Mikä rangaistus toimii kolmevuotiaalle?

"jäähy" toimii, eli lapsi poistetaan tilanteesta vanhemman kanssa yhdessä. Istutaan rauhallisessa paikassa ja käydään läpi yksinkertaisesti ja ikätasoisesti, mitä kävi ja miksi niin ei saa tehdä.

Jos lapsi heittää puuroa seinään tmvs, niin selvästi ei ole nälkä. Pois pöydästä vaan ja opeta lapsi sanallisesti kertomaan, että hän ei halua syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmivuotias ei tarvitse rangaistuksia.

Hmm. Miten toimisit sitten jos kolmevuotias on niin voimakastahtoinen ja omapäinen, että hän ei tottele? Ap

Et ymmärrä mikä on uhmaikä ja kaiken lisäksi toimit väärin.

Typeryys huipussaan.

Kukaan ei toimi pakottamalla, saatika uhmaikäinen.

Jäähy on väkivaltaa ja väärin toimimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmivuotias ei tarvitse rangaistuksia.

Hmm. Miten toimisit sitten jos kolmevuotias on niin voimakastahtoinen ja omapäinen, että hän ei tottele? Ap

Lapsi ei synny pahana, josta pitäisi kitkeä paha pois. Sori, mutta lasta kasvatetaan kuin koiraa.

Kehu ja vielä kerran kehu ja ota huomio pois pahan teosta, lapsihan ottaa esimerkin ja mallin meiltä aikuisilta ja 3v ei todella tarvitse rangaistuksia, vaan asiat on selvitettävä puhumalla, ei rangaistuksilla.

Ja siihen pahan tekemiseen on aina syy - lapsi ei saa tarpeeksi huomiota, eikä hänen tunteisiin vastata, on nälkä tai jano, väsynyt jne.

Ja miksi ihmeessä lapselta pitäisi saada omatahto ja uhmakkuus vanhempien kitkettyä pois? Miten alistettu ja toisen pillin mukaan elävä lapsi olisi jotenkin parempi?

Ei kai siinä muu auta kuin kieltää napakasti ja tarvittaessa poistaa paikalta tai estää muuten jatkamasta. Tätä joutuu joskus toistamaan aika paljon ennen kuin menee perille.

Meillä ei yleensä tarvitse rankaista, pienempänä laitettiin kaappiin lukkojen taakse ne lelut mitä heitteli kiellosta huolimatta, mutta sitäkään ei ole tarvinnut tehdä pitkään aikaan. Pöydästä nostetaan pois jos syöminen menee pelleilyksi, tosin se on harvinaista että niin tapahtuu.

Annetaan aina mahdollisuus lapselle toimia sopuisasti, mutta jos usean kehotuksen jälkeen ei tottele, niin sitten tyynesti haetaan sätkivä ja protestoiva lapsi ja esim. puetaan vaatteet. Yleensä kuitenkin asiat sujuu kun antaa lapselle aikaa eikä hermostu jos hän ei tottele silmänräpäyksessä, tulee kuitenkin kohta ja tekee niin kuin on pyydetty.

Kehutaan aina kovasti kun onnistumisia tulee, ja mahdollisuuksien mukaan jätetään huono käytös kokonaan huomiotta. Ei lapsi kovin pitkään jaksa yrittää jos ei saa toiminnalla haluamaansa reaktiota.

Meillä ei lapsi ole varmaankaan kovin kovapäistä sorttia, mutta omaa tahtoa kuitenkin löytyy. Pelkkä kielto toimii yleensä hyvin, joskus joutuu esim. ottamaan jalasta kiinni jos lasta kovasti kiukuttaa ja hän yrittää potkia tavaroita tai meitä vanhempia.

Loputon kärsivällisyys, toistaminen ja johdonmukaisuus on avainsanoja. Lapsi saa paljon syliä, huomiota, kehuja, aikaa ja läsnäoloa. Hän on iloinen ja hyväkäytöksinen kolmevuotias.

Vierailija kirjoitti:

Naulaa lempilelut lattiaan.

Jos naulaat vaikka nallen, niin ajattele, se on kuin naulaisit lapsen sydämen siihen.

Se nalle on lapselle elävä, tunteva nalle ja sillekö sinä pahaa tekisit?

Ehdotan toisenlaista keinoa uhmakkuuteen.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kehut onnistumisista. Juttelet että hyvä että sinulla on oma tahto. Ymmärräthän kuitenkin että asia sujuu paremmin jos...yleisellä tasolla selitys.

Olen koko lapsen elämän ajan kehunut monta kertaa kun yrittää tehdä oikein tai kun onnistuu. Ja nyt kuukausia selittänyt miksi on tärkeää toimia ohjeiden mukaan. Toki näitä jatkan jatkossakin mutta ei be tunnu tepsivän. Ap

Mulla on kolmevuotias. Hänen ikäiselleen on ihan turha selittää, miksi on tärkeää toimia sääntöjen mukaan. Kolmevuotiaalle toimii vain konkretia, ei selitykset ja höpötykset. Hänen sisarensa on kuusivee ja vasta  alkanut sisäistää sääntöjen merkityksen.

En usko jäähyihin ja takautuviin rangaistuksiin noin pienellä. Kun omilla lapsillani oli heittelyvaihe, monesti auttoi ihan se, että kun lapsi kohotti kättään heittääkseen jotain, laitoin kädet kuppiin eteen ja kiitin iloisesti ja kehuin. Lapsi yleensä vaistonvaraisesti antaa asian/esineen, jonka aikoo heittää. Siis ennakointi on tärkeää. Ruokaillessa kolmivuotiaalla on joku ihme kausi ja ruokailut kannattaa pitää lyhyinä ja välttää tahtojen taistelua. Voisiko puuron sijasta antaa leipää jne.

Sitten kun oikeasti tapahtuu jotain, ilmoitan että me ei tehdä noin ja huomio tai tekeminen yritetään heti suunnata toiseen asiaan. Jos tilanne toistuu heti/jatkuu, niin sitten pois tilanteesta kokonaan. Ja vaatii niitä toistoja. Minua on lohduttanut se, että tietää ikätyypillisestä käytöksestä, eikä aseta lapselle liian suuria odotuksia. Yhdessä harjoitellaan toimimaan.