Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kateelliset ja ymmärtämättömät äidit

Vierailija
20.08.2006 |

Itse olen ollut lapseton vuosia ja huomannut, että sellaiset äidit, jotka ovat saaneet lapsensa helposti ovat itse asiassa pahinta sorttia mitä tulee ymmärtäväisyyteen ja empatiaan. Olen aina ajatellut, että ehkä lapsettomuutta ym asioita ei vain voi käsittää jos siä ei ole itse kokenut. Nyt kun olen siirtynyt ns. perheellisten piiriin, huomaan, että helposti äidiksi tulleet ovat tunnetasolla todella usein aivan jämähtäneitä, vaikka juuri he ovat kateellisinta porukkaa jonka tiedän. He vertailevat omia lapsiaan koko ajan toisten lapsiin, eivät iloitse edes toisten lapsista vaan tuijottavat jatkuvasti vain omaan pieneen maailmaansa. Kaiken lisäksi minulle aukeni, että äidit kilpailevat koko ajan perheen lukumäärästä ja jopa sukupuolista. Jos itsellä on kaksi tyttöä, tuntee kateutta kun jollakin on tyttö ja poika jne. Miten oman kateuden ja tyytymättömyyden kokeminen omasta elämästä voi olla niin vaikea myöntää?? Sellainen joka on tuntenut pistoksia sydämessään liittyen omaan pieneen täydelliseen perheeseensä ja jopa myöntää sen, on usein kykenevä ymmärtämään kenen tahansa fiiliksiä vaikka lapsettomia, vaikkei itsellä kokemusta olekaan. Sellaisen tyypit, jotka eivät ns. ymmärrä mistä on kysymys on juuri niitä jotka ovat pahiten kateellisia ja epävarmoja omasta itsestään = helvetin ärsyttäviä tyypejä

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta niitä äitejä on vaan joka junaan.



Itselläni on adoptiolapsia, joita en siis todellakaan ole saanut helpolla, mutta ei se tee minusta kyllä yhtään empaattisempaa tai fiksumpaa. Joskus tuntuu, että se pitkä taival vasta tekeekin ilkeäksi. " Kukaan muukaan ei saisi saada lapsia kymmeneen vuoteen, jos minä en ole sattunut saamaan."

Vierailija
2/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

empatiassa ja itsekkyydessä paljon kehitettävää. Ja kuten sanoit näyttää niitä olevan siis joka junassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että se pelkkä pitkä ja rankka lapsensaantiprosessi jotenkin jalostaa? Minä en tuohon usko. Olen nähnyt tosi paljon sen mankelin läpikäyneitä, jotka eivät oikeasti koskaan siitä kunnolla tokene.



Tunnen tosi empaattisia ja fiksuja äitejä, jotka ovat saaneet haluamansa lapset heti ja helposti ja todella ikäviä ja itsekkäitä äitejä, jotka ovat saaneet lapsensa 15 vuoden tahkoamisella. Ja päinvastoin.



Itse olen ihan tavallinen äiti, en yhtään sen fiksumpi tai empaattisempi kuin kukaan muukaan.

Vierailija
4/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

joko vahvistaa tai katkeroittaa. jokainen tekee oman valintansa miten haluaa elämästään selvitä ja minkälaisena ihmisenä. Ja pointtini on se, että kärsimys sinänsä ei ole tavoiteltavaa, vaan kuka siltä säästyy silti? Ja jokaisella on rakkauden ja empatian potentiaali itsessään ja kuitenkin näyttää olevan että oma itse on niin tärkeä että muidenkaan takia ei tarvitse olla ymmärtäväinen koska MINÄKÄÄN en saanut haluamaansa. Kamalan pieniä sieluja!!! Missä on aito lähimmäisestä välittäminen kun täälläkin näyttää tällainen aihe nostaa joidenkin ahdistutasoa. Ettäkö minussa ja asenteissani jotain parannettavaa, Ei minä olen asenteeni ansainnut!? Sekö sitä on sitä elämää!?

Vierailija
5/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

että tässä elämässä ei mielestäni ansaita MITÄÄN ei hyvää eikä huonoa!! Ja siksi ennen kaikkea luulisi jokaisen osaavan (jos ei olisi niin itsekäs) olla hyvä ihminen. Ap

Vierailija
6/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jollekulle se on se lastensaanti se jalostava kokemus, jollekulle esimerkiksi omien vanhempien kuolema, jollekulle läheisen syöpä, jollekulle työttömyys.



Kyllä se elämä yleensä jollain tavoin jokaista jossakin vaiheessa kyykyttää. Jotkut oppivat kyykytyksestä, jotkut eivät. Jotkut nujertuvat, jotkut katkeroituvat.



Yritän nyt vaan sanoa, että ei kannata yleistää! Eikä lähteä nyt sitten siitäkään, että jonkun kolauksen kokenut on automaattisesti muita parempi ihminen. Tai että jollakin elämänsä alueella helpolla päässyt (lapset helpolla saanut) olisi automaattisesti typerä ja jalostumaton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pointtini piilee juuri tuossa! Ap

Vierailija
8/8 |
20.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasten kasnsa kotona olevat äidit ja jopa päkävkotihenkilökunta taantuu...Äitien keskinäinen nahistelu alkaa muistuttaa yhä enemmän leikki-ikäisten kiistoja.