Lue keskustelun säännöt.
Aion jättää miehen, vaikka rakastan häntä..
13.06.2014 |
Syy on se etten kestä tällaista tunteiden vuoristorataa. Vihaan sitä kun toinen on mielessä koko ajan. Olin pitkään sinkkuna ennen hänen tapaamista ja totuin siihen. En halua olla tällainen, etten osaa elää enää omaa elämääni vaan alan roikkua toisessa. Nyt en vaan tiedä miten kertoisin hänelle tämän. Otin vain etäisyyttä enkä ole jutellut hänen kanssa ollenkaan. Lopetanko vaan yhteydenpidon vai mitä? Kertokaa mielipiteitä?
Kommentit (6)
Niin, kyllä minä tiedän että olen pelkuri, mutta tämä päätös jo oli niin helpottava. En ehkä sitten osaa olla kenenkään kanssa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:07"]
Niin, kyllä minä tiedän että olen pelkuri, mutta tämä päätös jo oli niin helpottava. En ehkä sitten osaa olla kenenkään kanssa. Ap
[/quote]
Niin, no on ihan selvää, että et osaa olla kenenkään kanssa. Pitäisikö kuitenkin nähdä se vaiva, että kokeilisi opetella olemaan?
Mikä sinut on noin säikyttänyt? Turha tuossa taitaa olla vedota persoonallisuuteen, jos nyt et varsinaisesti mikään neurologinen tapaus ole? Persoonallisuuden haavoittuneisuus taitaa ennemmin olla ongelmana?
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 00:07"]
Niin, kyllä minä tiedän että olen pelkuri, mutta tämä päätös jo oli niin helpottava. En ehkä sitten osaa olla kenenkään kanssa. Ap
[/quote]
Nyt kun olet tiedostanut asian (ettet osaa elää parisuhteessa), niin voisit jatkossa pysyä sinkkuna ja olla sekoittamatta toisten elämää.
Ihan hyva syy lopettaa suhde ja itseasiassa hyvin yleinen syy myos, vaikka rakastaisikin. Sitten kun se oikea tulee kohdalle, ei tule mitaan noita tunteita. Ei tarvitse leikkia ja pelleilla vaan se on just siina sitten.
Minä aion jättää mieheni, vaikka rakastan häntä paljon. Syy on vähän erilainen eli se, että hän on alkoholisti. Sellainen alkoholisti, joka välillä katoilee viikoksi juomareissuilleen ja on humalassa väkivaltainen. Olen katsellut tätä menoa kahdeksan vuotta ja vihdoin todennut, että ei tämä tästä miksikään muutu.
Olen ajatellut, ettei tämän rakkauden tarvitsekaan loppua. Tulen varmaan rakastamaan häntä loppuelämäni. En vain enää voi asua ja olla naimisissa hänen kanssaan.
Älä jätä miestä, mutta yritä lopettaa roikkumasta hänessä... Kyllä se vuoristorata siitä tasaantuu ajan kanssa.