Onko teille koskaan käynyt niin että kiusaajat on aliarvioinut teidät,

Vierailija kirjoitti:

Paha saa aina palkkansa. Se on nähty. Jokainen joka on kavaluuksia kokeillut kohdalleni on päätynyt hyvin ikävään tilaan.

Olisiko se se karma.

Eimtqrvi kostaa, kun kohtalo tekee heille tehtävänsä. Kannattaa aina miettiä kenen kanssa käy kolttosille. Tai puukottaa selkään.

Niin.

Et sinäkään kyllä kovin kiltiltä kuulosta. Millaisesta kiusaamisesta oli kyse, kun noin inhottavasti puhut?

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tuo pätee kiusaajiin, että ne nostavat ihan hirveän show:n siitä, jos joku kerrankin sanoo vastaan tai puolustautuu. Eli siis jos jatkuvan maalittamisen ja härnäämisen jälkeen vähän puolustautuu vaikkapa sanallisesti ja vaikka tekisi sen todella asiallisesti, niin saa kuulla olevansa itse joku ihmishirviö suunnilleen.

Aika sattumanvaraistahan tuo on, kun kiusaaja on jo lähtökohtaisesti väärinkäsittänyt itsensä ja maailman.

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tämä on paras! Samoin se tyttö joka löi syysleirillä jotain urputtajaa turpiin :D

Kaikille ihmisille ei tosiaankaan kannata ruveta urputtamaan eikä heittäytyä hankalaksi.

Joo. Mua yritti eräs tyyppi lyödä mutta ei osunu. Kostin silti ja kävin yöllä puhkomassa urpon autosta renkaat.

No on, totta kai. Kiusaaja ei sitten lopulta ole mikään järjen jättiläinen, vaan toimii yleensä jotain helposti oppimaansa kaava noudattaen. Tästä sitten jää kiinni ns. housut kintuissa, ja alkaa tarjota jotain tyhmää selitystä toiminnalleen. V**tu, kun vois lyödä, mutta kun ei. Pitää aina vaan sanallisesti taputella maan rakoon nää nilviäiset, ja näyttää niille missä seistä.

Kukaan minun kiusaajista ei menestynyt elämässä. Jopa säälittää, koska koen meidän yhteiskuntamme tehtäväksi pyrkiä kaikkien hyvinvointiin. Mitä jos vielä roikkuisin niissä pääsemättä yli, kun heistä on tullut ihmisraunioita koska elämä on tänä päivänä mitä on ja eniten takkiin ottaa tämä meidän lama-sukupolvi? Vajoaisin niissä roikkumalla varmaan vaan samalle tasolle.

Vaikea toivoa pahaa kenellekään.

Talonrakennuskurssin työharjoittelussa olin ainoa nainen kerrostalon rakennustyömaalla 29-vuotiaana. Alusta asti joku keski-ikäinen työmies alkoi nimittää minua saparotytöksi, koska pidin kasvatusvaiheessa olevia hiuksia kahdella ponnarilla. Kesti pari päivää, kunnes ärähdin, että keksitäänkö sinullekin lempinimi. Sitten kävi ilmi, että kyseinen sovinistimahtisonni onkin pintakäsittelijä! Joten kerran ollessani rakennustöissä samassa huoneistossa sen idiootin kanssa, aloin paasata kovaan ääneen nuoremmalle työkaverille, että miten ukkeli kehtaa kettuilla naisharjoittelijalle, vaikka itse tekee sitä työtä, jota nykyään lähinnä naiset opiskelee. Sen jälkeen se päänaukoja ei edes uskaltanut katsoa minua.

Vierailija kirjoitti:

Talonrakennuskurssin työharjoittelussa olin ainoa nainen kerrostalon rakennustyömaalla 29-vuotiaana. Alusta asti joku keski-ikäinen työmies alkoi nimittää minua saparotytöksi, koska pidin kasvatusvaiheessa olevia hiuksia kahdella ponnarilla. Kesti pari päivää, kunnes ärähdin, että keksitäänkö sinullekin lempinimi. Sitten kävi ilmi, että kyseinen sovinistimahtisonni onkin pintakäsittelijä! Joten kerran ollessani rakennustöissä samassa huoneistossa sen idiootin kanssa, aloin paasata kovaan ääneen nuoremmalle työkaverille, että miten ukkeli kehtaa kettuilla naisharjoittelijalle, vaikka itse tekee sitä työtä, jota nykyään lähinnä naiset opiskelee. Sen jälkeen se päänaukoja ei edes uskaltanut katsoa minua.

Varmaankin joku itsetunto-ongelma tai alemmuuskompleksi oli sen kiusaamisen takana hänellä?

Jokainen, joka on käynyt asianomaiseen vääryydellä, on jostain syystä poissa keakuudestamme. Paitsi yksi hyvä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha saa aina palkkansa. Se on nähty. Jokainen joka on kavaluuksia kokeillut kohdalleni on päätynyt hyvin ikävään tilaan.

Olisiko se se karma.

Eimtqrvi kostaa, kun kohtalo tekee heille tehtävänsä. Kannattaa aina miettiä kenen kanssa käy kolttosille. Tai puukottaa selkään.

Niin.

Et sinäkään kyllä kovin kiltiltä kuulosta. Millaisesta kiusaamisesta oli kyse, kun noin inhottavasti puhut?

Ottiko kalahdus kaulaasi.

Sellaista se on. Ei tarvitse kostaa, kun kiusanhenki kostaa itse itselleen.

Mot.

Kyllä, ja muistaa lopun ikänsä ketä ei enää kiusaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tuo pätee kiusaajiin, että ne nostavat ihan hirveän show:n siitä, jos joku kerrankin sanoo vastaan tai puolustautuu. Eli siis jos jatkuvan maalittamisen ja härnäämisen jälkeen vähän puolustautuu vaikkapa sanallisesti ja vaikka tekisi sen todella asiallisesti, niin saa kuulla olevansa itse joku ihmishirviö suunnilleen.

Todellakin totta.

Pätee joka tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Talonrakennuskurssin työharjoittelussa olin ainoa nainen kerrostalon rakennustyömaalla 29-vuotiaana. Alusta asti joku keski-ikäinen työmies alkoi nimittää minua saparotytöksi, koska pidin kasvatusvaiheessa olevia hiuksia kahdella ponnarilla. Kesti pari päivää, kunnes ärähdin, että keksitäänkö sinullekin lempinimi. Sitten kävi ilmi, että kyseinen sovinistimahtisonni onkin pintakäsittelijä! Joten kerran ollessani rakennustöissä samassa huoneistossa sen idiootin kanssa, aloin paasata kovaan ääneen nuoremmalle työkaverille, että miten ukkeli kehtaa kettuilla naisharjoittelijalle, vaikka itse tekee sitä työtä, jota nykyään lähinnä naiset opiskelee. Sen jälkeen se päänaukoja ei edes uskaltanut katsoa minua.

Aina kun olen mennyt miesporukkaan, minulle on keksitty lempinimi. En kyllä osannut pitää sitä kiusaamisena. Olen sittemmin kokenut ihan oikeaa työpaikkakiusaamista, ja se ei kyllä ole mitään nimittelyä, vaan esimerkiksi sellaista, että syytetään virheistä joita ei ole tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paha saa aina palkkansa. Se on nähty. Jokainen joka on kavaluuksia kokeillut kohdalleni on päätynyt hyvin ikävään tilaan.

Olisiko se se karma.

Eimtqrvi kostaa, kun kohtalo tekee heille tehtävänsä. Kannattaa aina miettiä kenen kanssa käy kolttosille. Tai puukottaa selkään.

Niin.

Et sinäkään kyllä kovin kiltiltä kuulosta. Millaisesta kiusaamisesta oli kyse, kun noin inhottavasti puhut?

Ottiko kalahdus kaulaasi.

Sellaista se on. Ei tarvitse kostaa, kun kiusanhenki kostaa itse itselleen.

Mot.

Ei, mutta oikeasti kiltti ihminen ei puhu noin. Miten se "kiusanhenki" kostaa "itse itselleen"?

Eli jotain ihmisrauniota kiusasit ja nyt tulkitset, että hän kostaa itse itselleen, vaikka ei ole siitä kyse, vaan hän on ollut onneton muutenkin jo valmiiksi ja juuri siksi otit hänet maalitauluksesi? Ei koko maailma pyöri sinun ympärilläsi. Hänellä on ollut todennäköisesti aivan muita syitä onnettoman tilanteensa taustalla.

T. Hän, jolle kommentoit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tuo pätee kiusaajiin, että ne nostavat ihan hirveän show:n siitä, jos joku kerrankin sanoo vastaan tai puolustautuu. Eli siis jos jatkuvan maalittamisen ja härnäämisen jälkeen vähän puolustautuu vaikkapa sanallisesti ja vaikka tekisi sen todella asiallisesti, niin saa kuulla olevansa itse joku ihmishirviö suunnilleen.

Todellakin totta.

Pätee joka tasolla.

Epäreilua on se, että se oikea ja alkuperäinen kiusaaja kaiken taustalla yrittää lavastaa sen uhrinsa kiusaajaksi. Ja vain siksi, kun tämän oikean kiusaajan egoa sohaisi se, kun uhri koetti vähänkin puolustautua törkeän käytöksen vastapainona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tuo pätee kiusaajiin, että ne nostavat ihan hirveän show:n siitä, jos joku kerrankin sanoo vastaan tai puolustautuu. Eli siis jos jatkuvan maalittamisen ja härnäämisen jälkeen vähän puolustautuu vaikkapa sanallisesti ja vaikka tekisi sen todella asiallisesti, niin saa kuulla olevansa itse joku ihmishirviö suunnilleen.

Todellakin totta.

Pätee joka tasolla.

Niin totta! Ite oon ollu varmaan joku uskomaton ihmishirviö ku oon puolustanut itteeni! 👹

Mua on kiusattu ja aliarvioitu tähän päivään saakka. Sen kanssa yritettävä elää kun en jaksa pitää puoliani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan meidän koulun pahin kiusaaja koitti ottaa minut vuorostani kiusatukseen. Kun ignoorasin hänen säälittävän lällättelynsä täysin niin tuo vajaaälyinen menetti malttinsa ja kävi kimppuuni ja sai turpiinsa. No seurauksena oli tietenkin että tuo suuri voittaja oli vinkunut kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja meidät molemmat ja meidän vanhemmat kutsuttiin tapaamiseen rehtorin kansliaan ja minä sain rangaistuksen kun olinkin kuulemma kiusaaja ja pahoinpidellyt hänet. No kostoksi sitten vedin sitä turpaan uuden kerran. Sen jälkeen tuo sankari etsi uuden uhrin. Viitisen vuotta sitten tavattiin pitkästä aikaa yöelämässä ja tämä sankari tuli minulle sönköttämään iloisesti että "muistatko mut" ja oli kuin oltaisiin oltu kouluaikoina jotain kavereita. Kysyin vaan että turpaanko hän taas haluaa.

m38

Tuo pätee kiusaajiin, että ne nostavat ihan hirveän show:n siitä, jos joku kerrankin sanoo vastaan tai puolustautuu. Eli siis jos jatkuvan maalittamisen ja härnäämisen jälkeen vähän puolustautuu vaikkapa sanallisesti ja vaikka tekisi sen todella asiallisesti, niin saa kuulla olevansa itse joku ihmishirviö suunnilleen.

Todellakin totta.

Pätee joka tasolla.

Epäreilua on se, että se oikea ja alkuperäinen kiusaaja kaiken taustalla yrittää lavastaa sen uhrinsa kiusaajaksi. Ja vain siksi, kun tämän oikean kiusaajan egoa sohaisi se, kun uhri koetti vähänkin puolustautua törkeän käytöksen vastapainona.

Ja nämä, jotka ovat egoistaan tarkkoja, ovat usein niitä kaikkein verkostoituneimpia tyyppejä. Eli siis kiusaaja on yleensä suosittu ja sosiaalinen ja kiusattu yksinäinen susi, joka sitten virheellisesti lavastetaan kiusaajaksi eli sillä tavalla kiusataan toisen kerran uuden tekosyyn varjolla.

Harmi vain, että ihmiset eivät näe tuollaisen taustalla olevaa kuviota, vaan uskovat sitä kaikkein pahimmin manipuloivaa juorutätiä tai -setää eniten.

Kiusaajien hölmistynyt ilme, kun "lyönkin" takaisin. Minä, pieni, hento ja yksinäinen naisihminen. Päällepäin kiltti ja mukava. Joskus melkein säälin kiusaajiani. Mutta vain melkein.