Uskotko sanontaan: sen saat, mistä luovut?
Kommentit (26)
En usko. Siihen uskon, että jos jostain tulee pakkomielle, niin ajatukset siitä ei ole enää järkevät ja näin ollen sitä ei välttämättä saa, kun ei osaa tehdä fiksuimpia mahdollisia päätöksiä siihen liittyen. Vaikkapa esimerkkinä tuo parisuhde: jos sinulla on pakkomielle löytää parisuhde, niin tuskin löydät ainakaan hyvää parisuhdetta, koska suhtaudut siihen pakkomielteisesti ja osa potentiaalisista seurustelukumppaneista huomaa sen ja perääntyy, ja sitten taas kun itse et osaa ajatella järkevästi, niin jos joku onkin valmis suhteeseen, niin se on sitten todellakin väärä tyyppi. Mutta jos muutatkin pakkomielteen sellaiseksi järkeväksi puolison etsinnäksi, niin johan alkaa homma sujua.
Sama jos haet töitä pakkomielteellä saada töitä. Se alkaa näkyä työnhaussa. Mutta kun ajattelet järkevästi ja mietit mihin suuntaat motivaatiosi, niin on paremmat mahdollisuudet onnistua. Jos taas "luovut" eli lakkaat kokonaan hakemasta töitä, tuskin saat mitään, ellet ole sen verran kova osaaja, että headhuntterit tavoittelevat sinua (silloin tuskin myöskään joudut pakkomielteiseen työnhakuun).
Jos luovun jostain saadakseni sen, olenko silloin kuitenkaan luopunut siitä?
Ihan konkreettinen: vanhempani luopui perinnönjaossa suvun kesäpaikasta, sillä hän ei halunnut riitaa sisarusten kanssa. Asia jäi haikeasti vähän painamaan, mutta välit sisaruksina säilyivät hyvänä. Pari vuosikymmentä myöhemmin serkut pistivät paikan myyntiin ja minä ostin sen itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun olen luopunut mies haaveistani, on mies tullut elämääni. t.ap
niin että kun pistää juopon pihalle niin seuraava on jo tulossa
Yäk
En halua "saat sen mistä luovut".
Voi ei! Tästä sanonnastako se johtuu? Pistin yhden juopon ulos, sain toisen, pistin sen ulos ja ette arvaa mitä on ollut tyrkyllä sen jälkeen, no juoppoja! Miten tämä kirous käännetään?
En usko. Ei ole koskaan toiminut.