Onko ahdistavaa vai miellyttävää, jos joku kertoo kaipaavansa tai ikävöivänsä sinua?
Kommentit (26)
Riippuu ihan siitä kuka kertoo. Voi olla tosi ihanaa tai sitten tosi epämiellyttävää.
Riippuu kuka se on. Jos joku jota minäkin kaipaan, hyvä asia. Jos joku ällötys, huono asia
Riippuu siitä kuka ikävöi tai kaipaa.
Riippuu henkilöstä ja siitä, miten hän asiansa esittää. Itse kaipaan ja ikävöin erästä henkilöä, mutta jätän hänet rauhaan, sillä tiedän, että en ole hänen mielestään toivottavaa seuraa.
Jos joku ihan mukava tuttava tai kaveri sanoo? Entäpä, jos se olisi sellainen ihan ok henkilö, joka on joskus aiemmin kertonut tunteistaan, mutta on nykyisin lähinnä kaveri? Onko kyseinen lause liian tunteellinen, vaikka läheinenkin ystävä olisi kyseessä? Tuleeko sellaisesta ahdistava kiitollisuudenvelka tms.?
Minulle ei ole tuollaista sanonut oikeastaan kukaan muu koskaan paitsi exäni seurusteluaikoina ja isoäitini. Molempien puolilta se oli ihan ok, tosin mummoni sanomana tuli ihan aavistuksen nolostunut olo, kun siis toki häntä kaipasin myös, mutta tuli syyllinen olo, kun kävin vähän liian harvoin kylässä.
-ohiksena mietiskelin
Vierailija kirjoitti:
Riippuu henkilöstä ja siitä, miten hän asiansa esittää. Itse kaipaan ja ikävöin erästä henkilöä, mutta jätän hänet rauhaan, sillä tiedän, että en ole hänen mielestään toivottavaa seuraa.
Juu, sama juttu täällä.
Ahdistavaa se kyllä lähes poikkeuksetta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu henkilöstä ja siitä, miten hän asiansa esittää. Itse kaipaan ja ikävöin erästä henkilöä, mutta jätän hänet rauhaan, sillä tiedän, että en ole hänen mielestään toivottavaa seuraa.
Juu, sama juttu täällä.
Sama täälläkin. Lisäksi en halua kuulostaa liian tunteelliselta, kun olen muuten aika varautunut ja ujo. En osaa kuvitella, miltä tuntuisi, jos joku muu kuin sukulaiseni tai kumppanini sanoisi niin. Mulla kun ei ole varsinaisia ihailijoitakaan ollut koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa se kyllä lähes poikkeuksetta on.
Mikä tekee siitä ahdistavaa?
Sen täytyy olla ahdistavaa, ymmärrän sen nyt. Itse en osaa sanoa, ei kokemusta asiasta
Oikein kivaa, jos se on komea ja rikas kirurgi.
Mielummin ottaa vaan suoraan yhteyttä ja näyttää teoilla, että on ollut ikävä. Ei sitä rautalangasta tarvitse vääntää.
Vierailija kirjoitti:
Mielummin ottaa vaan suoraan yhteyttä ja näyttää teoilla, että on ollut ikävä. Ei sitä rautalangasta tarvitse vääntää.
Tämä on totta. Turha sanahelinä ei auta mitään. Joskus ihminen vain tunteellisuuttaan lipsauttaa sellaista, jota hieman katuu jälkikäteen.
Mun poikaystävä viestittää monta kertaa päivässä, että kaipaa ja ikävöi. Aluksi oli kivaa, nykyään ahdistavaa. Ihan kuin minun pitäisi jotenkin ratkaista asia toisin, ettei hänen tarvitsisi ikävöidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa se kyllä lähes poikkeuksetta on.
Mikä tekee siitä ahdistavaa?
Lähes aina sen sanoja on exä, joka ei jättänyt rauhaan, vaikka erosta on jo vuosia. Taas saa pelätä, ilmestyykö mies "sattumalta" nurkan takaa kotini lähellä.
Kyllä se ahdistavaa on. Siihen sisältyy usein semmoinen ärsyttävä, aneleva ja vaativa vaade, että pitäisi sitten pakolla mennä tapaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa se kyllä lähes poikkeuksetta on.
Mikä tekee siitä ahdistavaa?
Lähes aina sen sanoja on exä, joka ei jättänyt rauhaan, vaikka erosta on jo vuosia. Taas saa pelätä, ilmestyykö mies "sattumalta" nurkan takaa kotini lähellä.
Just tämä. Nuo ei ole ikinä vilpittömiä sanoja, aina se on sen sanojan itsekeskeisyyttä.
Minusta kivaa.