Olen niin yksinäinen, että meinaan ihastua jokaiseen joka puhuu ja hymyilee mulle
Kyseessä voi tosiaan olla ihan kuka tahansa. Iällä, ulkonäöllä tai sukupuolella ei väliä. Ei tarvi olla edes sinkku. Miten musta on näin yksinäinen tullut? Suoraan sanottuna kuka tahansa elävä, minua huomioiva ihminen kelpaisi..
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se teini-ikä on.
Teini-iästä on jo yli kymmenen vuotta aikaa :( Nykyään olen suorastaan creepy.
Älä tee sitä. Osa ihmisistä on alistavia, väkivaltaisia ja kontrolloivia, etsi joku terve, aidosti kiva, tasapainoinen – jonka tunnet hyvin.
Sama ja se on tavallaan aika säälittävän tuntuista. Riittää, että työpaikalla itseäni 15 - 20 v vanhempi nainen juttelee mukavia ja ottaa olkapäästä kiinni tai hipaisee selkää. Siinä sitä miettii, että näin hyvältäkö se tuntuu, jos joku koskettaisi ja välittäisi?
Olen myös. Ihmisiä on ympärillä, mutta silti tuntuu ettei kukaan ymmärrä tai kuuntele aidosti. Ihastumisia on myös, tiedän että ne on pelkkää haihattelua. Haluaisin kuitenkin elää tätä päivää, en missään haavemaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se teini-ikä on.
Teini-iästä on jo yli kymmenen vuotta aikaa :( Nykyään olen suorastaan creepy.
Osata olla yksin on rikkaus. Voi olla yksin mutta ei yksinäinen. Täällä toinen yksinäinen, mutta toisaalta viihdyn yksin.
Vierailija kirjoitti:
Sama ja se on tavallaan aika säälittävän tuntuista. Riittää, että työpaikalla itseäni 15 - 20 v vanhempi nainen juttelee mukavia ja ottaa olkapäästä kiinni tai hipaisee selkää. Siinä sitä miettii, että näin hyvältäkö se tuntuu, jos joku koskettaisi ja välittäisi?
Mulla täsmälleen sama tilanne töissä :D :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se teini-ikä on.
Teini-iästä on jo yli kymmenen vuotta aikaa :( Nykyään olen suorastaan creepy.
Osata olla yksin on rikkaus. Voi olla yksin mutta ei yksinäinen. Täällä toinen yksinäinen, mutta toisaalta viihdyn yksin.
Todellakin osaan olla yksin ja myös nautin yksinolosta, mutta ei se sulje pois sitä että kaipaa toisen ihmisen huomiota ja kosketusta.
Vierailija kirjoitti:
Älä tee sitä. Osa ihmisistä on alistavia, väkivaltaisia ja kontrolloivia, etsi joku terve, aidosti kiva, tasapainoinen – jonka tunnet hyvin.
Tee mitä? Ne mukavia juttelevat ihmiset on sellaisia kaikille. Itse vaan oman pääni sisällä alan heti kuvittelemaan kaikenlaista :D Yleensä ovat varattuja, onnellisesti naimisissa jne.
Minulla on teini-iästä reippaasti yli 30 vuotta. Silti vaan olen heikkona jos joku huomioi. Onneksi sitä ei juuri tapahdu, tai jos joku hymyilee ja katsoo niin ei kuitenkaan tee elettäkään enempään. En tiedä miten voisin sanoa ei, vaikken enää mitään järjellä ajateltuna haluaisikaan yrittää kun tiedän että huonosti siinä käy.
Haittaako jos hymyilee jommalla kummalla kahdesta perisuomalaisesta tavasta: suupielet alaspäin mutta ilo silmissä tai suupielet ylöspäin mutta silmät vihassa?
Mä olin samanlainen päälle kolmekymppiseks. Oon vieläkin perso kaikenlaiselle ystävällisyydelle, vaikka valheellisellekin mutta mihkään suhteeseen ei saa enää kuka tahansa tolvana.
Vierailija kirjoitti:
Kelpaisiko kilttis? :(
Kilttikset eivät juttele mukavia eivätkä hymyile, joten ei niitä oikein huomaakaan.
Sellaista se teini-ikä on.