Lue keskustelun säännöt.
2-tyypin diabeetikot, millainen olo teillä oli aamuisin herätessä ennen kuin saitte diagnoosin?
Kommentit (77)
ns. normaali. Multa löydettiin diabetes2 vuositarkastuksen yhteydessä. Edellisenä vuotena ei mitään vinkkiäkään ja sitten sokerit olivatkin pikkasen nousseet. Enkä ollut huomannut olossani mitään ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin, että onkohan mulla kakkostyyppi iskenyt. Vuosi sitten esidiabeteksen merkit täyttyivät. Aamuisin olen nyt todella väsynyt, sellainen vähän tärisevän kuumeinen olo. Päivän aikaan sokerista saan pienen buustin ja sit väsyn, sit ehkä nukun päiväunet ja kun herään, niin on pakko saada makeaa. Mitään en jaksa tehdä ja mikään ei kiinnosta.
ap
Ihan normaali olo. Ainoa ero jonka huomaan nyt, oli että jos söin vähän enemmän sokerista niin tuli helpommin "sokerihuurrettu" olo, ilmeisesti siksi että silloin persutaso oli jo valmiiksi korkeammalla. Nyt VH-ruokavaliolla sokerit on jatkuvasti alhaalla, niin hetkellinen sokeripiikki ei tunnu missään.
Jalkapohjat ja pohkeet oli aamuisin kipeät. Iltapäivällä suuta kuivasi ja oli jano koko ajan. Ruuan jälkeen alkoi nukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.
Syötkö di/metforminia?
Mulla ne aiheutti ripulia ja todella äkillistä. Sitten mieheni sairastui diabetes2:n ja hän sai ohjeet, että pitää syödä kunnolla ennenkuin tabeletit ottaa. Että mikään hedelmä tai leipäpala ei riitä.
Mä söin aina aamuisin huonosti jos ollenkaan, mutta opettelin syömään enemmän. Alkuun tuli valitettava ähky, kun mätin puuroa+lisukkeet tai pari leipää päällyksineen, hedelmä/smoothie ja kahvia. Loppu ripuli.
Mähän ehdin sen ripulin takia käydä kaiken maailman maha- ja kakkakokeissa. Miettivät IBS:kin. Loppupeleissä syöminen autto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmä kysymys, mutta todetaanko tuo 2-diabetes ihan verensokerista? Virtsa- vai veritesti?
Nimimerkki: Uuno
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.
2-tyypin diabetesta voi hoitaa myös ruokavaliolla. Kannattaisi ehkä testata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä kysymys, mutta todetaanko tuo 2-diabetes ihan verensokerista? Virtsa- vai veritesti?
Nimimerkki: Uuno
Veritesti.
Millaisilla arvoilla teillä on todettu d2? Ja glukoosi vai pitkäaikaissokeri? Itsellä glukoosi hiukan yli kuuden (6,4) mutta pitkäaikaissokeri ok, mietin että pitäisikö mennä lääkärin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää tähän omaani, että vhh-ruokavalio varmaan auttaisi ja olisi kokeilemisen arvoinen, mutta kertooko jotain olostani/terveydestä se, että ajatuskin hiilarien vähentämisestä tekee mut valmiiksi vihaiseksi/ahdistuneeksi? Kannattaako vähentää pikkuhiljaa vai leikata määrää kylmästi? Ihan hirveästi en syö esim. karkkia/herkkuja, mutta vaaleaa leipää menee ja oikein tunnen kuinka se "potkaisee" .
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että onkohan mulla kakkostyyppi iskenyt. Vuosi sitten esidiabeteksen merkit täyttyivät. Aamuisin olen nyt todella väsynyt, sellainen vähän tärisevän kuumeinen olo. Päivän aikaan sokerista saan pienen buustin ja sit väsyn, sit ehkä nukun päiväunet ja kun herään, niin on pakko saada makeaa. Mitään en jaksa tehdä ja mikään ei kiinnosta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.2-tyypin diabetesta voi hoitaa myös ruokavaliolla. Kannattaisi ehkä testata.
Ei auta kaikilla, jos tauti ei johdu ylipainosta. Minulla on määrittämätön diabetes, joka paljastui, kun raskaudiabetes ei ns. lähtenytkään pois. Ensin lätkäistiin ykköstyypin diagnoosi, mutta omaa insuliinituotantoa on jäljellä, joten ei ole sitäkään. Epäilivät sitten kakkosta, vaikka näitä epämääräisiä välimallin diabeetikkojakin on olemassa ja taidan itse olla sitä sorttia.
Painon tippuessa raskauden jäljiltä sokerit normalisoitui hetkeksi, mutta nyt on taas aamuarvot säännöllisesti jossain kutosen paikkeilla. Ruoan jälkeisissä arvoissa ei ole kuitenkaan mitään vikaa riippumatta siitä mitä syö. Aamulla käy hirmuisen korkealla, mutta laskee kuitenkin ajoissa normaaliksi. Ja täysin normaalipainoinen olen, iältäni vain kolmekymppinen, että en ole ehtinyt hankkimalla hankkiakaan itselleni tautia. Sukurasite vaan on niin vahva, kun olen jo kolmannen sukupolven diabeetikko, että eipä noille (aamu-)sokereille mitään hirveästi voi tehdä muuta kuin yrittää syödä illalla proteiinipitoisemmin ja nukkua paremmin, mutta uniin on vaikea vaikuttaa, kun imettää ja riippuvat lapsesta. Ruokavaliohoitoinen olen, mutta sillä ei ole mitään merkitystä aamusokereihin syönkö täydellisesti, eli ei mitään herkkuja vai tyyliin 1 herkku, esim. jäätelö päivässä. Samaa kutosta aina aamulla. Saa nähdä miten käy, kun yöheräämiset jää. Normalisoituuko vai joudunko itsekin metformiinille?
Äidillä on myös tuota lääkkeistä johtuvaa ripulia, samoin toisella tutulla, joka käyttää myös metformiinia. Kumpikaan ei ole ylipainoisia, eikä olleet diagnoosin saadessaankaan niin laihdutusta on turha tarjota ratkaisuksi, eikä auta enää heillä ruokavaliokaan. Minulla on vielä laihanlaisesti toivoa, koska en halua sitä kuuluisaa diabeetikon aamuripulia omien IBS-vaivojen päälle enää lisäksi.
Ja sitten vastaus ap:lle: en huomannut aamulla mitään eroa "normaaliin", mutta lounasaikaan jos söin raskaan lounaan tai ison aamupalan, väsytti ruoan jälkeen niin paljon, että nuokuin työpöydän ääressä silmät sirrissä vähintään puolisen tuntia. Edelleen liian iso aamupala tai varhainen (hiilaripitoinen) lounas aiheuttaa väsymystä, mutta samaa ongelmaa ei ole enää iltapäivällä tai illalla, ellei syö itseään kanveesiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.Syötkö di/metforminia?
Mulla ne aiheutti ripulia ja todella äkillistä. Sitten mieheni sairastui diabetes2:n ja hän sai ohjeet, että pitää syödä kunnolla ennenkuin tabeletit ottaa. Että mikään hedelmä tai leipäpala ei riitä.
Mä söin aina aamuisin huonosti jos ollenkaan, mutta opettelin syömään enemmän. Alkuun tuli valitettava ähky, kun mätin puuroa+lisukkeet tai pari leipää päällyksineen, hedelmä/smoothie ja kahvia. Loppu ripuli.
Mähän ehdin sen ripulin takia käydä kaiken maailman maha- ja kakkakokeissa. Miettivät IBS:kin. Loppupeleissä syöminen autto.
Söin ensin Metformin nimistä lääkettä mutta se vaihdettiin yhdistelmälääkkeeseen Janumet jossa on myös metforminia. Syön todella huonosti yleensäkin kun nykyään suurin osa ruoasta oksettaa. Yritän kuitenkin syödä edes jotain lääkkeiden yhteydessä. Lääkärikin on hokenut että pitää syödä enemmän ja että pitää antaa aikaa vatsalle tottua lääkkeeseen.
Mulla tulee ihan oikeasti oksu jos syön liikaa silloin kun voin pahoin. :(
Entä jos ei tiedä olevansa diabeetikko? Jos oireet on niin vähäiset, ettei hoksaa mennä lääkärille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.2-tyypin diabetesta voi hoitaa myös ruokavaliolla. Kannattaisi ehkä testata.
Totta puhut. Suomessa tosin diabetesliiton toimesta suositellaan 2tyypin diabeetikolle sellaista ruokavaliota, jolla ei sitä sairautta hoideta. Ja suomalaiset ovat niin auktoriteettiuskovia, etteivät "uskalla" hoitaa sairautta oikealla ruokavaliolla. Etteivät lääkärit ja hoitajat suutu.
Vierailija kirjoitti:
Lisää tähän omaani, että vhh-ruokavalio varmaan auttaisi ja olisi kokeilemisen arvoinen, mutta kertooko jotain olostani/terveydestä se, että ajatuskin hiilarien vähentämisestä tekee mut valmiiksi vihaiseksi/ahdistuneeksi? Kannattaako vähentää pikkuhiljaa vai leikata määrää kylmästi? Ihan hirveästi en syö esim. karkkia/herkkuja, mutta vaaleaa leipää menee ja oikein tunnen kuinka se "potkaisee" .
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että onkohan mulla kakkostyyppi iskenyt. Vuosi sitten esidiabeteksen merkit täyttyivät. Aamuisin olen nyt todella väsynyt, sellainen vähän tärisevän kuumeinen olo. Päivän aikaan sokerista saan pienen buustin ja sit väsyn, sit ehkä nukun päiväunet ja kun herään, niin on pakko saada makeaa. Mitään en jaksa tehdä ja mikään ei kiinnosta.
ap
Kannattaa muutta asennetta ja etsiä tietoa asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.2-tyypin diabetesta voi hoitaa myös ruokavaliolla. Kannattaisi ehkä testata.
Ei auta kaikilla, jos tauti ei johdu ylipainosta. Minulla on määrittämätön diabetes, joka paljastui, kun raskaudiabetes ei ns. lähtenytkään pois. Ensin lätkäistiin ykköstyypin diagnoosi, mutta omaa insuliinituotantoa on jäljellä, joten ei ole sitäkään. Epäilivät sitten kakkosta, vaikka näitä epämääräisiä välimallin diabeetikkojakin on olemassa ja taidan itse olla sitä sorttia.
Painon tippuessa raskauden jäljiltä sokerit normalisoitui hetkeksi, mutta nyt on taas aamuarvot säännöllisesti jossain kutosen paikkeilla. Ruoan jälkeisissä arvoissa ei ole kuitenkaan mitään vikaa riippumatta siitä mitä syö. Aamulla käy hirmuisen korkealla, mutta laskee kuitenkin ajoissa normaaliksi. Ja täysin normaalipainoinen olen, iältäni vain kolmekymppinen, että en ole ehtinyt hankkimalla hankkiakaan itselleni tautia. Sukurasite vaan on niin vahva, kun olen jo kolmannen sukupolven diabeetikko, että eipä noille (aamu-)sokereille mitään hirveästi voi tehdä muuta kuin yrittää syödä illalla proteiinipitoisemmin ja nukkua paremmin, mutta uniin on vaikea vaikuttaa, kun imettää ja riippuvat lapsesta. Ruokavaliohoitoinen olen, mutta sillä ei ole mitään merkitystä aamusokereihin syönkö täydellisesti, eli ei mitään herkkuja vai tyyliin 1 herkku, esim. jäätelö päivässä. Samaa kutosta aina aamulla. Saa nähdä miten käy, kun yöheräämiset jää. Normalisoituuko vai joudunko itsekin metformiinille?
Äidillä on myös tuota lääkkeistä johtuvaa ripulia, samoin toisella tutulla, joka käyttää myös metformiinia. Kumpikaan ei ole ylipainoisia, eikä olleet diagnoosin saadessaankaan niin laihdutusta on turha tarjota ratkaisuksi, eikä auta enää heillä ruokavaliokaan. Minulla on vielä laihanlaisesti toivoa, koska en halua sitä kuuluisaa diabeetikon aamuripulia omien IBS-vaivojen päälle enää lisäksi.
Ja sitten vastaus ap:lle: en huomannut aamulla mitään eroa "normaaliin", mutta lounasaikaan jos söin raskaan lounaan tai ison aamupalan, väsytti ruoan jälkeen niin paljon, että nuokuin työpöydän ääressä silmät sirrissä vähintään puolisen tuntia. Edelleen liian iso aamupala tai varhainen (hiilaripitoinen) lounas aiheuttaa väsymystä, mutta samaa ongelmaa ei ole enää iltapäivällä tai illalla, ellei syö itseään kanveesiin.
Oikealla ruokavaliolla pystyy diabetesta hoitamaan. Painolla ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos ei tiedä olevansa diabeetikko? Jos oireet on niin vähäiset, ettei hoksaa mennä lääkärille?
Ruokavaliota voi korjata ilman diagnoosiakin. Mikä onkin järkevää.
Mulla ei ollut mitään oireita, kun kakkostyypin diabetes diagnosoitiin. Joku kysyi, miten toi testi otetaan. Ihan normaali verikoe ja sitten tehtiin sokerirasitus (pitää juoda jotain litkua ja odotetaan pari tuntia ja taas uusi verikoe). Metforem lääkitys. Pitkäaikaissokeri oli 5.4, mutta paasto on aina yli 6, tein mitä tahansa tai söin illalla mitä tahansa. Olen pätkäpaastoillut 16/8 ja vähän jännitti aluksi, mihin sfääreihin sokeri nousee 16 tunnin paaston jälkeen. Ei mihinkään, sama esidiabetesarvo kuuden ja seiskan välillä ja olo hyvä.
On helpottavaa, että nykyään hyväksytään ajatus siitä, että diabetes ei aina ole elämäntavoista kiinni, vaan perimä voi vaikuttaa vahvasti. Mulla kaksi läheistä, toinen niistä isäni, joilla sama vika ja sama lääkitys. Kummatkin normipainoisia, liikunnallisia
syövät terveellisesti eikä kumpikaan ole koskaan tupakoinut tai käyttänyt alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ollut mitään oireita, kun kakkostyypin diabetes diagnosoitiin. Joku kysyi, miten toi testi otetaan. Ihan normaali verikoe ja sitten tehtiin sokerirasitus (pitää juoda jotain litkua ja odotetaan pari tuntia ja taas uusi verikoe). Metforem lääkitys. Pitkäaikaissokeri oli 5.4, mutta paasto on aina yli 6, tein mitä tahansa tai söin illalla mitä tahansa. Olen pätkäpaastoillut 16/8 ja vähän jännitti aluksi, mihin sfääreihin sokeri nousee 16 tunnin paaston jälkeen. Ei mihinkään, sama esidiabetesarvo kuuden ja seiskan välillä ja olo hyvä.
On helpottavaa, että nykyään hyväksytään ajatus siitä, että diabetes ei aina ole elämäntavoista kiinni, vaan perimä voi vaikuttaa vahvasti. Mulla kaksi läheistä, toinen niistä isäni, joilla sama vika ja sama lääkitys. Kummatkin normipainoisia, liikunnallisia
syövät terveellisesti eikä kumpikaan ole koskaan tupakoinut tai käyttänyt alkoholia.
2tyypin diabetes johtuu aina väärästä ravinnosta. Perimä vaikuttaa siten, että riski sairastua on suuri, mutta oikealla ravinnolla sairauden voi estää.
Paino ei vaikuta 2tyypin diabetekseen, vaan syöty ruoka.
Ihan normaali.
En ollut huomannut mitään. Sain myös verenpainetauti diagnoosin samalla kuin D2 diagnoosin koska verenpaineet huitelivat yli kahdensadan. En huomannut sitäkään olossani. Olo oli pirteä enkä ollut edes ylipainoinen ja harrastin liikuntaa.
Nyt minulla on diabetes- ja verenpainelääkitys ja olo on aamusta iltaan väsynyt ja nukun kaksinkertaisen määrän entiseen verrattuna. Liikunta on jäänyt koska en jaksa lähteä lenkille enää. Lisäksi diabeteslääkkeet aiheuttavat ripulia.
Vaihtoehtoja ei ollut. Tuntuu että elämä on ohi kun ei jaksa tehdä mitään eikä nauttia mistään, koko olo on ihan nuutunut koko ajan. Lääkkeitä on vaihdettu ja kokeiltu eri vaihtoehtoja mutta kaikki aiheuttavat ongelmia.