Voiko elämä vielä muuttua, onni potkaista?
Näin keski-ikäisenä pakerran rivityöläisenä epäkiitollisessa työssä, makselen asuntolainaa ja ulkoilutan koiraa. Ruma kun olen, kukaan mies ei ole huolinut ja perhettä ei ole.
Muutama ystävä on, mutta perheellisillä se elämän sisältö on ydinperhe eikä ystävät, joten harvakseltaan nähdään.
Elämä on siis ihan ok, ei täyttä kärsimystä, mutta täysin merkityksetöntä.
Olen yrittänyt joskus repäistä ja muuttaa elämääni (mm. muutin ulkomaille töihin), mutta ei sekään tuonut mitään radikaalia muutosta elämääni (samaa arjen pakerrusta).
Haluaisin elää enemmän oman näköistä elämää, mutta en näe miten se voisi koskaan onnistua omin avuin.
Unelmaelämässäni olisi ympärillä enemmän ihmisiä, kauneutta (esim. asuisin veden tai luonnon äärellä) ja työ merkityksellistä. Jotain voi toki itse asioille tehdä, mutta tuntuu että moni hyvä asia on ihmisille tullut onnellisen sattuman kautta.
Mulle ei vaan koskaan tapahdu mitään onnekasta/ yllättävää. Kun yritän miettiä, että mistä olisin elämälle kiitollinen, niin ei juurikaan tule mitään mieleen? Jokainen hyvä asia on oman uurastuksen tulosta.
Kertokaa, onko näin nelikymppisenä enää mitään toivoa että elämä muuttuisi..Mitään rohkaisevia ja inspiroivia tarinoita kellään?
Kommentit (3)
No ainakin ne perheelliset ystäväsi palaavat perhekuplastaan, kun lapset lentävät pesästä.
Lisäksi eläkeläisinä olette vähitellen kaikki samantyyppisessä tilanteessa kuin sinä nyt, koska harvoin puolisot yhtä aikaa kuolevat.
En tiedä, lohduttiko tämä mitenkään, mutta tämmöinen tuli mieleen. :D
Tuo oli minulle juuri mieleistä elämää. Sitten työt loppuivat ja h****tti alkoi. Antaisin mitä tahansa, jotta pääsisin kotiin elelemään entistä elämääni, mutta ei se onnistu.
Ehkä tämä ei innosta, mutta antaa vähän viitettä siitä, että vaikka luulet olevasi ihan OK, olet oikeasti tosi onnellinen.
t. Onneton
Kuulostat täysijärkiseltä ja mukavalta naiselta ja se on kovaa valuuttaa suhdemarkkinoilla näinä päivinä. Löydät varmasti mukavan miehen itsellesi, kunhan uskallat vain etsiä. Ja jos et löydä, niin ei se elämä siihen kaadu 🙂
M