Olen täydellisen uupunut

Pakko avautua jonnekin. Elämäni tuntuu tällä hetkellä maanpäälliseltä helvetiltä ja tekisin mitä vain, että oloni muuttuisi edes hieman paremmaksi. Ensinnäkin olin pitkässä ja raskaassa työharjoittelussa koko kevään ja väsyin siellä jo riittävästi, mutta tämän lisäksi aloitin nyt kesätyöt lasten parissa kesätyösetelillä ja tämä kestäisi pari viikkoa.
Päälle painaa myös vaalikiireet, haluaisin kovasti mennä läpi joten töitä on joutunut tekemään kovasti. Nämä kaikki ovat tietysti täysin omia valintoja, mutta kun kaikki paine alkaa kasaantua, käy olo aika kurjaksi.
Lisäksi tulin ehkäisystä huolimatta raskaaksi työharjoittelun aikana ja ehdin kärsiä useita viikkoja kovista raskauspahoinvoinneista ja huonosta olosta, mutta lopulta selvisi, että lapselta on sydänäänet kadonneet ja raskaus oli ehtinyt jo viikolle 9. Jouduin tekemään tyhjennyksen kotona ja jouduin sokkitilaan, samoihin aikoihin välit lapsen isään alkoi viilentyä ja eilen päätettiin, että ei enää jatketa tapailua.
Tämä oli viimeinen niitti ja lasten kanssa työskentely tuntuu nyt äärimmäisen raskaalta, en saa nukuttua enkä syötyä, itken vain kaikki päivät. Painoa on tippunut lyhyen ajan sisään lähemmäs 20kg ja olo on kamala, suoritan kaiken kokonaan autopilotilla enkä muista enää mitään mitä olen edes minuutti sitten sanonut ja olo on samea ja epätodellinen.
Näen painajaisia jatkuvasti, että lapseni olisi teini-ikäinen ja tulisi etsimään minua.
Olen ihan loppu tähän kaikkeen ja pienikin ääni tuntuu tekevän minut hulluksi, haluaisin vain kuolla tai vetäytyä johonkin täysin eristettyyn ja suljettuun tilaan.
Anteeksi huolimattomasta kirjoituksesta, oli pakko purkaa pahaa oloa jonnekin.