Muutoksen pelko ja alanvaihto

Olen saanut tilaisuuden muuttaa elämäni ja identiteettini yli 30-vuotiaana - olen saanut hakemani opiskelupaikan sairaanhoitajaksi. Ja minua pelottaa.

Olen haahuillut koko elämäni tehden erilaisia hanttihommia, yhden tutkinnonkin tein 10 vuotta sitten joka ei työllistänyt. Lähdin rohkeasti alanvaihtoon ja hakeuduin opiskelemaan - tarvitsen elämääni suunnan ja lopun tälle haahuilulle.

Nyt saatuani opiskelupaikan minut on vallannut aivan suunnaton muutoksen ja epäonnistumisen pelko - mitä jos työ onkin kauheaa? Mitä jos en pärjää? Mitä jos taas valitsen väärin?

Kukaan läheisistäni ei ole ollut onnellinen puolestani, mikä harmittaa minua. He pitävät sairaanhoitajaksi opiskelemista jonain ”pakona helppoon työllistymiseen”. Mitä se osittain toki onkin, en ole niin uraorientoitunut että haluaisin kilpailla töistä ja töissä kuten he luovilla aloillaan. Haluan turvallisuutta ja lopun tälle loputtomalle etsimiselle.

Ehkä juuri läheisteni reaktion takia oloni onkin nyt aivan surkea - siitä huolimatta että pääsin opiskelemaan. Nyt vain ”tyydyn” tähän. Itkettää. Kumpa joku tukisi välillä, eikä aina epäilisi ja lannistaisi.