Minulta lääkäri kysyi synnytystapa-arviossa, että
mitä pelkään synnytyksessä. Vastasin täysin totuudenmukaisesti, että " pelkään jonkin menevän pieleen ja että vauva esim. jumittuu synnytyskanavaan eikä sektiopäätöstä tehdä ajoissa ----> vauva vammautuu" . Lääkäri tähän ivallisesti, että " minkäs alan ihmisiä olet kun sektiopäätöksistä puhut" ..
Mitäs helvettiä kysyi mitä pelkään, kun en olisi vissiin saanut sitä sanoa kuitenkaan ääneen. Ja tavallinen rahvas ei ilmeisesti saa käyttää sanaa " sektio" vaan se on lääketieteellisen koulutuksen saaneiden etuoikeus.
Muutenkin, koko pelkopolisysteemi oli melko hanurista; kerran kävin kätilön juttusilla ja se ei helpottanut lainkaan oloani. Uskaltauduin onneksi kuitenkin synnyttämään normaalisti alateitse, ja kaikki menikin ihan hyvin.
Kommentit (3)
Mutta minusta pelkopoli oli ainakin hyvä juttu. Pyysin päästä ekan, vaikean synnytyksen jälkeen lääkärin kanssa käymään läpi ekan synnytyksen potilaskertomusta, että tiedän, mikä meni vikaan ja miten sama olisi tokalla kerralla vältettävissä. Lääkäri oli tosi asiallinen ja selvitti juurta jaksaen ekan synnytyksen kulun ja teki alatutkimuksen.
Vastasin että alateitse, siis jos ei ole mitään aihetta sektioon.
En sitten tiedä, olisko antanut sektiopäätöksen jos olisi halunnut sektion.
Halusin, ettei vauvaa päästetä yliaikaiseksi (olin malttamaton) ja lääkäri lupasi käynnistyksen 2 päivää ennen laskettua aikaa. Vauva syntyi laskettuna päivänä. Käynnistykseen meni se 2 päivää, käynnisteltiin geelillä.