Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Todella outoa nähdä vuosien jälkeen ihminen, jonka kanssa on seurustellut
16.06.2021 |
Kun näkee toisen sattumalta, niin onhan se todella outoa ja samalla jopa haikeaa, vaikka ei ikimaailmassa enää haluaisi palata yhteen.
Oletko sinä törmännyt sattumalta entisiin kumppaneihisi? Miltä nuo kohtaamiset ovat tuntuneet?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Mä näin lehtijutun entisestä ihastuksestani jossa oli valokuvakin. Hänestä oli tullut pöhöttynyt papparainen. Iso maha, verkkarit, virttynyt t-paita…. kamalaa.
Itse olen saman ikäinen kohta 50v ja ikä varmaan näkyy naamasta mutta urheilullinen ja hoikka edelleen.
Minä näin ekan rakkauteni myös lehtijutusta ja oli tynnyrivatsainen pakenevahiusrajainen viisikymppinen, mutta silti tuntui yhtä hyvältä nähdä hänet kuin aina ennenkin. Hänen olemassaolonsa saa silmäni edelleen tuikkimaan ja hymyn kasvoille. Oli kiva nähdä, että hänellä menee ainakin päällisin puolin oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin yli 30v jälkeen "tytön" joka menetti minulle neitsyytensä. Silloin molemmat huimia nuoria koulukavereita.
En tuntenut ennen kun tuli juttelemaan, naiset muuttuu monesti enempi kun miehet nuoruudesta . Vaihdettiin kuulumiset kahvin merkeissä ja lähtiessä halit ja pikku suukko. Molemmilla perheet ja aikuisia lapsia.
Hyi V*ttu!
Onneks ei oo tuosta pelkoa, en oo koskaan ees seurustellut. Sen tiedän, että yhdestä nuoruuden ihastuksesta tuli kiihkouskovainen. :D Toisesta ihastuksesta vihreä paikallispoliitikko. Väistin siis pari luotia, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Näin yli 30v jälkeen "tytön" joka menetti minulle neitsyytensä. Silloin molemmat huimia nuoria koulukavereita.
En tuntenut ennen kun tuli juttelemaan, naiset muuttuu monesti enempi kun miehet nuoruudesta . Vaihdettiin kuulumiset kahvin merkeissä ja lähtiessä halit ja pikku suukko. Molemmilla perheet ja aikuisia lapsia.
Neitsyyttä ei kylläkään mitenkään "menetetä" kellekään. Aivan keskiaikaisia kaikki tämmöset neitsyysjutut muutenkin.
Olisi varmaan outoa nähdä eräs seurustelukumppani nuoruudesta, jota en ole nähnyt 25 vuoteen. Ei mitään tunteita häntä kohtaan, eikä varmaan edes tunnettaisi toisiamme, mutta uteliaisuudesta olisi hauskaa tietää miten hänellä on elämä mennyt.
Kaikkia merkittäviä ihastuksia ja tapailukumppaneita olen nähnyt aina silloin tällöin. Kaikkia heistä on kiva nähdä, mutta yksi saa vieläkin polvet notkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli jotenkin noloa. Hän piteli uunituoretta vauvaansa sylissä ja hymyili naantalin aurinkona, minä en aluksi edes tunnistanut. Huikkasin pikaiset onnisttelut ja lompsin menoihini. Ihan kiva hänelle että pääsi isäksi, minä en ole ikinä halunnut lapsia joten hyvä sitten että jätin hänet.
Nykyään katselen tarkemmin ympärilleni, ja jos näen jonkun exän niin kierrän kaukaa. Kamalaa.
Ihan tapauskohtaista. Joitakin eksiäni inhoan nykyään, yhteen olen vieläkin rakastunut ja joitakin rakastan kuin ystävää. Kaikkien näiden näkeminen ei tietenkään tunnu samalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei yhtään mitään tunteita herätä, ei se sitten tainnut mitään rakkautta ollakaan. Jos on syvästi rakastunut, se jättää ikuisen jäljen, vaikka ei yhteen haluakaan palata.
Ei voi kyllä yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin yli 30v jälkeen "tytön" joka menetti minulle neitsyytensä. Silloin molemmat huimia nuoria koulukavereita.
En tuntenut ennen kun tuli juttelemaan, naiset muuttuu monesti enempi kun miehet nuoruudesta . Vaihdettiin kuulumiset kahvin merkeissä ja lähtiessä halit ja pikku suukko. Molemmilla perheet ja aikuisia lapsia.Neitsyyttä ei kylläkään mitenkään "menetetä" kellekään. Aivan keskiaikaisia kaikki tämmöset neitsyysjutut muutenkin.
Eka kerta on neitsyyden menetys = et ole enää kokematon kahden välisessä seksissä. Kyllä se asia on yhä olemassa, vaikka sananmuoto onkin vanhahtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan tapauskohtaista. Joitakin eksiäni inhoan nykyään, yhteen olen vieläkin rakastunut ja joitakin rakastan kuin ystävää. Kaikkien näiden näkeminen ei tietenkään tunnu samalta.
Sama mulla.
Vierailija kirjoitti:
On outoa. Näin onneksi ihan vaan vilaukselta. Eri paikkakunnilla asumme. Molemmilla perheet. Nuorena olin ne sairaan rakastuneita, kihloissakin.
Kaupassa törmäsimme vahingossa. Se katseiden kohtaaminen sai "sydämen pysähtymään hetkeksi". Vastan pohjassa pyörähti. En osaa tunnetta muutoin kuvailla. Edellisestä kohtaamisesta oli kuitenkin kulunut yli 20 vuotta.
Mulle kävi näin hiljattain ja samat tunteet. Taisin tuijottaa häntä hölmönä ja pikakerroin koko elämäni tapahtumat siinä nopealla kohtaamisella. Jälkeenpäin vasta ihmettelin sitä, mutta olin tuntenut hänet siinä niin läheiseksi tavatessamme, vaikka oli n. 10 v välissä. Hän jäi mieleen pyörimään pariksi päiväksi ja oli työlästä saada unohdettua. Minulla oli häneen aikoinaan vaikea on off -suhde, joten olen tottunut roikkumaan. Oikeasti tiedän, ettei siitä olisi ikinä mitään hyvää tullut ja olen naimisissa paljon ihanamman miehen kanssa nykyään, enkä tietenkään vaihtaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoin pari päivää sitten rakennustyömaan ohi. Liikenne jumitti ja katselin odottaessani raksan touhuja. Sitten tajusin tuijottavani eksääni. Ei olla nähty viiteen vuoteen ja olin siinä uskossa että hän asuu ja työskentelee eri kaupungissa. Tuo raksa on naapurissamme.
En ehkä edes ensin tajunnut että tämä "kohtaaminen" pyöri mielessäni koko loppupäivän. Ja ei, en haikaile häntä takaisin. Outo tunne kyllä.
Vastenmielinen otus jota kohtaan korkeintaan nyrpistän ohi kävellessä. En suostu puhumaan vallheita levittävän väkivaltaisen hyväksikäyttäjä-pettäjän kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei yhtään mitään tunteita herätä, ei se sitten tainnut mitään rakkautta ollakaan. Jos on syvästi rakastunut, se jättää ikuisen jäljen, vaikka ei yhteen haluakaan palata.
No eihän nyt valtaosa parisuhteista mitään aitoa rakkautta ole. Ihastusta alussa ja kiintymystä korkeintaan. Sen tajuaa vasta sitten, kun tai jos yhden kerran oikeasti rakastuu.
Samaa olen alkanut epäillä. Täälläkin saadaan aikaiseksi pitkiä ketjuja tasoista ja kriteereistä yms. turhanaikaisesta. Niitä pohtivat vain ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet rakastuneita. Moni ehkä luulee olleensa, mutta ei ole oikeasti ollut. Jos on todella rakastunut, se ihminen on aina erityinen. Hän on muuttanut sinua, järisyttänyt maailmaasi.
Minulla on ollut vain yksi pitempi suhde ennen nykyistä miestäni, eli ex-mieheni, josta erosin 16 vuotta sitten. Olemme olleet harvakseltaan tekemisissä lastemme takia, viimeksi näimme poikamme ylioppilasjuhlissa. Pari asiaa jäi mieleen. Silmät ovat samanlaiset, tiedän miksi aikoinaan häneen ihastuin, toisaalta kun avasi suunsa niin ihmettelen että olimme 10 vuotta yhdessä. Ero oli nuorena naisena ja kahden pienen lapsen äitinä rankka kokemus, mutta päivääkään en ole katunut. Muiden exien näkeminen ei varmaan heilauttaisi juuri mihinkään suuntaan. Olen rakastunut vain kerran, nykyiseen mieheeni.
Riippuu vähän eksästä. Yhden näin kerran paikallislehtemme kannessa enkä tunnistanut häntä ulkonäöltä. Joskus ensirakkauteni on tullut vastaan ja ne tunteet on lähinnä hellyttäviä, muistan ajat kun olimme nuoria ja ihastuneita. Muutama eksä on niitä jotka saa aikaan pyörähdyksen vatsan pohjassa ja hämillisen tunteen koko loppupäiväksi. Joskus olen itkenyt yllättävän kohtaamisen jälkeen, mieleen on muistunut ne hyvät ajat ja miten mukavaa meillä oli
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulla on sydämessä muljahtanut jos olen vanhoja kumppaneita nähnyt sattumalta, hyvällä tai huonolla tavalla.
Yks ex pahoinpiteli henkisesti ja fyysisesti ja jouduin terapiaan ja lääkitykselle suhteen jälkeen. Häntä olen ohimennen nähnyt muutaman kerran, on moikannut pirteästi ja olen päästänyt pari sydämellistä kirosanaa ja ohittanut. Miten se kehtaa.
Toinen ex, jonka kanssa suunniteltiin naimisiin menoa ja lapsia, suunnitteli samaa selän takana useammankin muun kanssa. Häneen olen jotenkin jäänyt kiinni ja sydämessä viilsi taas, kun hänet sattumalta näin vaikka asioista on aikaa, kotiin päästyäni itkin pitkän aikaan. Rakastin aidosti tuota miestä ja se hyväksikäytti ja valehteli mulle törkeästi. Joku heikko kohta edelleen häntä kohtaan vaikka olen ollut suhteessa hänen jälkeen itsekin.Kyllä mä itse ajattelen, että jos on minkäänlaisia vihan tunteita vielä eron jälkeen niin on siinä oikeaa rakkauttakin ollut. Jos ei olisi niin ei herättäisi mitään tunteita.
Kyllä mulla on vihantunteita luonnehäiriöiseen eksään, vaikkei ole koskaan ollut mikään elämäni rakkaus. Hän teki minulle paljon pahaa ja rikkoi monta asiaa (aineetonta ja aineellista). Minut saa viidessä minuutissa provosoitua riitaan hänen kanssaan.
Olimme äärettömän rakastuneita kolme vuotta ennen 90- lukua jolloin suhde päättyi. Hän löysi toisen naisen. Se otti minulle tosi kovalle. Tänä päivänä en haluaisi häntä enää nähdä tai tavata. Me molemmat olisimme muuttuneet, niin myös maailma ympärillämme. Haluan mieluummin pitää ne muistot.
Alue: Aihe vapaa
Kai se riippuu suhteen pituudesta ja tunteiden voimakkuudesta.
Paria lyhyempää tapailu suhdetta on vaan hauska nähdä ja kiva vaihtaa kuulumisia, kuten kaveria näkis.
Yhtä petturia nähdessä alkaa lähinnä vtuttaa.
Toista jota rakastin ja suhde oli todella kuluttava ja räiskyvä nähdessä sykähtää edelleenkin sydämessä. Tuon miehen kanssa olisin halunnut olla loppuun asti, mutta menin valheiden ja pettämistä takia ihan sekaisin.
Sit on yks, jonka suhteen olin aivan liian innokas ja sekaisin ja lemppasikin mut sen takia jo parin viikon päästä, häntä nähdessä hävettää edelleen oma sekoilu ja liikun nopeasti pakoon.