Oletko suunnitellut lopettavasi älypuhelimen käytön tai ajatellut sitä?

No läppärilähän pääsee verkkopankkiin sun muihin. Ilman nettipäätettä on vaikea elää mutta ilman luuria.. tiedäpä vaikka tuosta trendikin vielä tulisi. Sitä onkin jo ikävä.

Tavallaan luuri on pelastanut monta piknallisen tylsää hetkeä. Haen paljon tietoa, etsin parhaan hinnan jollekin tuotteelle, ostan suht usein jostain nettikaupasta. Mutta kaikkea myös turhaa, tavallaan. Olen perheetön ja melko yksinäinen ja luuri on yksi elävien ihmisten korvike.

Mediasta on vaikea löytää sellaista joka ei joko vituttaisi aivottomuudessaan tai pessimismissään. Jätin pakonomaisen uutisten luvun pois, samoin kaikenlaisen lifestyleroskan selailun pois. Nyt kesällä on helppo keksiä tekemistä. Luen paljon ja lukisin varmasti enemmän, jos en hiplaisi luuria.

Toisaalta you tubesta on tullut tärkeä ajankohtaisuudessaan. Somea ei oikein muuten enää käytä kun se egobuustaus ei vaan nappaa.

en voi lopettaa älypuhelimen käyttöä, koska en ole milloinkaan edes aloittanut sitä

Peruspuhelin päivittäiseen käyttöön ja älypuhelin johonkin kaappiin lojumaan "tabletiksi". Pikaviestimiäkin voi käyttää vaikka luurissa ei olisi sim-korttia.

Tai sitten vaan hoitaa ne pankkiasiat ja muut tietokoneella ja hävittää koko älypuhelimen.

Vierailija kirjoitti:

en voi lopettaa älypuhelimen käyttöä, koska en ole milloinkaan edes aloittanut sitä

Tämä onkin hyödyllinen tieto. Kiitos!

Älypuhelin vakoilee ja säteilee, tekee sairaaksi, siksi en koskaan aio hankkia sitä.

No en ole suunnitellut. Minähän käytän tätä palstaakin puhelimella, pidän netin kautta yhteyttä läheisiini, teen ostoksia, katson viihdettä...

Tietokonetta minulla ei tällä hetkellä edes ole, vain tabletti ja puhelin.

Älypuhelin addiktoiva? Heh, käytän sitä normaalina puhelimena ja joskus jossain liikkeellä ollessa katson netistä esim. jonkin kaupan aukioloajat. Joskus käytän digikamerana.

En harrasta sosiaalista mediaa, joka lienee se mikä ihmisiä eniten kännykkään "addiktoi"?

Minua addiktoi kotona tietokone paljon pahemmin, sillä vietän enimmän valveillaoloaikani. Luen, kirjoitan, opin uutta, pelaan, jne.

Vierailija kirjoitti:

No läppärilähän pääsee verkkopankkiin sun muihin. Ilman nettipäätettä on vaikea elää mutta ilman luuria.. tiedäpä vaikka tuosta trendikin vielä tulisi. Sitä onkin jo ikävä.

Tavallaan luuri on pelastanut monta piknallisen tylsää hetkeä. Haen paljon tietoa, etsin parhaan hinnan jollekin tuotteelle, ostan suht usein jostain nettikaupasta. Mutta kaikkea myös turhaa, tavallaan. Olen perheetön ja melko yksinäinen ja luuri on yksi elävien ihmisten korvike.

Mediasta on vaikea löytää sellaista joka ei joko vituttaisi aivottomuudessaan tai pessimismissään. Jätin pakonomaisen uutisten luvun pois, samoin kaikenlaisen lifestyleroskan selailun pois. Nyt kesällä on helppo keksiä tekemistä. Luen paljon ja lukisin varmasti enemmän, jos en hiplaisi luuria.

Toisaalta you tubesta on tullut tärkeä ajankohtaisuudessaan. Somea ei oikein muuten enää käytä kun se egobuustaus ei vaan nappaa.

Mutta ilman älypuhelinta tunnistautuminen nettipankkin ja muuallekkin menee vaikeaksi.

Itsellä vain tunnuslukusovellus, ja tietsikalla hoidan asiat.

En ikinä enää lopettaisi. Se on korvaamaton. Käyn ulkona ja matkustan paljon, ja luurissa on mukana kaikki mitä tarvitsen. On liput ja varaukset ja kartat, voin etsiä tietoja missä tahansa, tehdä varauksia ja ostoksia, lukea, kuunnella musiikkia, pitää yhteyttä ihmisiin monin eri tavoin.

Kyllä haluaisin lopettaa älypuhelimen käytön. Olen vähän koukussa. Silloin kun on paljon tekemistä tai jotain muuta tekemistä, niin voin hyvin olla vilkuilematta jne. Mutta kun on tylsää, niin silloin tulee helposti tartuttua luuriin ja surffailtua. Olen yrittänyt viritellä kännykän näpläilyn sijaan lukemista, mutta se on vielä tähän mennessä ollut haasteellista. Nytkin on kirja tässä työpöydällä nenän alla, mutta silti näplään kännykkää.

Minä olen ajatellut lopettaa kokonaan. Ostan pian peruspuhelimen ja sen jälkeen hoidan nettiasiat läppärillä. Vähän jännittää esim navigointi, ja bussiaikataulut on ollut näppärä tarkistaa netistä pysäkillä. Mutta aikasyöppö tämä luuri kyllä on.

Siirrä pankkipalvelut ja digikuvat tietokoneelle. 

Kehtaankohan edes tunnustaa… Mun puhelin raportoi maanantaisin edellisen viikon ruutuajan ja käppyrät miten olen ruutuaikaa käyttänyt. Käytän puhelinta monipuolisesti ihan kaikkeen, eli opiskelen, hoidan pankkiasiat, luen wilmaa, teen ruokaostokset ja varaan harrastustilat ym. ”asiallista”, mutta kyllä myös nuohoan täällä ja pelaan. Somea en sentään enää käytä. Ruutuaika oli ollut muutama viikko sitten keskimäärin lähes kuusi tuntia päivässä!! Mun tuli ihan karmean huono-olo :( Kuusi tuntia -neljäs osa koko vuorokaudessa mä olen tuijottanut kännykkää ja se on pois lapsilta ja mieheltä, työltä sekä kaikelta muulta tärkeältä ja oikealta. Mitähän lapsetkin on ajatellut :,( Vitsi mikä morkkis. Laitoin puhelimeeni sen jälkeen aikarajoituksen 1,5 tuntia päivässä. Sekin tuntuu vielä paljolta ja hädin tuskin ehdin siinä ajassa hoitaa kaiken, mutta pakko yrittää.

Luovuin omastani pari vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Pystyn hoitamaan läppärillä kaiken tarvittavan.

Omistan ja käytän, mutten ole addiktoitunut. En vain suostu siihen.

Laite on hyödyllinen monessa asiassa ja siltä osin ei ongelmaa. FB etc ei ole pakko käyttää, Skype ja Teams, kalenterit ja s-posti hyödyllisiä, pankki jne ... Otan hyödyt, en haittoja - valintakysymys.

Ei ole älyluurin syy. Tulikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.

En ole koskaan edes hankkinut. Läppärillä pärjää loistavasti lankapuhelinajan ihminen.

En ota ovesta ulos lähtiessäni mukaan edes älytöntä puhelintani, kuin hyvin harvoin ja vain silloin kun oikeasti tarvitsen sitä tien päällä. Normaalilla parin tunnin lenkillä kaupungilla minulla ei ole mukanani mitään puhelinta, enkä osaa viisikymppisenä edes kaivata.

Paikat kyllä löytää, kun suunnittelee menot etukäteen ja tsekkaa kotona google mapsista että miten.

Vierailija kirjoitti:

Luovuin omastani pari vuotta sitten, eikä mitään ongelmaa. Pystyn hoitamaan läppärillä kaiken tarvittavan.

Niin ja en edes käyttänyt paljoa, mutta kyllähän siinä huomaamattaan turhuuksia teki. 

Eniten mua ärsytti, miten puhelimen käytöstä on tullut normi jopa kahvi- tai ruokapöydässä! Siis ihan sama, jos perheen kesken ollaan ja joku lukee Aku Ankkaa ja toinen selaa uutisia puhelimesta, mutta kun sama jatkuu vieraidenkin läsnäollessa. "No hei äkkiähän me tää googlesta selvitetään!". Kaupungilla vaeltavista puhelinzombeista en edes aloita. En halunnut olla enää osa tuota, joten siksi laitoin omani pois ja ostin digikameran :) Valokuvien ottaminen olikin mulla se ainoa tarkoitus älypuhelimelle - soittamisen lisäksi.

Mä taas roikun liikaa koneella, älypuhelinta käytän yleensä maltillisesti.

Käytän älypuhelinta kenties jotenkin väärin kun opiskelen sillä ranskaa, kuuntelen mooc-luentoja, katson bussiaikatauluja, maksan laskuja, kuuntelen äänikirjoja, katson yotubesta hyödyllisiä opasvideoita tai vaikka ruoanlaittoon liittyvän reseptin (viimeksi juuston kuivaamisesta), täytän sinne kauppalistaa, otan kuvia kasveista ja opiskelen niitä suomeksi ja latinaksi, etsin geokätköjä jos olen joutilas jossain vieraalla paikalla, seuraan naisen kiertoani, uusin kirjaston lainojani ja teen varauksia, pystyn katsomaan jonkun jakson suosikkiohjelmastani vaikka bussissa istuskellessa ajantappamsisena, kirjaan treenini ylös ja myös kartalle, suunnistan oikeaan paikkaan, maksan parkkimaksun, lyön pitkävetoa, tarkistan kauppaan mennessä kulloisetkin tarjoukset ja olen yhteyksissä kaukana olevien läheisteni kanssa. En oikein tiedä mihin muuhunkaan pitäisi kulloinkin keskittymiskyky osoittaa?

Äsken esim. makasin riippumatossa päiväunilla ja kuuntelin samalla ranskankielistä podcastia Spotifystä. Mitä muutakaan näin lomalaisen olisi juuri sillä hetkellä yksin pitänyt tehdä?