4 lasta 4 eri miehelle mitä mieltä olet?
Kommentit (16)
Miksi tuppaudut heti raskaaksi, vaikket ole varma pystytkö lapselle ehyttä perhettä antamaan?
on sulla sähinää isänpäivänä, sä meet tonne sä lähetät kortin tonne sun pitää soittaa tonne sulla on tapaamisaika vankilassa... ? vai onko ne kaikki huostaanotettuja, sitten tietty on helpompaa
Haluat lapsia, miehestä ei niin väliä.
Ei kai siinä mitään, jos pitää lapsistaan hyvää huolta. Toivottavasti olet halunnut tuota ja varautunut siihen, niin voi toimia hyvinkin.
Ei ydinperhe onnea takaa tai vanhempien kunnollisuutta.
Säälin sinua ja lapsiasi. Pidänvähän tasapainottomana. Enkä kyllä päästäisi omaa lastani tuolliasen lapsen aviopuolisoksi. SE kun nääs periytyy ettei kaikki oo niin tarkkoja tavarastaan ja ihmissuhteistaan. Kertakäyttöparisuhteita. Muutatko myös usein, keskeytät opintoja ja vaihdat työpaikkaa? Sopii kuvioon.
Rakastan lapsia. Koulutukseltani olen lastentarhanopettaja. Parisuhteeni vain eivät ole onnistuneet mutta lapset saavat hyvän lapsuuden.
En mitään erityistä.
Minun lapsillani kolme eri isää, neljäskin toivottavasti tulee olemaan koska mieheni haluaa lapsia. En ole koskaan haaveillut ydinperheidyllistä ja ekan lapsen sainkin tarkoituksella yksinhuoltajana. Ei ollut mitään parisuhdetta tai perhettä siinä kohtaa ja ajattelin etten sellaista koskaan haluakaan. Tuli sitten kuitenkin mentyä naimisiin ja tehtyä lapsi "koska niin kuuluu tehdä", mutta en jäänyt suhteeseen jossa mies muuttui dominoivaksi ja käytti henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Nuorimpien isä jonka aina ajattelin olevan "se oikea" päättikin sitten lähteä kymmenen yhteisen vuoden jälkeen elämään villiä sinkkuelämää.
Olin nuorena jopa niin radikaali että halusin olla täysin miehistä riippumaton ja hankkia useampia lapsia yksin. Vastustin sellaista porvarillista "isä, äiti, poika, tyttö ja koira" -perhemallia. Ei se ihanteeni edelleenkään ole, vaan onnellinen suurperhe jossa voisi ihan hyvin olla vaikka adoptio- tai sijaislapsia joten mitä väliä enää sillä onko jollain eri isä kuin toisella.
Säälin ap:ta ainoastaan siksi, että joudut ehkä usein ahdasmielisten pahaa oloaan purkavien ihmisten arvostelemaksi. Voit muuten olla hyvä tai huono äiti/ihminen, sitä en tiedä. Mutta sinua arvostellaan usein vain yhden elämänvalintasi kautta.
Lohdutukseksi, arvostelijat lähes poikkeuksetta tuntevat itsensä huonoiksi ja puutteelliksi ja takertuvat tuollaiseen asiaan, jota on "helppo" paheksua. Jossa voi edes ajatella olevansa itse "parempi", kun ei muussa ole. Me omaan elämäämme tyytyväiset emme välitä toisten valinnoista, joista ei ole haittaa kenellekään. Toivottavasti teillä on kuitenkin kaikki hyvin.
Se ei ole tyhmä, joka tekee virheen, mutta se joka tekee saman virheen uudestaan... ja uudestaan... ja uudestaan?
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 12:26"]Se ei ole tyhmä, joka tekee virheen, mutta se joka tekee saman virheen uudestaan... ja uudestaan... ja uudestaan?
[/quote]
Mikähän virhe se on, jos lapsia haluaa? Kaikki eivät vain ole sitä mieltä, että ainut perhemalli on äiti, isä, 2 lasta ja koira.
Miten lapset tapaavat isiään? Onko kaikilla isät elämässä? Miten lapset mieltävät perheensä? Ketkä kaikki heidän perheeseensä kuuluvat?
En jaksa märehtiä sitä, minkälainen äiti tekee lapsia jokaisen elämänsä miehen kanssa, mutta mietin kyllä, miltä tuntuu esim. vanhimmasta lapsesta, kun hänen elämässään ilmeisesti on ollut oman isänsä lisäksi kolme muutakin isäehdokasta. Puhutaan usein, että lapsille jo muutto on iso asia saatikka sitten se, että ihmissuhteet muuttuvat, isiä tulee ja menee.
Mietin myös vielä, miten ap on varmistanut näiden epäonnistuneiden ihmissuhteiden takia sen, että lapset eivät uudestaan ja uudestaan joudu aikuisten välien selvittelyyn. Onko myös mahdollista, että tällaisella ihmissuhdekertakäyttökulutuksella annetaan lapsille viestiä, että kaikki ihmiset ovat korvattavissa, jopa omat vanhemmat ja miksei ehkä omat lapsetkin, jos eivät miellytä?
Saavatko lapset ammattiapua käsitelläkseen eroja?
Juuri yllämainittujen syiden takia en itse tule hankkimaan lisää lapsia, vaikka lapsirakas olenkin ja suurperheen olisin aikanani halunnut. Avioliittoni vetelee viimeisiään, väkisinkin lapset vaistoavat aikuisten hankalat välit, vaikka riitelyt jätämmekin yöhön ja aivan järkyttävä trauma lapsille tulee, kun toisesta vanhemmasta joutuu luopumaan viikoksi kerrallaan. Kunpa tämän voisi estää!
Siskoni tyttö kärsii edelleen vanhempiensa erosta, vaikka on nyt 17-vuotias ja erosta on 8 vuotta. On käynyt koko ajan psykologilla ja on vuosien mittaan oirehtinut monin tavoin. En ikinä olisi halunnut itse joutua tähän tilanteeseen ja teen tasan tarkkaan kaikkeni, etteivät lapseni joudu läpikäymään lisää eroja minun omien valintojeni takia.
Lähinnä näkisin ongelmaksi sen, että lapsien (siis etenkin niiden vanhimipien) elämissä on ollut paljon muutosta. Jos siis olet ollut vakavassa seurustelusuhteessa /asunut yhdessä aina lapsen isän kanssa. En ole sitä mieltä, että perinteinen ydinperhe on ainoa perhemuoto, joka takaa vakaat kasvuolot, mutta mielestäni silti ihmissuhteiden ja elinolojen pysyvyys olisi aika olennaista lapsen tasapainoisen kasvun kannalta. Pysyvät aikuiset kiintymyssuhteen ja elämän tasaisuus ovat mahdollisia myös yksinhuoltaja- ja uusperheissä.
Se taas ei ole hyvä jos lasten kotiin muuttaa/muutetaan lasten aina uuden miehen luo, jonka luota muutetaan myöhemmin pois ja mies häviää sitä myötä arkielämästä ja ruljanssi alkaa alusta.
Eikös tämäkin ollut isukki siinä teiniäidit-sarjassa, mutta kannaattaako oikeasti ihan kenen vaan kanssa lisääntyä ja sitten harmitella täällä, että on hetken päästä yh? Asioita olisi hyvä miettiä vähän jo valmiiksi ja usein asiaan liittyy myös huono itsetunto ja nainen haluaa äidiksi ja uskoo, ettei ketään muutakaan oikein saa.
Teiniäiti-klipissä tyttö ihmetteleekin, että "kuinka tännäkösen naisen kanssa" eli vaikutti varsin onnekkaalta saatuaan tämän sankarin poikaystäväkseen ja lapsensa isäksi. Sama juttu tuli esiin aiemmassa tukevahkot suomalaisnaiset+afrikkalaismiehet-ketjussa. Ei se sitten varsinainen ihme ole jos miehet vaihtuu ja muutakin ongelmaa on.
Ei enää näitä provoja