Kaipaan sukulaisten yhteydenpitoa

Mä kateellisena katson, kun kaverin äiti viettää lapsenlapsensa kanssa aikaa, tulee yökylään, käyvät retkellä, tekevät ruokaa. Mulla äiti kyllä tykkää lapsestani, mutta hän ei omaehtoisesti hankkiudu meidän seuraan ja ajanvietto on vain hänen kotonaan juttelua ja leikkiä. Tietysti on ihanaa, että on edes tuollaista, mutta kun oon muutenki niin yksinäinen, niin kaipaa sellaista joka viettäisi aikaa ja olisi kiinnostunut meistä. Ehkä kipuilen oman lapsen tulon myötä sitä, että mulla ei ollu kuin yksi turvallinen aikuinen elämässä ja se ei ollu omista vanhemmista kumpikaan.