Kun kyläilette pariskuntana kauempana, yövyttekö ystävien/vanhempien luona vai hotellissa?
Olemme puolison kanssa molemmat 30+v hyvätuloisia työssäkäyviä. Miehen vanhemmat asuvat yli 3h ajomatkan päässä joten käydessämme olemme aina pari yötä ja samalla saatetaan käydä puolison lapsuudenkavereita katsomassa, kaupungilla, shoppailemassa, kuntosalilla, museossa jne. Aloittaessamme seurustelun yövyimme miehen vanhempien luona. Nykyään varaamme aina hotellin mukavuussyistä. Voi mennä ja kulkea ilmoittelematta aina erikseen milloin tullaan ja mennään sekä vetäytyä omiin oloihin jos sosialisointi alkaa väsyttämään. Hotellihuoneen sänkykin on mukava pimennysverhoineen, ei tarvitse nukkua pienessä entisessä lastenhuoneessa jonne on laitettu kapea hätävarapatja. On myös mukavaa saada suihku ja vessa täysin omaan käyttöön.
Miehen vanhemmat tätä eivät vaan millään ymmärrä. Aina tarjoavat jotain ilmaista majoitusta jostain, viimeksi jopa asuntoautosta. Ollaan ihan suoraan sanottu että mennään hotelliin mukavuussyistä. Olen viimeisillä raskaana vielä kaupan päälle ja lonkat meinaavat puutua nukkuessa jo ihan omassakin hyvässä sängyssä, niin pitäisi matkastressin lisäksi nukkua jossain kuumassa kovapatjaisessa asuntoautossa. Melkein tekisi mieli sanoa että jos pakotatte niin tullaan jatkossa kylään 5v välein.
Luulin että tämä yösijan pakottaminen on harvinaista, mutta sitten matkasimme tässä keväällä tapaamassa toisessa kaupungissa molempien lapsuudenystäviä. Oma lapsuudenystäväni pahoitteli erittäin suuresti kun ei sanonut heillä olevan vierashuonetta tarjolla kun ilmoitin yöpyvämme hotellissa. Käydessäni heillä oli heidän vierashuoneessa pienen pieni levitettävä sohva ja verhoton ikkuna. Kiitin itseäni varatusta hotellista mielessäni.
Tämmöiset yöpaikat kelpaavat aivan mainiosti kun on teini tai nuori aikuinen vierailemassa varta vasten yösijan tarjoajilla, mutta näin vanhempana hyvätuloisena kermaperseenä ei ole mielestäni epäkohteliasta panostaa laadukkaaseen yösijaan, omaan tilaan ja oikeuteen käydä kaupungissa tapaamassa myös muita ystäviä tai vain puolison kanssa kahdestaan kuntosalilla tmv sen jälkeen kun on vaihtanut tarvittavat kuulumiset kasvotusten ystävien kanssa.
Kommentit (39)
Tuo on kyllä tosi viisasta, ap!
Meillä ei tällaisia sukulaisia tai ystäviä ole, mutta ymmärrän hyvin.
Sano että haluatte ottaa lomailun kannalta kun nyt kerta reissussa olette. Hotelli on pientä luksusta valmiine aamupaloineen ym.
Suosittelen muillekin. Meille on aina änkeämässä kavereita perhelomille kun toki tulee halvemmaksi yöpyä kavereilla. Sukulaiset harvemmin pyytää yöpaikkaa! Mutta pihit kaverit kyllä kehtaa.
Koronakesinä saa tälle rallille lopun. Olen sanonut ja sanon, että me emme ota riskejä, on kiva nähdä jossain ulkoilmassa vaikka kahvit mukaan ja puistoon, mutta meille emme vieraita ota kyläilemään. Kyllä on hapanta porukkaa kun sanon kiitos ei. Yksi porukka sanoi että saa nähdä joustaako heidän päiväohjelma niin, että nähtäisiin puistokahveilla. No se on voi voi. Vastasin, että laittakaa viestiä lähempänä niin kattellaan.
Vierailija kirjoitti:
Sano että haluatte ottaa lomailun kannalta kun nyt kerta reissussa olette. Hotelli on pientä luksusta valmiine aamupaloineen ym.
Näin sitä tosiaan ollaan myös sanottu pariin kertaan, esimerkiksi ennen tuota matkailuautoehdotusta. Pitää myös paikkansa, sillä haluan reissaamisen olevan mahdollisimman mukavaa kun stressaan matkaamista itsessään valmiiksi.
-ap
On miehen sukulainen. Viimeksi viime kesänä nukuin lattialla kylässä, 58-vuotiaana. Ei muutoin haittaa, mutta mieluummin olisin mukavassa hotellissa. En vaan jaksa enää väitellä asiasta.
Kesällä vuokrataan yleensä lapsuudenkodin lähistöltä mökki, talvella yövytään hotellissa. Joskus, jos matkustan yksin, olen yötä siskollani tai vanhemmillani. Mutta onhan se todella rasittavaa, kun ei ole yhtään omaa tilaa, ja sänky tosiaan sitten on mitä on. Kerran nukuin peräti keittiön lattialla, ja roskis dunkkasi ihanasti vieressä. Ei koskaan enää. Olen kuitenkin jo yli 50-vuotias.
En yövy miehen sukulaisten tai ystävien luona, en kyllä omienkaan nyt, kun vanhempani ovat kuolleet. Eli joko vierailemme päiväseltään tai mies vierailee yksin ja minä jään joko kotiin tai esimerkiksi kaupunkilomalle läheiseen kaupunkiin.
Mun vanhempien luona yövytään, mutta siellä on kyllä ihan kunnon parisänky ja verhot vierashuoneessa.
Jatkakaa vaan vanhaan malliin, todennäköisesti miehen vanhemmat tarjoavat sitä yösijaa maailman tappiin asti, mutta eipä kai siinä mitään, jos tapaamiset on silti onnistuneet ihan ok hotelliyöpymisestä huolimatta.
Vanhempien luona.
Pidän itsestään selvänä, että siellä, koska silloin ehtii vanhemmat viettää enemmän aikaa lapsensa ja mahdollisten lastenlasten kanssa.
En pidä tuota minään visiittinsä, vaan perheen kunnollisena yhdessä vietettynä aikana. Viikonlopun aikana ehtii hyvin pitää seuraa ja jutella paljon. Yleensä vanhemmat nauttivat kovasti, kun saavat kunnolla viettää aikaa lapsensa perheen kanssa.
Miksi te ap yleensä lähdette mihinkään yhdessä matkalle kun aloituksestasi on luettavissa, että vain vaihdatte tarvittavat kuulumiset miehen lapsuuden ystävien kanssa kasvotusten ja sitten luikitte hotellille? Ja sama miehen vanhempien kanssa.
Jos reissussa (lähinnä sinulle?) on tärkeää shoppailu kaupungilla ja museot, hotellin pimennysverhot, hyvä sänky, oma wc ja suihku, kuntosali jne. niin minusta ainakin sinulle kotona pysyminen tuntuisi hyvälle vaihtoehdolle. Voisiko mies käydä ainakin joskus katsomassa omia vanhempiaan ja omia ystäviään ilman pakollista kylkiäistä? Olisi varmaan miehelle mukavampaa ja sinulle stressittömämpää. Oletko koskaan kysynyt asiaa mieheltäsi, mitä hän ajattelee? Tai haluaisi tehdä…
Eihän puoliso tarkoita sitä, että luopuu omasta elämästään ja muuttuu joksikin ameebaksi.
Riippuu paikasta, mut mieluiten hotellissa.
Älä ap enää viimeisillä raskaana ollessas lähde yli kolmen tunnin sjomatkan päähän kyläilee.
Mä yövyn niillä, joita menin tapaamaan, siksi että haluan viettää heidän kanssaan aikaa. Yökylässä ohjelma on opettanut, että pääsee ihmisiä lähemmäksi, jos on yökylässä.
En ole niin prinsessa, että en voisi nukkua vaikka huonossa sängyssä. Otan aina vastamelukuulokkeet ja silmälaput mukaan.
Suomalaista nuukailua ja ärsyttävää köyhäilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien luona.
Pidän itsestään selvänä, että siellä, koska silloin ehtii vanhemmat viettää enemmän aikaa lapsensa ja mahdollisten lastenlasten kanssa.
En pidä tuota minään visiittinsä, vaan perheen kunnollisena yhdessä vietettynä aikana. Viikonlopun aikana ehtii hyvin pitää seuraa ja jutella paljon. Yleensä vanhemmat nauttivat kovasti, kun saavat kunnolla viettää aikaa lapsensa perheen kanssa.
Eikö pääasia, että edes käyvät? Jos siitä tulee hankala asia, voi tulla pitkiä taukoja, jopa vuosia. Jos se tehdään niin, että on mukava olla, voi käydä kääntymässä vaikka useinkin, jopa edestakas päiväseltään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ap yleensä lähdette mihinkään yhdessä matkalle kun aloituksestasi on luettavissa, että vain vaihdatte tarvittavat kuulumiset miehen lapsuuden ystävien kanssa kasvotusten ja sitten luikitte hotellille? Ja sama miehen vanhempien kanssa.
Jos reissussa (lähinnä sinulle?) on tärkeää shoppailu kaupungilla ja museot, hotellin pimennysverhot, hyvä sänky, oma wc ja suihku, kuntosali jne. niin minusta ainakin sinulle kotona pysyminen tuntuisi hyvälle vaihtoehdolle. Voisiko mies käydä ainakin joskus katsomassa omia vanhempiaan ja omia ystäviään ilman pakollista kylkiäistä? Olisi varmaan miehelle mukavampaa ja sinulle stressittömämpää. Oletko koskaan kysynyt asiaa mieheltäsi, mitä hän ajattelee? Tai haluaisi tehdä…
Eihän puoliso tarkoita sitä, että luopuu omasta elämästään ja muuttuu joksikin ameebaksi.
Ainakaa meillä se ei onnistunut, koska mies ei halunnut lähteä yksin. Vaikka se olisi sopinut paremmin kuin hyvin minulle. Lisäksi siitä, etten lähde mukaan, tehtiin iso ongelmallinen ja ikävä numero ja juoru, kun kuitenkin kerran oli yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mä yövyn niillä, joita menin tapaamaan, siksi että haluan viettää heidän kanssaan aikaa. Yökylässä ohjelma on opettanut, että pääsee ihmisiä lähemmäksi, jos on yökylässä.
En ole niin prinsessa, että en voisi nukkua vaikka huonossa sängyssä. Otan aina vastamelukuulokkeet ja silmälaput mukaan.
Totta kyllä, että pääsee lähemmäksi, mutta sitten alkaa tulla niitä riitojakin, jos ihmiset ovat kovin itsepäisiä. On helpompaa pysyä kohteliaana, jos kumpikin voi välillä vetäytyä omiin oloihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ap yleensä lähdette mihinkään yhdessä matkalle kun aloituksestasi on luettavissa, että vain vaihdatte tarvittavat kuulumiset miehen lapsuuden ystävien kanssa kasvotusten ja sitten luikitte hotellille? Ja sama miehen vanhempien kanssa.
Jos reissussa (lähinnä sinulle?) on tärkeää shoppailu kaupungilla ja museot, hotellin pimennysverhot, hyvä sänky, oma wc ja suihku, kuntosali jne. niin minusta ainakin sinulle kotona pysyminen tuntuisi hyvälle vaihtoehdolle. Voisiko mies käydä ainakin joskus katsomassa omia vanhempiaan ja omia ystäviään ilman pakollista kylkiäistä? Olisi varmaan miehelle mukavampaa ja sinulle stressittömämpää. Oletko koskaan kysynyt asiaa mieheltäsi, mitä hän ajattelee? Tai haluaisi tehdä…
Eihän puoliso tarkoita sitä, että luopuu omasta elämästään ja muuttuu joksikin ameebaksi.
Ainakaa meillä se ei onnistunut, koska mies ei halunnut lähteä yksin. Vaikka se olisi sopinut paremmin kuin hyvin minulle. Lisäksi siitä, etten lähde mukaan, tehtiin iso ongelmallinen ja ikävä numero ja juoru, kun kuitenkin kerran oli yksin.
Oho! Miksi sun mies ei halunnut lähteä yksin, perusteliko mitenkään? Käsitetäänkö teidät jotenkin pakettina teidän perheessä ja suvussa, miten te itse ajattelette? Me ollaan puolisoni kanssa kaksi itsenäistä ihmistä yhdessä enkä ole törmännyt vastaaviin ongelmiin. Mielenkiintoista miten muut tämän asian ajattelevat. Tosin me olemme lapseton pariskunta toistaiseksi jos se vaikka vaikuttaa asiaan.
Ollut sekä-että, mutta paras ratkaisu on hotelli. Jos haluaa istua iltaa alkoholin kera, niin taksit kulkevat kyllä.