Mitkä asiat olivat ennen ihan tavallisia mutta nykyään paheksuttuja/kiellettyjä?

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

N**keri -sanan käyttäminen.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

Mistä ajasta puhut? Ja minkä ikäisistä?

Omassa lapsuudessa 80-luvulla pullaa, kermaa ja voita vedettiin ja se näkyi. Lihavia olivat kaikki yli 40-vuotiaat, jotkut nuoremmatkin. Yksi sun toinen kuoli sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Liikuntaa ei erikseen harrastettu eikä työ ollut kaikilla niin kuormittavaa, koneita oli jo maatiloillakin. Näin Itä-Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten vapaus. Lapset olivat vapaa-ajallaan missä lie, eikä vanhemmilla ollut mitään menetelmää heidän valvontaansa.

Eikä lapset tehneet ilkivaltaa, tappaneet toisiaan ja juosseet terapiassa.

Terapiaa ei ollut, mutta noita kahta on ollut kyllä aiemminkin. Ainakin omassa lapsuudessa 80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

Kyllä oli mielenterveysongelmia. Niistä ei vain käytetty tuota nimeä useinkaan. Usein kärsi lähiympäristö eniten, esim. se keskellä yötä hankeen ajettu perhe. Itsemurhia tehtiin enemmän kuin nykyään.

Lihavuus oli harvinaisempaa, se on totta. Mutta takana ei ollut mikään parempi itsekuri vaan ihan se, että ruoka oli suhteessa kalliimpaa. Ja sitten useimmat työt vaativat enemmän liikuntaa kun taas nykyään työ on istumista. Arkiliikuntaa saatiin enemmän.

Lihavuustutkijat ovat kanssasi itsekuriasiasta eri mieltä. Mutta ehkä sinä tiedät paremmin ja voisit perusteita esittämällä valistaa heitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten vapaus. Lapset olivat vapaa-ajallaan missä lie, eikä vanhemmilla ollut mitään menetelmää heidän valvontaansa.

Eikä lapset tehneet ilkivaltaa, tappaneet toisiaan ja juosseet terapiassa.

Terapiaa ei ollut, mutta noita kahta on ollut kyllä aiemminkin. Ainakin omassa lapsuudessa 80-luvulla.

Kyllä kasarilla jo oli terapiaa. Oli jo 70-luvulla koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Muistan kuinka kasarin alussa koulupsykologi jopa piti koululla vastaanottoa, ja siellä saattoi piipahtaa. 

Mutta asenteet oli monella vanhemmalla sellaisia, että ei meidän lapsessa mitään vikaa ole, ei se mitään terapiaa tarvitse. Tai, jos vikaa nähtiin, se oli vitsalla hoidettavaa sorttia. Mielenterveyden ongelmat olivat häpeän aihe, eikä niitä moni halunnut myöntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

Mistä ajasta puhut? Ja minkä ikäisistä?

Omassa lapsuudessa 80-luvulla pullaa, kermaa ja voita vedettiin ja se näkyi. Lihavia olivat kaikki yli 40-vuotiaat, jotkut nuoremmatkin. Yksi sun toinen kuoli sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Liikuntaa ei erikseen harrastettu eikä työ ollut kaikilla niin kuormittavaa, koneita oli jo maatiloillakin. Näin Itä-Suomessa.

Kyllä vielä 80-luvullakin ihmiset oli keskimäärin hoikempia kuin nyt. Tämä on ihan tilastollinen fakta ja oma pieni kupla voi toki antaa toisia mielikuvia. Kun katson tuolta ajalta koulukuvia ja muistelen kaverien vanhempia, niin kyllä, hoikkia oli suomalaiset nykyiseen verrattuna.

Se on kyllä totta, että jos tuolloin olisi oltu yhtä lihavia, sydän- ja verisuonitaudit olisi tappaneet kaikki suomalaiset. Sydänkohtaus oli lähes kuolemantuomio, mitä se ei enää ole, koska lääketiede on kehittynyt. Ja ihmiset olisi lihottaneet itsensä kovilla rasvoilla, joten se liikalihavuus olisi ollut myös vaarallisempaa.

Mielenterveysongelmista en osaa sanoa, kyllä niitä oli silloinkin, mutta ei kaikille ollut diagnoosia. Moni nykypäivän mielenterveysongelmainen olisi varmasti ollut 80-luvun ympäristössä terveempi. Mutta jonkun verran myös päinvastoin. En silti kaipaa sinne, nykyään voi päättää itse elää terveemmin ja kun haistattaa homeet liialle somelle ja huolehtii itsestään, voi elää paljon terveempänä. Tietoa on ja lääketiede auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

Mistä ajasta puhut? Ja minkä ikäisistä?

Omassa lapsuudessa 80-luvulla pullaa, kermaa ja voita vedettiin ja se näkyi. Lihavia olivat kaikki yli 40-vuotiaat, jotkut nuoremmatkin. Yksi sun toinen kuoli sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Liikuntaa ei erikseen harrastettu eikä työ ollut kaikilla niin kuormittavaa, koneita oli jo maatiloillakin. Näin Itä-Suomessa.

Kyllä vielä 80-luvullakin ihmiset oli keskimäärin hoikempia kuin nyt.

Joo, ei tartte kuin vilkaista valokuvia 70-luvun uimarannalta ja verrata niitä tämän päivän ryhävalaiden kokoontumisajoihin, niin näkee kyllä miten ajat ovat muuttuneet, eikä vain positiiviseen ... tai no, korkeintaan keho-positiiviseen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset olivat hoikkia ja liikuntakykyisiä. Mielenterveysongelmia ei ollut, koska ihmisillä oli muuta tekemistä kuin somettaminen. Nykyään on vlitettavan normaalia olla ylilihava, mt-ongelmainen, passiivinen vätys, joka on jonossa lihavuusleikkaukseen ja tekonivelleikkauksiin. Hyvin harvoin tämä ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

Mistä ajasta puhut? Ja minkä ikäisistä?

Omassa lapsuudessa 80-luvulla pullaa, kermaa ja voita vedettiin ja se näkyi. Lihavia olivat kaikki yli 40-vuotiaat, jotkut nuoremmatkin. Yksi sun toinen kuoli sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Liikuntaa ei erikseen harrastettu eikä työ ollut kaikilla niin kuormittavaa, koneita oli jo maatiloillakin. Näin Itä-Suomessa.

Kyllä vielä 80-luvullakin ihmiset oli keskimäär

Ehkä TV:ssä on liikaa esitetty luontofilmejä ryhävalaista. Siis mallioppimista.

Ennen kurkittiin oppimismielessä keskenkasvuisina naisten pyllyjä puuceissä seinäreikien kautta. Teeppäs nyt nykyisissä vessoissa.

Ennen oli lotttovoitto syntyä 5uomeen, nyt on lottovoitto  tulla  Suomeen.                                                             ö

Telkkariohjelmat jossa oli sekä sovinismia että rasismia. Itselläni on näitä videoina ja dvd:nä ja naureskelen.

Vierailija kirjoitti:

Telkkariohjelmat jossa oli sekä sovinismia että rasismia. Itselläni on näitä videoina ja dvd:nä ja naureskelen.

Samoin. ÄWPK sovinistinen työhönotto on suosikkini.

Semmoinen piirretty mainos jossa miesautoilijan auto kourii naisautoilijan autoa takaa. IIK! hassunhauskaa.

Etniset vitsit 50-70-vuotta sitten. Niille naureskeltiin yleisesti.

Mieheni on supermies-mainokset olivat hauskoja. Nyt feminaiset saisivat raivokohtauksia niistä.

Ateismi. Nyt pitää joko olla täysuskova kristitty tai jokin vähemmistöuskonto. Uskontopakotusta tulee uutisissakin ihan jatkuvasti. Ketä kiinnostaa pari tuhatta vuotta vanhat satukirjat?

Kesällä pystyi ostamaan papaatteja ja paukuttelemaan niitä huoletta. Edelliseltä porukalta oli jäänyt papaattitykki, jota käytettiin ja jätettiin seuraaville käytettäväksi. Nyt papaatteja ei saisi edes jemmata.

80-luvulla ei Helsingissä ollut soveliasta koulussa puhua N-sanalla tummaihoisista, kun silloinkin oli tummaihoisia jo yksittäisiä koululaisina. Mutta jossain esityksessä koululaiset esiintyivät saamelaisina ja lopuksi lauloivat nunnuka nunnuka lailailai ja koko sali nauroi. Hävettää nyt kun tunnen saamelaisia tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Kesällä pystyi ostamaan papaatteja ja paukuttelemaan niitä huoletta. Edelliseltä porukalta oli jäänyt papaattitykki, jota käytettiin ja jätettiin seuraaville käytettäväksi. Nyt papaatteja ei saisi edes jemmata.

Saa jemmata.