Lue keskustelun säännöt.
Ja taas alkoi teinien kokopäivätoiminen syöttäminen
09.06.2021 |
Voi että taas....meidän teinit on nyt olleet koulun päättymisen jälkeen kokonaan kotiruokinnassa ja sen huomaa :-) En sinänsä valita, itte oon heidät tehnyt (ja isänsä oli tässä myös osallisena), mutta pikkusen riipii ajatella, että seuraavat kaksi kuukautta saa suurinpiirtein asua köökissä.
Teinipojat 14 v ja 16 v syö kuin linnut eli monta kertaa painonsa päivässä, alkaen aamun jukurtti- ja puurosulkeisista. En haluaisi rajoittaa syömistä mutta on se nyt menoa, että 300 g leikepaketti katoaa aamupalalla noiden suihin! Ja kyllä tuo tyttö 12 v osaa sekin, varsinkin kun on kasvissyöjä ja sitä energiaa ei kasviksista niin helpolla saa.
Mietin että pitäiskö kesällä ottaa sellainen linja että ainakin kerran viikossa teinit valmistavat koko perheelle ruoan itse? Vai onko liikaa kesälomalaisille, en haluaisi mitään työleiriä heille pitää, aikuisena kerkiävät raataa.
Ruokiin menee meidän 5-henkisellä perheellä kesäisin heittämällä 1200 euroa kuukaudessa kun halutaan kuitenkin marjat ja kasvikset tuoreina torilta ja noin.
Kommentit (33)
Minä olen aina ollut sitä mieltä, että lapset osallistuvat ruuanlaittoon. Kesälomalla ilman töitä olevat teinit voivat oikein hyvin ottaa jo isommankin vastuun, tehdä aterian kokonaan omatoimisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ajatellut noita keittiöhommia itsekin, kun olen joutunut myös olemaan kapustan varressa tavallista enemmän. Nykyisin tuntuu ruoanlaitto niin työläältä, että olen ihmetellyt, onko se ikä vai miten sitä on niin mukavuudenhaluiseksi tullut, ettei millään jaksaisi.
Myötätuntoa vain aloittajalle. Meillä on aikuinen poika ollut joulusta asti kotona koronaa paossa pääkaupunkiseudulta. Hänellä on suolistosairaus ja äärimmäisen tiukka ruokavalio. Toinen poika taas asuu naapurissa ja käy täällä syömässä päivittäin nyt, kun on töissä, eikä viitsi laittaa itse ruokaa. Lisäksi olemme me vanhemmat ja koko revohkalle pitää laittaa ruokaa kerta päivässä ja sairaalle pojalle omat ruoat. Olen ottanut keittiöhommat kontolleni, koska olen porukan nopein kokki. Kieltämättä odotan, että kotonamme asuva poika saa rokotukset ja suoriutuu omaan kotiinsa ja toinen poika muuttaa parinsadan kilometrin päähän meidän naapuristamme aloittaessaan uudet opinnot. Välillä kuitenkin poden huonoa omaatuntoa, kun sentään on noita rakkaita, joille kokata.
No et vaan asu siellä keittiössä ja ongelma ratkeaa sillä. Minä oon kans isoruokaisten teinipoikien äiti. Teen lounaan ja päivällisen ja sitä saa syödä niin paljon, että nälkä lähtee. Niitä leikkeleitä ei närpitä kaapista vaan jos on nälkä aterioiden välillä niin hedelmiä, jugurtria, leipää sun muita on saatavilla. Ruokaa saa laittaa myös itse, mutta minä teen vain ne 2 ateriaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut noita keittiöhommia itsekin, kun olen joutunut myös olemaan kapustan varressa tavallista enemmän. Nykyisin tuntuu ruoanlaitto niin työläältä, että olen ihmetellyt, onko se ikä vai miten sitä on niin mukavuudenhaluiseksi tullut, ettei millään jaksaisi.
Myötätuntoa vain aloittajalle. Meillä on aikuinen poika ollut joulusta asti kotona koronaa paossa pääkaupunkiseudulta. Hänellä on suolistosairaus ja äärimmäisen tiukka ruokavalio. Toinen poika taas asuu naapurissa ja käy täällä syömässä päivittäin nyt, kun on töissä, eikä viitsi laittaa itse ruokaa. Lisäksi olemme me vanhemmat ja koko revohkalle pitää laittaa ruokaa kerta päivässä ja sairaalle pojalle omat ruoat. Olen ottanut keittiöhommat kontolleni, koska olen porukan nopein kokki. Kieltämättä odotan, että kotonamme asuva poika saa rokotukset ja suoriutuu omaan kotiinsa ja toinen poika muuttaa parinsadan kilometrin päähän meidän naapuristamme aloittaessaan uudet opinnot. Välillä kuitenkin poden huonoa omaatuntoa, kun sentään on noita rakkaita, joille kokata.
Miksi pojat eivät voi kokata vuorollaan? Mitä väliä sillä on, vaikka ruuanlaitto sujuisi vähän hitaammin? Pakkohan poikien on oppia ruokkimaan itsensä omillaan asuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn töissä, joten ei puhettakaan, että laittaisin kahta ateriaa päivässä. En edes nyt vaikka olen lomalla. Tänään kävin kaupan tiskilta jauhemaksapihvejä ja salaattia.
Ruoanlaitto ja siihen liittyvä keittiön siistiminen ei innosta. Periaate, että yksi ateria päivässä. Muuten syövät leipää ym kaapista. Hyvin pieniruokaisia teinipoikia meillä kyllä on. Pituutta kaikilla yli 180 cm, mutta eivät ole jääkaapilla usein ja näläntunne tulee kuulemma harvoin. Vanhin ja nuorin eivät syö edes aamupalaa.
Tämä kertoo sen millaisia osa nykyajan vanhemmista on. Hirveä huuto ja parku kun pitäisi lasten saada ruokaa. Kasvatus ja oppiminen on jo ulkoistettu täysin kouluille, liikkuminen urheiluseuroille mutta riesana on vielä ruokkiminen, etenkin näin kesällä.
Jos on nälkäisiä lapsia niin opetelkaa tekemään ja tarjoamaan täyttävää ruokaa. Teinit kyllä osaa tehdä jo helppoja ruokia kun vaan aluksi neuvoo. Ja ovathan he jotain oppineet koulun kotitaloustunneilla kun kerran vanhemmat eivät ole opettaneet. Jos ovat kesälomalla niin onhan heillä aikaakin.
Siihen ruokalaskuun niin itsehän te sen määrittelette mitä ja minkä hintaista ostatte. Jos ei rahat riitä niin siirtyä sieltä torilta vaikka Lidlin vihannesosastolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän heillä on hyvä hetki oppia tekemään ruokaa. Ja jos ette asu kymmenien kilometrien päässä kaupasta, osaavat käydä sielläkin, jos ei kesätöitäkään ole. Voivat suunnitella aterioita, miettiä mitä niihin tarvii ja näkevät kuinka paljon rahaa kauppaan menee. Ja kuinka paljon tarvitsee kantaa kaupasta tavaraa, kun huomioi kaikki välipalat yms.
En tarkoita että koko kesän muonittamisesta vastaisi lapset, mutta osittan, pikkuhiljaa.
Ymmärrän tuskan, kun ruokaa saa tehdä jatkuvasti ja silti on kaappi tyhjä. Minulla on kolme lasta, esikoinen tyttö ja nuoremmat poikia, nuorinkin täytti just 18. Pojat on viimeiset ehkä ainakin kahdeksan vuotta syöneet valtavia määriä. Ovat pitkiä urheilevia tyyppejä, hoikkia silti. Minä sulattelen vielä edellistä ateriaa kun heillä alkaa uusi nälkä hiipiä. Kääntöpuoli tilanteessa on, kun luulet tehneesi hyvin ruokaa sopivalla ajoituksella - ja sitten nuoriso onkin kaverilla tai jossain eikä kukaan tulekaan syömään! Juu, voi sitä ilmoitella, mutta ilmoitukset saattaa joksus tulla viime tinkaan. Yritin olla hermoilematta, koska muistin etten itsekään nuorena lomalaisena (tai muutenkaan) kyennyt ennakoimaan päivän alkaessa, miten suunnitelmat elää. Olipahan valmiiksi seuraavaaa kertaa varten.
Ota nuoriso mukaan ruoantekotalkoisiin ja tehkää yhdessä! Alkukesän kun väännätte yhdessä, niin loppukesästä tekevät jo itse rutinoituneesti ja voit nauttia työsi hedelmistä. :) Pahinta on alkaa passata piloille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulin juuri töistä valmiiseen pöytään. Teini oli käynyt kaupassa ja tehnyt ruuan valmiiksi. Kysyin paljonko kauppaan meni ja olisin maksanut takaisin, niin ei kuulemma tarvitse. Ilahduin ikihyviksi kun nälkäisenä ei tarvinnutkaan alkaa heti kokkaa.
Tuon ikäiset voi opetella tekemään ruokansa jo itse. Ei äippäliinin tarvitse asua koko kesää keittiössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, olemmeko me epänormaali perhe, mutta kaksi teinipoikaa ei ole ikinä syönyt meitä vararikkoon. Nuorempi kasvaa nyt pituutta reippaasti, mutta se muutos syömisessä on tyyliin sellainen, että kahden perunan sijaan syö kolme ja jotain keittoa ehkä neljänneksen enemmän kuin ennen. En tarkoita tietenkään paheksua ap:ta, sillä tuosta aiheestahan valitetaan useinkin, enemmänkin mietin sitä, olemmeko tosi poikkeuksellisia. Kyllä meidän pojat ovat ihan normaalisti kuitenkin kasvaneet, enkä ole tavallisen ruoan määrää mitenkään rajoittanut, eivät vaan halua syödä enempää.
Eri. Itsellä samaa sillä en yksinkertaisesti osaa laittaa ruokaa. Osaan tietyt ruoat. Moni ihmettelee tätä mutta näinkin voi olla.
einekset