miniä ylenkatsoo

Minkä ikäisiä lapsia? Mitä mieltä poikasi on tilanteesta? Miten niin et voi rakentaa suhdetta? Etkö sa tavata lapsia?

Anoppini tarjosi juuri minulle apua, koska olen väsynyt vauvan kanssa valvomisesta. Tiedän myös näyttäväni väsyneeltä mutta mielelläni kuitenkin hoidan vauvan itse ja syötän rinnalla enkä halua anoppia (enkä ketään muutakaan!) kotiimme höösäämään. Johan siinä väsymys vain yltyy jos "vieras" ihminen on kotonasi puuhaamassa. Lisäksi mielestäni ensimmäiset viikot ovat äidin, isän ja vauvan suhteiden muodostamisen aikaa. Anoppi luo suhteensa sitten myöhemmin.

Tiedän monta tapausta missä anoppi on esim jonkin tason alkoholisti ja aina menee tissutteluksi lapsen seurassa, muiden aikusten ollessa paikalla. Oletko juonut usein tai ollut krapulassa miniän ollessa paikalla? Hän voi luulla että sortuisit tissuttelemaan lapsenkin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 22:49"]

Jos miniä on väsynyt, niin sanon pojalleni, että vaimon taitaa olla aika lähteä töihin. Jatkuva kotiäitiys uuvuttaa monia.

[/quote]ei uuvuttanut mua, oli kivaa aikaa olla kotona, toki laitoin pojan päiväkotiin yli 3,5 v. On siinäkin laiska ja dorka mutsi. ainoa lapsi että saa olla muiden lasten kanssa jne. Toki pidettiin vapaapäiviä , riippuen ilmastakin niin soitin että pidetään taas ommoo lommoo.

No on palstalaisilla ihmeanopit, mikä näkyy näistä vastauksista. "Oletko juoppo, väkivaltainen, dementikko"? jne

Ap ei kai kertonut olevansa edellä mainituista syistä pannassa poikansa perheeltä.

Kyllä mäkin mieluummin hoidan itse lapset ja kaikki kun otan anopilta apua vastaan. Sit tuntee olevansa jossain vitun kiitollisuudenvelassa loppuelämänsä.

Kotiini en varsinkaan "apua" halua, väsyttää ja vituttaa vaan enemmän jos joku vieras tulee tänne hääräämään.

En kauheasti pidä yleensäkään ihmisistä, enkä varsinkaan anopista, huolehtis omista asioistaan.

Anoppi on ihme hössöttäjä. Lässyttää muksuille, ruualle laittaa aina mehua ( joka kerta joutuu sanomaan että maitoa lapsille ruuan kanssa), pitänyt vauvana istuma asennossa!, riitelee joka käynnillä vaarin kanssa ja asioita ei helpota 4 tottelematonta isoa koiraa. Näiden takia en anna lapsiani hoitoon. Ja mies on samalla linjalla.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 23:30"]

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 23:27"]Palsta taisi olla väärä. Olen järkyttynyt noista kaikista juoppous epäilyistä ja muista. Mukavaa jatkoa teille kaikille. Ehkä keskustelen aiheesta jonkun asiallisen toisen isovanhemman kanssa.Sitä paitsi aihe on niin kipeä, että epäasialliset kommentit satuttaa vaan enemmän.

 

No aika perse asenne sulla on itselläsi jo otsikosta lähtien. Aika marttyyri tunnut olevan niin en yhtään ihmettele ettei miniä(kään) halua kanssasi olla tekemisissä.

Mikä ihmeen marttyyriasenne? Alakuloisen surulliselta ap vaikuttaa. Sinä se vasta ylimielinen olet! 

Kyllähän se yleensä niin on, että miniät niitä nirppanokkia on, joille ei kelpaa ei sitten niin mikään. Kokemusta on kavereiden elämien seuraamisesta. Tuntuu siltä, että useamman lapsen maailmalle saattanut mummo ei ymmärrä mistään mitään, kun tuore äiti pääsee pätemään. Mitenköhän sitä pitäisi kumartaa ja niiata niksautella, että kelpaisi?

En tosiaan usko, että anopit menevät kenenkään kotiin "höösäämään" ja kaiken uusiksi räjäyttämään. Mä ainakin KYSYN, että millaista apua tarviit? Siihen voi sitten luetella omat tarpeensa. Joskus vien valmista ruokaa tai käyn kaupassa/apteekissa, kun sairastellaan, toisinaan otan pyykit mukaan ja pesen ja silitän. Kyytiapuna olen usein ja olen vienyt hammaslääkäriin tms. Kenenkään kotiin tai elämään en väkisin tunge. Ymmärrän, että ei tosiaankin on ei. Keskustelkaa, ennen kuin torjutte. Monesti ennakkoluulot ja väärinymmärrkset pilaa suhteet.

Hyvin harva luovii pikkulapsiarjen läpi ilman toivetta ylimääräisestä käsiparista ja vielä harvempi sulkee isovanhemman ulos ilman hyvää syytä ja luopuu samalla hoitoavusta. Ei ole millään tavalla miniän syytä jos anopille ei esim. satu kelpaamaan ISOVANHEMMAN rooli lastenlasten elämässä, vaan mummo hinkuu vanhempien kanssa tasavertaiseksi, tai oikeammin ylimmäksi auktoriteetiksi lapsille.

Tässä sinulle ote tyypillisestä "keskustelusta" minun ja anopin välillä.

Anoppi: Ajattelin tulla tänään töiden jälkeen vähän auttelemaan lasten kanssa, on niin ikäväkin mummon omia kultia kun kohta viikko jo viime kerrasta!

Minä: Me pärjätään ihan hyvin, kiitos vain. Mehän ollaan tulossa viikonloppuna vaarin synttäreille koko porukka.

Anoppi: Niin mutta voin pidellä vauvaa jos haluat vaikka siivota!

Minä: Aa, ei tarvitse, en ole suunnitellut kummempia siivouksia tänään.

Anoppi: Ikkunat voisit pestä..?

Minä: Heh, en tänään.

Anoppi: Minä haluan pidellä vauvaa, on jo viikko kulunut!!

Jne. ja satuilee muulle suvulle että minä olen ilkeä ja mikään ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Palsta taisi olla väärä. Olen järkyttynyt noista kaikista juoppous epäilyistä ja muista. Mukavaa jatkoa teille kaikille. Ehkä keskustelen aiheesta jonkun asiallisen toisen isovanhemman kanssa.Sitä paitsi aihe on niin kipeä, että epäasialliset kommentit satuttaa vaan enemmän.

Ihmettelen myös ikäviä vastauksia.

Oletko kertonut anopille?

Meillä taas oli hieman eri käsitykset vauvan hoidosta, siitä onko tissi vai tutti tarpeellisempi, vähän taisi pitää mummo itseään äitiä tärkeämpänä vaikka näki esikoista vauvavuonna n 5 kertaa. Hänen sukunsa, tapansa, perimänsä - sama tosin pätee omaan äitiini. Toisen lapsen syntymän jälkeen olisi apu voinutkin kelvata, kun todellisuus pikkulapsiajan rankkuudesta iski päin naamaa, mutta tähän mennessä oli anoppi tuonut esille eriävät mielipiteensä varsin selvästi ja kiinnostus lapsia kohtaan olematon.

Miniän on varmaan tosi vaikea pyytää sulta apua, joten koita lähestyä itse häntä. Mieluummin suoraan kuin pojan kautta. Pyydä viedä lasta vaunulenkeille, puistoon, tule siis itse hakemaan lapsi kotoa tai mene sinne ja käske miniän painua vaikka kaupoille. Varmasti anopin suhde vauvaan on miniällekin tärkeä, ellei mitään radikaalia ole välillänne tapahtunut. Näin ainakin itse toivoisin mummon toimivan.

Pysy poissa.

Ongelma ei ole sinun.

Jos sitä on edes olemassakaan ilman sinua.

No 100% varmuudella voin sanoa että vika on mitä luultavimmin sinussa, ei miniässä. Harva anoppi kysyy mitä apua tarvitsisitte vaan itse tuputtaa apuaan valitsemallaan tavalla.

Kuusi vuotta vanha aloitus...

Kuka näitä vanhoja miniäaloituksia nyt kaivelee?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 23:27"]Palsta taisi olla väärä. Olen järkyttynyt noista kaikista juoppous epäilyistä ja muista. Mukavaa jatkoa teille kaikille. Ehkä keskustelen aiheesta jonkun asiallisen toisen isovanhemman kanssa.Sitä paitsi aihe on niin kipeä, että epäasialliset kommentit satuttaa vaan enemmän.

Juuri tuo.

No aika perse asenne sulla on itselläsi jo otsikosta lähtien. Aika marttyyri tunnut olevan niin en yhtään ihmettele ettei miniä(kään) halua kanssasi olla tekemisissä.

Oletko puhunut isälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palsta taisi olla väärä. Olen järkyttynyt noista kaikista juoppous epäilyistä ja muista. Mukavaa jatkoa teille kaikille. Ehkä keskustelen aiheesta jonkun asiallisen toisen isovanhemman kanssa.Sitä paitsi aihe on niin kipeä, että epäasialliset kommentit satuttaa vaan enemmän.

Ihmettelen myös ikäviä vastauksia.

Eiköhän tuo kuusi vuotta vanha tilanne ole jo selkiytynyt :D :D

Hmm....