Olen niin yksinäinen, että meinaan ihastua jokaiseen joka puhuu ja hymyilee mulle

Ihmisiä ei voi tuntea hyvin ellei tutustu. Uskalla tutustua. Paljon on kyllä sekopäitä ja mulle on kehittyny sellanen tutka. ja vaistot toimii.

I feel you. Mutta ite en kyllä silti naisista perusta. Nyt töissä yks mua paljon vanhempi mies on jotenkin alkanut tuntumaan siltä, että oon ihastunut häneen. En voi ymmärtää tätä ja itseäni.

Olet säälittävä. Toivottavasti yksinäisyytesi loppuu joskus. Ei kannata ihastua tuossa tilanteessa. Saat vielä kunnolla turpaan (henkisesti). Tyhmä tyttö.

Olisihan se kiva jos joku halaisi ja soittelisi joku muukin välillä kuin oma äiti :( 

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se kiva jos joku halaisi ja soittelisi joku muukin välillä kuin oma äiti :( 

Jep.. Puhelimessani ainoat kontaktit on äiti, isä ja mummo :D Ne on myös ainoat kaverini.

Hei nyt! Ihminen on laumaeläin eikä se läheisyyden ja yhteisön tarve lopu pituuskasvun päättymiseen. Vaikka moni ajattelee että itsenäistyminen tarkoittaisi yksin pärjäämistä.

Onnellisuuteen kuuluu tunne siitä että kuuluu johonkin.

Olisiko harrastusporukoita tai muuta?

Ihastuminen on vain oire yksinäisyydestä. Oikea rakastuminen osuu sitten kun osuu. Yksinäisyyttä kannattaa ja pitää hoitaa. Ihastumisen generoimiseen ei kannata tuhlata voimia jos se tuo vain turhautumista .

Vierailija kirjoitti:

Hei nyt! Ihminen on laumaeläin eikä se läheisyyden ja yhteisön tarve lopu pituuskasvun päättymiseen. Vaikka moni ajattelee että itsenäistyminen tarkoittaisi yksin pärjäämistä.

Onnellisuuteen kuuluu tunne siitä että kuuluu johonkin.

Olisiko harrastusporukoita tai muuta?

Ihastuminen on vain oire yksinäisyydestä. Oikea rakastuminen osuu sitten kun osuu. Yksinäisyyttä kannattaa ja pitää hoitaa. Ihastumisen generoimiseen ei kannata tuhlata voimia jos se tuo vain turhautumista .

Ihastuminen voi myös olla piristävää ja mukavaa, jos ei sitä ota liian vakavasti. Itse tajuan sen että kohdallani 99% ihastumisista ei johda mihinkään, eikä kukaan saa koskaan tietää joten hauskuutan sillä lähinnä vain itseäni.

Kyllä ja lopulta alan itse käyttäytymään niin awkwardisti etten enää voi olla kyseisen henkilön seurassa.

Tänäänkin hellyyttä tarjoaa vain kylmä alumiini tölkin suudelma  :( 

Vierailija kirjoitti:

Tänäänkin hellyyttä tarjoaa vain kylmä alumiini tölkin suudelma  :( 

Ei hätää, se tölkki on parempi rakastaja kuin huono kumppani pedissä.

Miten yksinäisyys liittyy ihastumisiin? Olen ollut yksin jo vuosikymmenen, vähän reilunkin ja tuntuu siltä etten varmasti enää ihastuisi keneenkään onpa minkälainen adonis hyvänsä. No yksinäinen tietysti saattaisi ihastuakin herkästi minä olen yksin mutten tunne oloani yksinäiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Sama, kuvittelen että kaikki on kiinnostuneita minusta.

Mistähän tää johtuu? Itsekin siis kuvittelen kaikkien olevan minusta kiinnostuneita vaikka järjellä ajateltuna kukaan ei oikeasti ole. Olen ruma ja outo niin ei sitten varmasti, mutta jotenkin sorrun kuvittelemaan että olisin muka viehättävä.. noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama, kuvittelen että kaikki on kiinnostuneita minusta.

Mistähän tää johtuu? Itsekin siis kuvittelen kaikkien olevan minusta kiinnostuneita vaikka järjellä ajateltuna kukaan ei oikeasti ole. Olen ruma ja outo niin ei sitten varmasti, mutta jotenkin sorrun kuvittelemaan että olisin muka viehättävä.. noloa.

Se on sitä positiivista ajattelua. Itsekin olen vähän liian positiivinen välillä :')

Itse oon ollut niin yksinäinen, että olen meinannut vastailla jopa roskaposteihin tulleisiin huijaus- ja virusviesteihin, jossa naiset tarjoavat seuraansa ja palveluitaan. Ihan vain jutellakseni jonkun kanssa ja tullakseni huomatuksi. Enkä edes ole mies. Joo, tiedän, säälittävää...