Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työnhaku on nöyryyttävää yli 50vuotiaille
02.06.2021 |
Tarjan, 54, tutkinnosta alkoi nöyryyttävä työnhaku – ”Yhtäkään koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei tarjottu”
Te-toimistojen tapa välittää myös epäsopivaa työtä työttömille on kirvoittanut keskustelua ja arvostelua alkuvuonna.
Te-toimistot ovat tarjonneet esimerkiksi johtotehtävissä pitkään toimineelle puhelinmyyntiä, mutta erään lukijan karvas tarina kertoo, että joskus työtä tarjotaan myös henkilölle, jolla ei ole edes pätevyyttä tehtävään.
Työvoimahallinto kustansi kaksi vuotta opiskelusta, 1,5 vuotta nainen opiskeli omalla kustannuksellaan. Nainen valmistui ammattikorkeakoulusta sosionomi-diakoniksi keväällä 2013.
Kaiken piti olla hyvin. Alalla riittäisi kyllä töitä. Naisella oli nyt kaksi tutkintoa, monipuolinen työhistoria ja opiskelun loppupuolella jo töitä, jotka kuitenkin loppuivat.
Siitä alkoi uuvuttavan pitkä vaihe työnhakua, joka ei ole johtanut mihinkään.
Tiesin jo työhaastatteluun ajaessani, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia paikkaan. Sanoin tästä asiasta joka kerta, kun minulle soitettiin. Vastattiin vain että, no mitä sitten.
Näihin oli pakko hakea, vaikka työ ei olisi ollut tutkintoa vastaava. Yhtäkään koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei tarjottu.
Nainen on hakenut aktiivisesti töitä myös itse. Hän arvioi, että työhaastatteluiden määrä lähenee parin vuoden ajalta jo 50:tä. Työnsaantia nainen arvelee rajoittavan nyt yhä enemmän hänen ikänsä. Hän on törmännyt työnhakussa myös ulkonäkörasismiin.
– Ikä rupeaa tulemaan vastaan.
Oli vähän kuin isku vasten kasvoja, että työtä ei saanut. Opiskelun suorittaminen määrätyssä ajassa oli jo aika rankkaa ja työnteko hankkeessa sekä opinnäytetyön tekeminen samanaikaisesti.
Nainen kävi myös työnhakuryhmissä, mutta ne eivät auttaneet. Hänen mielestään siellä kerrottiin samat ohjeet, jotka oli jo opittu kantapään kautta.
– Olin aina ollut positiivinen ihminen, mutta jos kuulet koko ajan ’eitä’, tulee lannistettu olo. Että en kelpaa mihinkään. Työpaikkojen hakeminen täysillä ja jatkuvat pettymykset johtivat myös masennukseen, ja fyysisten kipujen kanssa sairauslomalle
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Onko hakenut julkisesti avoinna oleviin paikkoihin? Ne on yleensä jo ennakkoon täytetty. Sijaisuuksia kannattaa yrittää saada. Lasusta löytyy parhaiten. Varvas pitäisi saada jotenkin oven väliin ja siitä se sitten hiljalleen lähtee.
Mistäkö tiedän? Yli 20 vuotta alalla olleena luulen jo pystyväni kertomaan miten alalle töihin tullaan.
Vau, olipa tosiaan ammattilaisen vastaus: "varvas pitäisi jotenkin saada oven väliin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ongelma on hakea työtä, josta tietää ettei voi saada? Lyhyt hakemus ja CV, aika pieni rasite siihen verrattuna että tekisi töitä sen 40h/viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hakenut julkisesti avoinna oleviin paikkoihin? Ne on yleensä jo ennakkoon täytetty. Sijaisuuksia kannattaa yrittää saada. Lasusta löytyy parhaiten. Varvas pitäisi saada jotenkin oven väliin ja siitä se sitten hiljalleen lähtee.
Mistäkö tiedän? Yli 20 vuotta alalla olleena luulen jo pystyväni kertomaan miten alalle töihin tullaan.
Vau, olipa tosiaan ammattilaisen vastaus: "varvas pitäisi jotenkin saada oven väliin".
Vaan kun tuo on oikea vinkki. Oma julkistyönantaja ottaa lähinnä niitä jotka ovat siellä palkatta harjoitelleet jossakin vaiheessa, tai muuten tiedetään.
-eri-
Lopettakaa te, jotka ette ole joutuneet työttömiksi ja työnhakuun,
- Ne siivoojanpaikkaehdotukset. Sinne kuten muuallekin tarvitaan koulutus, kuka tahansa ei tuosta vain pääse tekemään.
- Eläkkeelle toivotukset. Eläkeikiä nostetaan jatkuvasti ja suurin osa nykyviiskymppisistä pääsee eläkkeelle vasta yli 15 vuoden päästä. Eläkkeelle ei voi vain "mennä"
- Puhelinmyynnin palkat ovat surkeat, valtaosa myyjistä joutuu turvautumaan muihin valtion tukiin palkan lisäksi pysyäkseen hengissä. Tiedoksi: ihmisen on aina maksettava ruoasta ja asumisestakin jossain muodossa
- Kukaan ei ole tiettävästi lakannut ikääntymästä, ainakaan toistaiseksi. Sama kohtalo, hakea viiskymppisenä työttömänä töitä, voi tulla sinullekin vastaan aiemmin kuin arvaatkaan. Vuodet kuluvat ja esim 10 vuotta on ohi yllättävän nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Ollessani kolmikymppinen esimies, meille tuli työhakemus viisikymppiseltä naiselta. Oma esimieheni, viisikymppinen mies, totesi heti iän perusteella, ettei varmaan sovellu tänne, kun olisi teille "liikaa äitihahmo". Itse en olisi nähnyt mitään ongelmaa olla esimies itseäni huomattavasti vanhemmalle ja kokeneemmalle itse asiassa mielellään palkkasin itseäni osaavampia tai fiksumpia, iästä, ulkonäöstä tms. riippumatta. Mutta keski-ikäiselle miehelle tuo oli ongelma.
Itse en kutsunut häntä siksi, että hakijoissa oli monta soveltuvammalla taustalla, mutta jäi jälkikäteen harmittamaan, etten kutsunut häntä silti haastatteluun. Olisi voinut olla hyvä lisä meidän nuorempaan sakkiin.
Tosin firman pomojen asenne ehkä näkyi siinä, että siellä oli tosiaan nuorta porukkaa paljon ja vaihtuvuus kova, varsinkin niissä nuorissa.
Mä olen 53v ja nyt kahdessa työhaastattelussa multa on kysytty, että olisiko se minulle ongelma kun esimies on mua nuorempi. Ekalla kerralla kun tuota kysyttiin, menin ihan hämilleni kummallisesta kysymyksestä. Kerroin sitten tietysti, että on mulla tähänkin asti ollut vuosikausia mua nuorempia esimiehiä, enkä ole koskaan tullut edes ajatelleeksi koko asiaa sen kummemmin, eikä tietenkään ole ongelma. Mistähän ihmeestä tällainenkin käsitys on tullut? Tai joku "äitihahmo" juttu? Ihan älytöntä. En minä ainakaan halua olla kenenkään äitihahmo, ei ole edes omia lapsia.
Tällaisia kummallisia mielikuvia kun liikkuu, eipä ole ihme ettei enää työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi sitten yllätten sillä lailla, että se viime vuonna duuniin minun sijastani valittu vaihtoikin jo parempaan työpaikkaan...vissiin koeajan lopussa. Soitti mulle huhtikuussa se työnantaja, että tulisinko sittenkin heille töihin. Eli nyt sitten kelpasin. Sain jopa mietintäaikaa. Mainitsin nykyiselle työnantajalle, että tuli työtarjous, palkka olisi 700 euroa parempi, niin mulla nousi liksa tässä kuussa 3600 eurosta 4800 euroon ja verokortti uusiksi .....en mä sitten lähtenytkään, sorry :)
Tsemppiä työnhakuun, voi se vielä napatakin. Pidän teille peukkuja.
Ihan kiva tarina, mutta taas tuollaista leuhkimista palkasta ketjussa, jossa varmaan kommentoi useampikin työtön. Mitä valittamista sinulla todellisuudessa edes on työnhausta tai TE-toimiston palveluista?
Suomessahan on ehdottomasti kiellettyä kertoa minkäänlaisesta menestymisestä, kuten nyt tässä palkankorotuksesta. Se on leuhkimista. Pitää ilmeisesti kertoa miten huono, tyhmä ja epäonnistunut on eikä tarina päättynyt onnellisesti. t.eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo Tarja valittaa? Jääköön eläkkeelle. Yli 50 v paikka ei ole työelämässä vaan eläkkeellä. Mummut ja papparaiset pois ja työt nuorille! Ahneet keski-ikäiset ja vanhukset on jo ihan tarpeeksi tätä maailmaa pilaannu!
Tarja who? Kuules pressa on jo eläkkeellä! Tawja prkle
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo Tarja valittaa? Jääköön eläkkeelle. Yli 50 v paikka ei ole työelämässä vaan eläkkeellä. Mummut ja papparaiset pois ja työt nuorille! Ahneet keski-ikäiset ja vanhukset on jo ihan tarpeeksi tätä maailmaa pilaannu!
Tarja who? Kuules pressa on jo eläkkeellä! Tawja prkle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen paria kuukautta vaille 5-kymppinen ja hain sekä pääsin mainostoimistoon copywriteriksi muutama kuukausi sitten. Kerkisin olla työttömänä puoli vuotta, mutta tuona aikana tein niin paljon free-hommia kuin ansiosidonnainen antoi myötä.
Ihan mielellään laitoin tätä ennen varmaan sata hakemusta ja kävin haastatteluissa (tai no, Teams-palaveeruksissa) ja ei kertaakaan tullut vastaan "ootpä sä vanha" -asennetta. Yksi parhaista haastatteluista oli noin 25-vuotiaan start-up-yrittäjähemmon kanssa, ja vaikka en paikkaa saanutkaan, kokemuksena oli niin rohkaiseva, että sain puhtia sen jälkeisiin hakuihin.
Jos on valmiiksi asenteella "mua syrjitään" niin varmasti kaikki, mitä eteen tulee, on tämän linssin läpi valotunutta.
Kuten sanottua, puoli vuotta hakemista. Jälkikäteen ajateltuna teki hyvää; osaan taas arvostaa sitä ysistä viiteen -arkea ja työnhakutaidot päivittyivät.
Tietenkin joustoa tarvitaan. Itse muutin etelästä pohjoiseen nykyisen duunin takia, onko aloittaja halukas elämänmuutoksiin vai onko "perhe ja ystävät ja sukulaiset ja tuttu k-kauppa" esteenä? Ja ei, kukaan ei vaadi sinua muuttamaan satoja kilometrejä, mutta eipä kukaan pakota palkkaamaan ihmistä, joka ei joltakin tietyltä paikkakunnalta suostu liikahtamaan työn perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokrafirmaan vaan kirjoille. Sen kautta iäkkään rekrytoinnin riski on tyänantajalle pieni.
Yli 50 v pitkäaikaistyötön tuttu sai vakipaikan vuokrafirman kautta kun pääsi näyttämään ahkeruutensa
Minä olen kirjoilla yli viidessä vuokrafirmassa. Yhtään duunia ei ole sieltä viiden vuoden ajan tarjottu. Niissä laitetaan kaikki paikat avoimeen hakuun ja sitten voi kilpailla kahdensadan muun hakijan kanssa jokaisesta paikasta ihan kuten muutenkin joutuu tekemään. Historiaa ovat ne ajat, kun joku eilakaisla tarjosi tiskin alta työtä heti kun älysi kysyä.
Vaimoni on 48, vuokrafirman kautta löytyy perunan lajittelua 4kk/vuosi, 9€/h.
Suoraan palkattuna kaupan kassahommaa nollatuntisopparilla, käytännössä n. 30h/kk(10€/h, kokemuksen vähäisyyden takia katsotaan epäpäteväksi), henkilökohtaisen avustajan työtä 10€/h jonkin verran.
Alue: Aihe vapaa
Näinhän se on. Joillain on se kuvitelma, että ihan kuin asiat olisivat vanhemmille työntekijöille taivaasta tupsahtanut ilman raatamista. Mikään ei tule sormia napsauttamalla eikä aina edes raatamalla vuosikymmeniä. Työelämässä tarvitaan myös onnea, esim. työpaikan firma ei mene konkkaan. Oma kokemukseni on, että parhaita työpaikkoja ovat sellaiset, joissa on eri ikäisiä ja miehiä ja naisia.
T: 90- luvun laman aikaan työelämään astunut.