Lue keskustelun säännöt.
Aika moni vanhempi nainen elää miehensä ja lastensa kautta
10.06.2014 |
Siksi heidän onkin niin vaikeaa päästä aikuisista lapsistaan irti ja olla puuttumatta aikuisen lapsen perheen asioihin. He passaavat miehiään vielä eläkkeelläkin ja omat pojat on passattu samanlaisiksi.
He elävät jatkuvasta kiitoksesta ja ovat huomionkipeitä. He jakelevat paljon neuvoja toisilla, nuorille perheille ja luulevat että heillä on oikeus siihen sekä oikeus kuvitella olevansa kaikessa oikeassa.
Tämä on ärsyttävää mutta itse ainakin olen oppinut onneksi 20v aikana pitämään puoleni ja oppinut myös sen miten itse en koskaan tule käyttäytymään.
Kommentit (41)
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:37"]
Ap puhuu täysina siaa ja on tästä tehty tutkimuksiakin. Onneksi nykyään naiset kasvatetaan jo eri tavalla, itsenäisiksi ja omanarvontuntoisiksi.
[/quote]
oletpa säälittävä ja sairas mieleltäsi
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi johtua siitä, että niillä vanhemmilla eli nykyään eläkeikäisillä ei paljon muutakaan elämää ollut kuin perhe. Muinoin viime vuosisadan puolivälissä ei tyttöjen koulutusta pidetty mitenkään tarpeellisena, ei edes hyödyllisenä jotain emäntäkoulua lukuunottamatta, kun "naimisiin se kuitenkin menee".
Neuvojen jakaminen ei ole vain ikääntyvien naisten ominaisuus, sellaisia ihmisiä löytyy nuoremmistakin. Sen sijaan lapsista ja miehestä huolehtiminen on ollut monen iäkkään naisen ainoa elämän sisältö, ehkä eläimet ovat tuoneet siihen vaihtelua aikakin maaseudulla. Kun omaa elämää ei ole koskaan ollutkaan, siinä on muodostunut tavaksi elää toisen ihmisten elämää. Tämä totuus on kuultu nyt jo edesmenneen maakunnan pahimman juorutädin omasta suusta.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 09:44"]
Voi johtua siitä, että niillä vanhemmilla eli nykyään eläkeikäisillä ei paljon muutakaan elämää ollut kuin perhe. Muinoin viime vuosisadan puolivälissä ei tyttöjen koulutusta pidetty mitenkään tarpeellisena, ei edes hyödyllisenä jotain emäntäkoulua lukuunottamatta, kun "naimisiin se kuitenkin menee".
Neuvojen jakaminen ei ole vain ikääntyvien naisten ominaisuus, sellaisia ihmisiä löytyy nuoremmistakin. Sen sijaan lapsista ja miehestä huolehtiminen on ollut monen iäkkään naisen ainoa elämän sisältö, ehkä eläimet ovat tuoneet siihen vaihtelua aikakin maaseudulla. Kun omaa elämää ei ole koskaan ollutkaan, siinä on muodostunut tavaksi elää toisen ihmisten elämää. Tämä totuus on kuultu nyt jo edesmenneen maakunnan pahimman juorutädin omasta suusta.
[/quote]
Hetkinen... nykyiset eläkeikäiset on olleet työelämässä teini-ikäisestä lähtien, on ollut jo harrastuksia, matkustelua, opiskelua yms. Missä 1800 luvulla luulet että 40-50 luvuilla syntyneet on eläneet?? He ovat olleet nuoria aikuisia 60-80 luvulla jolloin oli jo ihan "modernia" naisenelämää:D
Uskon että mun ikäryhmälle (40-50v) perhekeskeisyys on paljon isompi (ja mahdollisempi) asia nauttia kuin mun äidilleni jonka piti tehdä töitä 6 pv viikossa. Mulla on ollut pitkät äitiyslomat (hoitovapaita en ole voinut käyttää), pitkät kesälomat, vuorotteluvapaat, sapatit ja nyt voin hyvillä mielin downsiftata 3 pv viikossa enää töitä...
Jaksan siis elää sekä itselleni että perheelleni tosi hyvin. Mutta en perheeni kautta...
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:26"]
No lue tuo aloituksesi uudestaan ja mieti miltä kuulostaa. Katkeralta miniänplantulta, joka kokee anoppinsa uhakseen ja on niin minäkeskeinen, ettei siedä sitä, jos mies rakastaa äitiään.
[/quote]
En ole aloittaja, mutta tuon kirjoittaja ei selvästi ymmärtänyt ongelman ydintä. Ei kyse ole siitä, että MIES rakastaa äitiään vaan siitä, että ÄITI puuttuu liikaa lastensa asioihin ja elää toisten ihmisten kautta.
Yllättävän moni nuorikin luopuu jopa omasta pankkitilistään, kun perustaa perheen. Elä siinä sitten omaa elämääsi! Etsinpä sen pankkitiliketjun vielä, kun ei selvinnyt se, että luopuuko myös MIES omasta tilistään vai onko se vain nainen, jolla ei enää avioliitossa ole omaa yksityistä tiliä.
No mitä pahaa siinä sitten on jos keskittyy mieheensä ja lapsiinsa? Keneen minun sitten pitäisi keskittyä ellei niihin ihmisiin, jotka ovat mulle tärkeitä ja joille haluan kaikkea hyvää? Tietenkin lapseni ovat mulle tärkeitä lopun elämääni, ei siitä mihinkään pääse. Ei äitinä oleminen siihen lakkaa kun lapsi muuttaa kotoa pois. Olen lasteni äiti lopun ikääni. Ei tärkeitä ihmissuhteita niin vaan leikata elämästä pois jos ap sitä haluaa ja vaatii. Ei se edes ole tarkoituskaan vaan kyllä sitä saa ja pitää pitää yhteyttä senkin jälkeen kun lapsilla on omat perheet.
Mä en ihan ymmärrä ap:n katkeraa tilitystä. Numero 2 vastasi hänelle hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:24"]
Näinhän se on ja se johtuu vain siitä että heidät on kasvatettu siihen. Heille on lapsena opetettu etä tyttölapsella ei ole omaa arvoa vaan arvostus tulee miehen ja lasten kautta.
Kunpa sitä itse osaisi kasvattaa omat tytöt toisenlaiseen ajatteluun.
[/quote]
Kauheaa, mutta valitettavasti totta joissakin perheissä. Eräs tuttuni kertoi vuosia sitten siskonsa miehen mielipiteen naisista. Se kuului seuraavasti: naisella ei ole mitään arvoa ilman miestä ja lapsia. Karmea mielipide. Miehellä on useita tyttöjä. Hyvin todennäköisesti tämä viesti on kerrottu myös heille. Itse erilaiseen ilmapiiriin kasvaneena kuuntelin järkyttyneenä.
Tosin ehkä omassa elinpiirissäni oli kuitenkin myös niitä naisten väheksyjiä, koska vielä nytkin aikuisena monesti ajattelen, että miehet eivät arvosta naisia tasaveraisina ihmisinä. Se on vaikuttanut kumppanin valinnassanikin. Olen yrittänyt välttää sellaisia kumppaneita, joiden kanssa tulisi valta-asetelmia.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:00"]
No mitä pahaa siinä sitten on jos keskittyy mieheensä ja lapsiinsa?
[/quote]
Ei tuossa ehkä vielä olekaan mutta ymmärrätkö mitä tarkoittaa elää toisten kautta? Jokaisen kun kuitenkin pitäisi elää sitä omaa elämäänsä, koska muuta kenellekään ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän naisten elämiseen miehen kautta liittyy myös se problematiikka, että varsinkin vanhemmat naiset katselevat läpi sormien miestensä harrastamaa pettämistä. Parempi olla hiljaa ja antaa miehen pettää kuin se, että asia nostettaisiin pöydälle ja mies ehkä eroaisi. Tunnen erään pariskunnan, nyt molemmat kuuskymppisiä, mies pettänyt vaimoaan pari vuosikymmentä. Nainen tietää ja välillä nostaa asiasta metakan, mutta sitten tyytyy tilanteeseen. Mies on todella hyväpalkkainen heppu ja kait se antaa sitten vallan hänelle tehdä mitä lystää ja vaimo antaa myös luvan osin tästä syystä. Säälittävää.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:00"]
No mitä pahaa siinä sitten on jos keskittyy mieheensä ja lapsiinsa?
[/quote]
Ei tuossa ehkä vielä olekaan mutta ymmärrätkö mitä tarkoittaa elää toisten kautta? Jokaisen kun kuitenkin pitäisi elää sitä omaa elämäänsä, koska muuta kenellekään ei ole.
[/quote]En ihan ymmärrä mitä toi tarkoittaa. Ei kukaan oikeasti voi elää toisen kautta vaikka kuinka yrittäisi. Omaa elämäänsä sitä silti elää. Silloinkin kun istuu kotona ja katsoo kun muut menee niin ihan omaa elämäänsä sitä siinä silti elää. Jos on tyytyväinen niin, niin ei siinä silloin mitään pahaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 10:00"]
No mitä pahaa siinä sitten on jos keskittyy mieheensä ja lapsiinsa? Keneen minun sitten pitäisi keskittyä ellei niihin ihmisiin, jotka ovat mulle tärkeitä ja joille haluan kaikkea hyvää? Tietenkin lapseni ovat mulle tärkeitä lopun elämääni, ei siitä mihinkään pääse. Ei äitinä oleminen siihen lakkaa kun lapsi muuttaa kotoa pois. Olen lasteni äiti lopun ikääni. Ei tärkeitä ihmissuhteita niin vaan leikata elämästä pois jos ap sitä haluaa ja vaatii. Ei se edes ole tarkoituskaan vaan kyllä sitä saa ja pitää pitää yhteyttä senkin jälkeen kun lapsilla on omat perheet.
Mä en ihan ymmärrä ap:n katkeraa tilitystä.
[/quote]
Mielestäni ap tarkoitti äitejä, joilla ei ole lainkaan omaa elämää ja elävät siksi lastensa ja miehensä kautta. Eivät osaa päästää irti ja luottaa siihen, että aikuiset lapset pärjäävät. He pyrkivät hallitsemaan muiden perheenjäsenten elämää ja odottavat, että muut toimivat, kuten he ystävällisesti heitä "neuvovat". Kun suhde lapsiin on terveellä pohjalla, se muuttuu, kun lapset aikuistuvat. Siitä tulee enemmän kahden tasavertaisen aikuisen suhde kuin äiti-lapsi-suhde, vaikkei tarkoitus olekaan, että äidit jakavat ihan kaikki asiansa aikuisten lasten kanssa. Kun äidillä on omaa elämää, omia tärkeitä juttuja, ystäviä, kiinnostuksen kohteita, mielekäs työ ja/tai harrastus, hänen ajatuksensa eivät pyöri koko ajan perheenjäsenissä ja heidän hyvinvoinnissaan. Hänellä on myös enemmän annettavaa niin puolisolleen kuin aikuisille lapsilleenkin kuin sellaisella, joka elää muiden kautta.
Mikä on vanhempi nainen? Yli 50-vuotias? Yli 60-vuotias? Vai seitsemänkymppinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan mun anopilla ei tunnu olevan omaa elämää ollenkaan koska keskittyy täysin vain miehensä passaamiseen (kuorii perunatkin nenän eteen äijä ei osaa, jaksa tehdä mitään itse).
Samoin anoppi on koko ajan tunkemassa lastensa perheiden elämään. Hänellä ei ole mitään omaa juttua, harrastusta ei mielenkiinnon kohteita jotka ei tavalla tai toisella liittyisi mieheen tai lapsiinsa. Hänen elämänä tarkoitus tuntuu olevan vain ja ainoastaan toisten passaaminen (lue miehensä) ja lastensa elämän ohjaaminen ja seuraaminen. Ikää hänellä on 64v
Vain Suomessa kitistään siitä, että joku haluaa pitää läheisistään huolta ja haluaa olla heihin yhteydessä. Muualla maailmassa perheet ja suvut ovat ihan luontevasti tiiviissä yhteydessä ja kaikki pitävät sitä normaalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 11:09"]
Vain Suomessa kitistään siitä, että joku haluaa pitää läheisistään huolta ja haluaa olla heihin yhteydessä. Muualla maailmassa perheet ja suvut ovat ihan luontevasti tiiviissä yhteydessä ja kaikki pitävät sitä normaalina.
[/quote]
Jospa muualla maailmassa osataan antaa huomiota ilman tunkemista ja tuputtamista? Paitsi menepäs kuule Italiaan katsomaan millaisia hirviöanoppeja siellä on ja katsotaan tuletko järjissäs takaisin :D
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 09:57"][quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 09:44"]
Voi johtua siitä, että niillä vanhemmilla eli nykyään eläkeikäisillä ei paljon muutakaan elämää ollut kuin perhe. Muinoin viime vuosisadan puolivälissä ei tyttöjen koulutusta pidetty mitenkään tarpeellisena, ei edes hyödyllisenä jotain emäntäkoulua lukuunottamatta, kun "naimisiin se kuitenkin menee".
Neuvojen jakaminen ei ole vain ikääntyvien naisten ominaisuus, sellaisia ihmisiä löytyy nuoremmistakin. Sen sijaan lapsista ja miehestä huolehtiminen on ollut monen iäkkään naisen ainoa elämän sisältö, ehkä eläimet ovat tuoneet siihen vaihtelua aikakin maaseudulla. Kun omaa elämää ei ole koskaan ollutkaan, siinä on muodostunut tavaksi elää toisen ihmisten elämää. Tämä totuus on kuultu nyt jo edesmenneen maakunnan pahimman juorutädin omasta suusta.
[/quote]
Hetkinen... nykyiset eläkeikäiset on olleet työelämässä teini-ikäisestä lähtien, on ollut jo harrastuksia, matkustelua, opiskelua yms. Missä 1800 luvulla luulet että 40-50 luvuilla syntyneet on eläneet?? He ovat olleet nuoria aikuisia 60-80 luvulla jolloin oli jo ihan "modernia" naisenelämää:D
Uskon että mun ikäryhmälle (40-50v) perhekeskeisyys on paljon isompi (ja mahdollisempi) asia nauttia kuin mun äidilleni jonka piti tehdä töitä 6 pv viikossa. Mulla on ollut pitkät äitiyslomat (hoitovapaita en ole voinut käyttää), pitkät kesälomat, vuorotteluvapaat, sapatit ja nyt voin hyvillä mielin downsiftata 3 pv viikossa enää töitä...
Jaksan siis elää sekä itselleni että perheelleni tosi hyvin. Mutta en perheeni kautta...
[/quote]Täyttä asiaa!
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:31"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:26"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:23"]
Niin. Sinä näyt elävän vain itsellesi ja itsesi kautta. Minä, minä ja minä. Et osaa antaa kiitosta ja pidät huomionkipeytenä sitä, jos joku toimii toisin kuin sinä.
Kateus sinusta paistaa. Ja jonkin sortin katkeruus. Mitä sitten jos joku nainen haluaa passata miestään ja poikiansa? Vaikutat olevan näitä naisia jotka ovat jollain lailla kateellisia miehen äidille. Miksi ihmeessä?
Siis miksi ihmeessä kaltaisiasi naisia on? Ettekö kestä sitä, että mies rakastaa toista naista teidän lisäksenne? Sairasta.
Ja olen alle 30v, en kenenkään anoppi. Olen aina kannustanut miestäni hyviin väleihin lapsuudenkotinsa kanssa. Äitinsä on vähän höösä, mutta entä sitten. Rakkaus siinä on takana.
[/quote]
Höpö höpö ja huoh tähän ei muuta tarvitse kommentoida :D
ap
[/quote]No lue tuo aloituksesi uudestaan ja mieti miltä kuulostaa. Katkeralta miniänplantulta, joka kokee anoppinsa uhakseen ja on niin minäkeskeinen, ettei siedä sitä, jos mies rakastaa äitiään.
[/quote]
höpö höpö sanon edelleen. Vai mitä itse sanoisit siitä jos anoppisi yrittäisi jatkuvasti tunkea kotiisi salaa omilla avaimillaan (heillä oli jossain vaiheessa vara-avain) järjestäisi kaappisi paremmin kuin sinä, toisi sulle kukkia muka lahjaksi ja viikon päästä tulisi noutamaan sen pois koska haluaakin sen itse. Mun anoppiin on pankissa töissä ollessaan jopa salaa tutkinut meiedän tilejämme.Että kukahan tässä on häiriintynyt toisten asioihin puuttuja?
ap
[/quote]Miksi yleistät tuon mielenvikaisuuden koskemaan kaikki vanhempia naisia? Minulla on vara-avaimen lasteni asuntoihin mutta en ikinä mene sinne pyytämättä. En siivoa jos ei pyydetä, toki omat jälkeni korjaan ja voin keittiön siivota kenenkään siitä suuttumatta jos olen kylässä. Ostan sohvia ja telkkareita ja astioita ja tarjoan ruokaa, en hae niitä takaisin kuitenkaan vaan ostan itselleni ihan omat. Mies on exä joten hänenkään kautta en elä. Toki olen ylpeä lasteni saavutuksista kuten äidin kuuluukin mutta elän ihan omaa elämää ihan omalla tyylilläni.
Minulla on samantyyppinen anoppi kuin ap:llä. Hän tulee avaimillaan kotiimme, tulee ilmoittamatta kylään, soittelee yleensä kymmenen jälkeen illalla vaikka tietää että olemme silloin nukkumassa, kaivelee kaappejamme ja utelee henkilökohtaisia asioitamme, joita sitten levittelee ympäriinsä vaikka on luvannut pitää omana tietonaan, vertailee lapsiaan ja lapsenlapsiaan, nälvii jatkuvasti rivien välissä, heittää luuria korvaan jos asiat eivät mene kuten hän haluaa (hän mm. haluaisi että vietämme hänen kanssaan koko äitienpäivän aamusta iltaan joka vuosi, niin ettemme ehtisi ollenkaan omaa äitiäni tervehtimään), välillä pitää outoja mykkäkouluja... jne. Voisin jatkaa tätä listaa pitempäänkin, tässä on vain pieni osa. Olen itse hänen kanssaan ihan ok väleissä, koska olen päättänyt että lapsillani olisi hyvä olla mummo mukana elämässään. Mieheni sen sijaan on hyvin vähän tekemisissä äitinsä kanssa, hänellä on vähemmän mukavia muistoja omasta lapsuudestaan.
"höpö höpö sanon edelleen. Vai mitä itse sanoisit siitä jos anoppisi yrittäisi jatkuvasti tunkea kotiisi salaa omilla avaimillaan (heillä oli jossain vaiheessa vara-avain) järjestäisi kaappisi paremmin kuin sinä, toisi sulle kukkia muka lahjaksi ja viikon päästä tulisi noutamaan sen pois koska haluaakin sen itse. Mun anoppiin on pankissa töissä ollessaan jopa salaa tutkinut meiedän tilejämme.Että kukahan tässä on häiriintynyt toisten asioihin puuttuja?"
Kukahan, no anoppisi tietysti! Mutta minkä ihmeen takia yleistät sen koskemaan kaikkia vanhempia naisia. Kyllä nuoremmistakin helposti jonkun häiriintyneen esimerkiksi nappaisi, ja sitten voisi ilmoittaa, että tällaisia ne nuoret ovat. Minulla on ainakin fiksu anoppi, joka on aina osannut pitää sopivan etäisyyden, mutta on mukava ja ystävällinen.
[quote author="Vierailija" time="11.06.2014 klo 12:08"]
"höpö höpö sanon edelleen. Vai mitä itse sanoisit siitä jos anoppisi yrittäisi jatkuvasti tunkea kotiisi salaa omilla avaimillaan (heillä oli jossain vaiheessa vara-avain) järjestäisi kaappisi paremmin kuin sinä, toisi sulle kukkia muka lahjaksi ja viikon päästä tulisi noutamaan sen pois koska haluaakin sen itse. Mun anoppiin on pankissa töissä ollessaan jopa salaa tutkinut meiedän tilejämme.Että kukahan tässä on häiriintynyt toisten asioihin puuttuja?"
Kukahan, no anoppisi tietysti! Mutta minkä ihmeen takia yleistät sen koskemaan kaikkia vanhempia naisia. Kyllä nuoremmistakin helposti jonkun häiriintyneen esimerkiksi nappaisi, ja sitten voisi ilmoittaa, että tällaisia ne nuoret ovat. Minulla on ainakin fiksu anoppi, joka on aina osannut pitää sopivan etäisyyden, mutta on mukava ja ystävällinen.
[/quote]Mä en usko, että kenenkään anoppi ihan oikeasti viitsii järjestellä kenenkään vaatekaappia. Siis ihmiset on oikeasti ihan liian laiskoja sellaiseen. Varsinkin suurien ikäluokkien ikäiset ovat niin itsekeskeisiä, ettei ne edes halua tavata lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Niillähän todella on oma elämä ja paljon eläkerahaa itsensä viihdyttämiseen.
[quote author="Vierailija" time="10.06.2014 klo 20:37"]
Ap puhuu täysina siaa ja on tästä tehty tutkimuksiakin. Onneksi nykyään naiset kasvatetaan jo eri tavalla, itsenäisiksi ja omanarvontuntoisiksi.
[/quote]
Voisit varmaan vinkata, että kuka asiaa on tutkinut. Jo se, että terminä on "vanhempi nainen" herättää isosti luottamusta tutkimukseen.