Ihastuminen on niin kutkuttavaa!
Vatsassa kihelmöi ja ruoka ei maistu. Lisäksi näytän varmaan hullulta kun löydän itseni jatkuvasti tuijottamasta tyhjyyteen hymy korvissa. Ja olo on niin kevyt että voisi vaikka lähteä lentoon.
Kiitos ja anteeksi. Halusin vain jakaa tämän tunteen jollekin! Ihanaa vuosien tunnekylmyyden jälkeen herätä eloon ja tuntea jotain tällaista.
Kommentit (16)
Toi on kyllä ihastumisen parhaita puolia. Tosin itselläni kyllä mieliala vaan alhaalla kokoajan yksipuolisen ihastumisen takia :/
Tuntuu munassa. Tuntuuko teillä tytöt pimpulassa?
Jaa jaa. Kyllä se taas itkuksi muuttuu jossain vaiheessa :)
Jos olette vapaita, niin voi tulla jotain. Muuten jää luu kouraan ja kannattaa lopettaa ajoissa.
Oletko suhteessa vai onko kyse siitä vaiheesta kun ei tiedä toisen tunteista? Alku on parasta. Myöhemmin seuraa sydänsurut, masennus jne kun ihastus hormonit romahtaa yksipuolisen ihastuksen seurauksena.
Tuon tunteen takia en halua viedä asioita pidemmälle :D
Mulla menee tuo ruokahaluttomuus niin pitkälle, että kerran jouduin sairaalaan sen vuoksi kun en ollut päiviin syönyt juuri mitään ja vesikin tuli ylös :) Fyysisesti kamalimpia tunteita!
Ihastumiseen kuuluu myös toivon ja epätoivon vaihtelu. Itse vaihteeksi epätoivon puolella.
Ihastuminen on pe.seestä. Syvältä.
Käypä ap tutustumassa noihin ”lähetä terveiset...” ketjuihin. Tässä maassa on aika paljon ihmisiä, jotka haikailee saavuttamattomien tai menetettyjen ihastuksien perään. Rakkaus on julmaa peliä. Toivottavasti et pääsy kyseiseen ketjuun kirjoittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihastumiseen kuuluu myös toivon ja epätoivon vaihtelu. Itse vaihteeksi epätoivon puolella.
Kyllä. Minäkin olin vasta epätoivon puolella, mutta nyt vaikuttaa aika lupaavalta. Tsemppiä, toivottavasti pääset epätoivosta taas toivon puolelle!
-Ap
Ihastuminen on niin uhkapeliä, pitäisi voida olla varma toisen tunteista, mutta eihän siitä ikinä voi olla ihan varma. Itse ihastuin viime vuonna yhteen ihmiseen, mutta suhteemme ei toiminut ja nyt ärsyttää, että ajattelen häntä liikaa vieläkin.
Ihastumisesta harvemmin tulee mitään suhdetta. Ne alkaa laimeammin. Tosi kova ihastus estää toimimasta.
Minusta se on kamalaa. Ei niinkään se ihastuminen itsessään vaan siihen liittyvät epävarmuuden ja riittämättömyyden tunteet. Ainakin minulla nämä nostavat ihastuneena tosi voimakkaasti päätään.
Tuo olo pitäisi jotenkin vain saada luontaiseksi tilaksi, ilman että on ihastunut kehenkään.