Serkkuni oli meillä yökylässä viikonloppuna ja oli viimenen kerta!!

Joo, kyllä kiellän lapsia, mutta en lähde ojentamaan vierasta lasta kuin omiani, varsinkaan kun heidän oma äiti seisoo vieressä. Omani olisivat moisesta käytöksestä laitettu seinää vasten heti ja vaadittu käyttäytymistä. Serkkuni on monesti puhunut minulle kasvatus periaatteestaan, että koska hänellä on lapsena ollut niin helvetillinen kuri, haluaa hän antaa löysiä omilleen. Järkyttävää koittaa pitää tälläisiä vieraita

omassa huushollissaan..no , sitä tuskin enää tulee tapahtumaan!



Toisaalta serkullani ei itseelläänkään ole kovin hyvät tavat! Mussuttaa ruokapöydässä, puhuu ruoka suussa. Jättää kaikki kamansa jopa kylässä minne sattuu..tyyliin:lasten hupparit meidän kirjahyllyyn!! Toivottavasti tunnistat itsesi rakas serkkuni :) ei vaan, hän ei omista nettiä. :)Laittakaa kaikki muutkin mukulanne kuriin edes kyläreissuilla!!!

Tietysti yritän sitten sopeuttaa oman komentotason sellaiseksi, että se olisi hyvä siihen taloon, missä ollaan kylässä. Mutta jos kyläpaikan äiti komentaa lapsiamme, niin ymmärrän kyllä, että heillä on sellaiset säännöt ja sehän on ihan ok. Ja tietenkin kertakomentaminen riittää osoittamaan minullekin että lapsi ylitti rajan, ja osaan sitten itsekin komentaa omaani siitä asiasta siitä lähtien. Joten ei sen toisen äidin tarvikaan minun lapsiani niin kovasti komentaa kuin omiaan, koska alun jälkeen vastuu siirtyy minulle. Mutta jos heillä tulee raja ennemmin vastaan kuin meillä, niin jotenkinhan hänen on se osoitettava, mistä sen muuten tietäisin. Jälkikäteen täällä puputtaminen ei kyllä yhtään auta.

Nykyään me ei enää pyydetä koko pesuetta meille. Meillä on mennyt tavaraakin niin paljon rikki, tän 3-vuotiaan takia. Kurjinta on se että, mä en voi enää sietää koko lasta.

Mun mielestä se on tahallisesti ilkeä. 3-vuotias tietää jo mitä tarkoittaa ei. Edes mun kiellot ei auta, vaan saattaa lyödä minuakin. Heittää ruokaa lattioille, lelut heitetään täysillä lattialla pään päältä. Kaapit ja laatikot avataan. Ihan mahdotonta menoa!

Mun omat lapset eivät myöskään tykkään tästä lapsesta, eihän sen kanssa voi leikkiä.

Ei voi mitään mutta sen sadannen kerran kun tää kaverin poika oli lyönyt omaani, ja mun poika oikeesti hermostu, ja löi poikaa kunnolla turpiin, niin mä olin vaan tyytyväinen. On ainakin toisen mun lapsista jättänyt rauhaan.

Vanhempi lapsistani lähti aina ulos, kun tää riiviö tuli meille.

kaverini NAUROI, kun sen kersa (6kk omaani nuorempi, sekin kohta 2v) löi mun lasta meillä. Ja siis ihan yhtäkkiä, mun lapsi ei tehnyt muuta kuin pyysi mukaansa rumpuja soittamaan. Lyöntejä tuli ja tuli, sitten se kersa sai viedä mehua meidän olkkariin, ja äitinsä vielä sanoi, että " vie nyt, vaikka tiedän, että täällä ei saisi, mutta kun muuten olet niin huono juomaan" . Ja vastaavaa kaikkea tapahtui koko vierailun ajan. En ole sitten iäisyyksiin pyytänyt heitä kylään enkä pyydä, kun ei viitsi komentaa kersaansa, vaikka itsekin tietää, miten " kovassa kurissa" minä pidän omani verrattuna hänen kuriinsa.

Siksi en mielellään pyydä tiettyä perhettä meille. Lapsi kiusaa, rikkoo, huutaa jne.

Ihan turha valitta jos et itse asiaan puuttunut!

poika on kova lyömään, ihan aikuisiakin ja heittelee tavaroita. Jos ei saa tahtoaan läpi, hakkaa päätään lattiaan, kirkuu, hajottaa tavaroita jne. Päätin jo hänen ollessaan pienempi, että minulla on oikeus kieltää häntä kovemmin jos äitinsä ei sitä tee: he ovat kuitenkin minun kodissani kylässä! Samoin vaikka olisin heillä, on minulla mielestäni oikeus kieltää poikaa lyömästä.

Joko vanhemmat ei tajua isäntäväen kommenteista pointtia, lapset ei tottele tai sitten tulee sota, kun kehtaa komentaa heidän lastaan.

Mun kodissa ei elä kukaan kuin pellossa (viitaten leivän syömiseen ympäri taloa) tai riehu ja rieku mielin määrin! Jos mun säännöt ei kelpaa, niin voin kyllä neuvoa ulko-ovelle!

naapurina tollanen perhe kauhukakaroineen. aina tuli meille syömäänkin kun ei vissiin kotona ruokittu, tosi kiva grillata kun piti muitakin syöttää. myytiin talo ja nyt on aaah niin rauhaisaa

Ovat yleensä muutaman päivän kerrallaan, koska näemme harvoin välimatkan takia.

En anna juoda limupullosta suoraan, vaan lasista. Juodaan keittiössä ja syödään. Syödä saa kyllä niin paljon kun vaan haluaa, ja vaikka itse ruokaa ottaa, mutta olohuoneeseen ei tulla leivän kanssa.

Kengät otetaan pois sisälle tultaessa. Ja ihan yletön riehuminen ja kiljuminen on rajoitettua. Lapset tietenkin riehaantuu, kun näkevät pitkästä aikaa. Mutta pienissä tiloissa kun on yhteensä 10 ihmistä, niin pakko vähän rajoittaa. Ihania lapsia on, ja minua ainakin uskoo, jos ei vanhempiaan. Toi pullosta juominenkin oli sellainen juttu, että vanhemmat ei kieltäneet, mä en siitä tykkää, kun se on tarkoitettu kaikille lapsille, niin ei oo kiva että se käy jokaisen suussa, on niin inhottavan näköistäkin, kun pieni nostaa painavan näköistä puolentoistalitran pulloa suutansa kohti, puolet aina rinnuksilla ja lattioilla. Mä sitten itse päätin kieltää. Meillä ollaan meidän tavoilla. Me sitten kunnioitetaan heidän tapojaan, kun ollaan siellä kylässä.

Miehen kanssa totesimme heidän poistuttuaan, että eipäsitten taas vähään aikaan tarvi tätä porukkaa pyytä kylään....



Lapset ovat 4 ja 3v, aivan mahdottomia. Lelut lenteli, (kovat ja pehmeät), Juoksua ja huutoa ihan koko ajan, yksi maljakko särkyi ja viherkasvit saivat kyytiä. Isä yritti välillä komentaa lapsia, mutta äiti kielsi, koska siitä tulee lapselle stressiä!!!!!



Ei nuo meidänkään lapset mitään enkeleitä ole, mutta kyllä heillä on säännöt kotona ja kylässä.