja punaiselle siniset, kaikki luulevat etta tama on uusi trendi ;).  Sohvapoydalle vatiin sileita kivia tai jos ei ole vatia niin vaan poydalle asetelmaksi.

Vuosia sitten nain kuvan olohuoneesta missa sohvan ylapuolella oli taulun sijasta kuivunut oksankarahka ja pitkaan himoitsin sellaista mutta en loytanyt.

Keinot on monet...

Tärkeintä on vieraanvaraisuus ja se kodin tunnelma. Siivoat kunnolla ja se on siinä,

[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 22:04"]

Eli olen köyhä, ei ole ollut varaa sisustaa kotia ja esim. Olohuoneessa on eripari sohvat, itseäni se häiritsee paljon mutta rahaa ei ole muuhun. Tää vaikuttaa siihen etten häpeä kutsua ihmisiä luokseni kyläilemään, pari läheisistä ystävää käy, muita en kutsu :/

miten paljon ihmiset yleensä ajattelee muiden koteja ja epäkohtia siellä? Kiinnittäisitkö paljon huomiota eripari sohviin?

[/quote]

no en kiinnitä. pienellä rahallakin voi saada aikaan viihtyisyyttä. enemmän merkkaa se, että on kohtuusiistiä. yleensä tietää jotain sen ihmisen elämäntilanteesta, jonka luona kyläilee. onko työtön, osa-aikatyössä jne. enemmänkin ihmettelisin siis, jos ei-kovin-suuripalkkaisella ihmisellä olisi "rahalla sisustettu" koti.

kirpparilta voi löytää muutamalla eurolla harmaita huopia jne. joita voi levittää sohville, saa yhtenäisemmän vaikutelman.

sinun kannattaisi lukea kirja "Tyylikästä köyhäilyä".

Minulla kesti useampi viikko, ennenkuin tajusin, että ystäväni sisustus oli sieltä täältä koottu. Sisäistin asian vasta, kun hänen kanssaan tuli puhetta asiasta.

Joten ole huoleti, tuskin kukaan siihen suuremmin kiinnittää huomiotaan :)

Älä turhaan mieti tuollaista. Se, että joku haluaa tulla luonasi käymään on rikkaus. Ja mitä sitten jos on köyhä. Koyhät on usein ihanalla tavalla boheemeja, heidän rikkaudet on tosiaankin usein ihan jossain muualla kuin materiassa. Ja kodit ovat viihtyisiä, jos niissä on onnelisia ihmisiä.

eriparisohvat viestivät, että olohuoneesi on isompi kuin minulla. Mulla mahtuu just ja just tää yks sohva.

eriparisohvat viestivät, että olohuoneesi on isompi kuin minulla. Mulla mahtuu just ja just tää yks sohva.

arvostan pienituloisia ihmisiä, jotka arvostavat itseään. pienillä tuloilla eläminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin suurilla tuloilla eläminen, joten siisteys esim. muutamat hoidetut ruukkukasvit kertoo itsensä arvostamisesta. en osaa selittää oikein, mutta arvostan sitä että elämä on hanskassa, vaikkei ole varaa ostaa sitä sohvaa minkä haluaisi.

kiinnitän huomiota kodin tunnelmaan.

Kauneimmat kodit ja vierailut tulevat paikoista, joissa on mukava ja ystävälllinen isäntäväki jonka kanssa aika kuluu siivillä ja joiden kanssa tehdään mukavia asioita. Ei siinä eripari sohvat tai rokokoo-lipaston puute asiaa muuta. Jos joku kiinnittää sellaiseen enemmän huomiota kuin ihmisiin, niin häpeä on hänen.

mies

Höps tommotteet, meillä on ollut yksi avohyllylipasto (kieltämättä erikoinen kapistus) rikki varmaan puoli vuotta ja just naureskelin kaverille siitä, että uutta en halua, saati ikeaa, pitäisi olla aitoa puuta eikä mitään lastua ja väri nyt hoituu maalaamalla ejos muuten mielyttää. Niin ja se hinta, 0-50 €. Kärsivällinen ja pihi ihminen kyllä keksii keinotja varmasti löydän passelin yksilön sopuhintaan ja todellakin brassailen asialla. Harrastus tai välttämättömyys, asenne ratkaisee.

Kuule mulla on tosi hyvät tulot ja kaikki huonekalut kierrätyskamaa. No yksi pöytä on uutana ostettu.