Miten siivoojan tai lähihoitajan työn arvokkuutta voisi lisätä?

tuo mainittu työuniformu siivoojille olisi hyvä.

olen ollut siivoojana ja vaatteet mitä saatiin oli jotain kämäsiä rumia t paitoja ja pussittavat housut, ja missään noissa ei ollut edes taskuja vaikka siivojalla on vaikka kuinka avaimia ja muutta tarvittavaa.

nykyään kauppojen kassoillakin on jo hyvät vaatteet.

lähihoitajienkin vaatteet voisi olla kivemmat, mutta niillä sentään jo jotain tasoa niissä.

Lähihoitaja on ammattina kärsinyt arvonaleneman koska sitä ilmeisesti suositellaan niille joilta koulu ei suju ja/tai työllistyminen on vaikeaa. Oikea jämälaari siis.

Vierailija kirjoitti:

Palkkaa lisää.

Onhan roskakuskeillakin hyvät palkat eikä se ole sen "kummempaa", mutta arvostus parempi. Koska palkka. Moehiähän ne yleensä ovatkin.

roskakuskin palkka on puolet hoitajanpalkkaa pienempi, mutta jostain syystä roskakuskit eivät valita niin kuin hoitajat

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Siitä ei pääse mihinkään että joku työ on kirjaimellista p a s k a a.

Olen lähihoitaja eikä työni ole missään mielessä paskaa.

Lähihoitajan työstä kertominen voisi avata silmiä. Niin monella tuntuu olevan kuvitelma, että lähihoitaja on aina vanhusten hoitaja. Itse teen työtä, jossa en näe eritteitä enkä pese asiakkaita. En saa edes koskea asiakkaisiin. Työni on puhumista, ohjaamista ja neuvomista. Lähihoitajana on mahdollisuus kymmeniin eri ammatteihin. Soisin arvostusta tutkinnolle. Arvostan suuresti myös siistijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkaa lisää.

Onhan roskakuskeillakin hyvät palkat eikä se ole sen "kummempaa", mutta arvostus parempi. Koska palkka. Moehiähän ne yleensä ovatkin.

roskakuskin palkka on puolet hoitajanpalkkaa pienempi, mutta jostain syystä roskakuskit eivät valita niin kuin hoitajat

Roskapöntöt ei käyttäydy uhkaavasti tai arvaamattomasti, eivätkä laita hanttiin kun tyhjennyksen aika tulee. Niillä ei myöskään ole huonoja päiviä tai muutoin eivät pura pahaa oloaan roskakuskiin.

Siivousta ei arvosta oikeastaan kukaan, mutta jos siivooja on KESÄLOMALLA tai muuten laiminlyönyt tehtävänsä, ollaan heti urputtamassa. Siivousta siis tarvitaan, mutta kukaan ei arvosta, koska se nyt vaan on joku hanttihomma, ajatellaan. Lähihoitajan työ, siis itse työtä ei voida arvostaa, minä arvostan tekijää ja hänen kykyään hoitaa sitä työtä. Kuka arvostaa toimitusjohtajaa tai johtohenkilöä vain hänen työnsä vuoksi, minä arvostan toimitusjohtajaa ja siivooja yhtä lailla, koska katson, kuka ja miten hän työnsä hoitaa. Olen yltiörealisti!

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitaja on ammattina kärsinyt arvonaleneman koska sitä ilmeisesti suositellaan niille joilta koulu ei suju ja/tai työllistyminen on vaikeaa. Oikea jämälaari siis.

Toi on muuten todella totta. Lähihoitajien ammattiylpeys on 0, siihen ammattikuntaan kelpuutetaan jopa lievästi "siideriin" poksahtaneita naisia. Lähihoitajan työ on tärkeä työ, mutta alalle pesitytyy jos jonkinlaista "sisarta", joka ei todellakaan ole ammatille tai siihen hakeutuville eduksi, lisäksi työ sisältää aivan liikaa "hanttihommia".

Vierailija kirjoitti:

Monikaan ei ymmärrä miten tärkeää työtä siivoajat tekee, arvostan.👍

Ilman siivoajia suomi oli kuin intialaiset slummit.

Ehkä arvostuksen puute johtuu siitä ettei siivoajia kouluteta yliopistoissa, todistusta koulutuksesta ei anneta suurin ja ylevin juhallisuuksin juhlamekkoihin ja smokkeihin pukeutuneina.

M66

Kyllä minä arvostan myös siivoojia, mutta ei se tarkoita että itse haluaisin sitä tehdä.

Eikös se nyt ole selvää mitä yhteiskunnassa arvostetaan yli kaiken? No rahaa tietenkin. Jos palkka nousee huomattavasti niin yhtäkkiä työ on haluttua ja arvostettua. Kyllähän on paljon semmosia korulauseita ja näennäistä arvostusta montaakin ammattia kohtaa, mutta todellisuus on se, että vain rahalla on oikeasti väliä. Siksi rahakkaat alat ovat halutuimpia opiskelukohteita. 

Työunivormuihin voisi myös kiinnittää yhtä paljon mitaleja kuin Pohjois-Korean kenraaleilla yleensä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palkkaa lisää.

Onhan roskakuskeillakin hyvät palkat eikä se ole sen "kummempaa", mutta arvostus parempi. Koska palkka. Moehiähän ne yleensä ovatkin.

roskakuskin palkka on puolet hoitajanpalkkaa pienempi, mutta jostain syystä roskakuskit eivät valita niin kuin hoitajat

Roskapöntöt ei käyttäydy uhkaavasti tai arvaamattomasti, eivätkä laita hanttiin kun tyhjennyksen aika tulee. Niillä ei myöskään ole huonoja päiviä tai muutoin eivät pura pahaa oloaan roskakuskiin.

Melko vasta haastateltiin nuorta roskakuskia jonka palkka oli tyyliin 2800 eikä taatusti ole ilta- ja yötyötä.

Minusta siivoojan työn arvostamisesta kertoo se, että kun paljon siivousta tilataan yksityisellä sektorilla, niin nämä samat ihmiset, jotka lässyttävät kuinka tärkeää työtä se on kilpailuttavat sopimukset tappiin. Jos tilaa 15minuutin roskapussien vaihdon, niin saa sitä. Kilpailutusta tehdessä samassa hommassa on tärkeintä, että nähdään siivoojan kuva ja vaikka ehkä tietyt firmat somessa kertoo, kuinka syrjintä on ala-arvoista ja meillä ei sitä harrasteta, niin siivooja on se henkilö, jonka täytyy puhua suomea ja olla täällä syntynyt. Jossain paikoissa ollaan tarkkoja ihonvärissäkin. Ymmärrän kielitaidon jossain potilastyössä, mutta jos siivotaan toimistoa silloin, kun siellä ei ole ketään...

Vierailija kirjoitti:

Lähihoitajan työstä kertominen voisi avata silmiä. Niin monella tuntuu olevan kuvitelma, että lähihoitaja on aina vanhusten hoitaja. Itse teen työtä, jossa en näe eritteitä enkä pese asiakkaita. En saa edes koskea asiakkaisiin. Työni on puhumista, ohjaamista ja neuvomista. Lähihoitajana on mahdollisuus kymmeniin eri ammatteihin. Soisin arvostusta tutkinnolle. Arvostan suuresti myös siistijöitä.

Mutta onhan se vanhustenkin hoitaminen erittäin arvokasta työtä. Ja jokainen varmaankin toivoisi, että sitten kun ei itse eritteitään pysty pesemään, niin joku sen tekisi. En ymmärrä tätäkään asennetta, että pitää korostaa ettei itse joudu työssään mihinkään vaipanvaihtoon. Se "likainen" osa työtä kun on välttämätöntä, ilman sitä ei pärjättäisi.

Olen itse henkilökohtainen avustaja, äärimmäisen parjattu työ sekin. Ja kyllä joudun työssäni myös eritteiden kanssa tekemisiin. Entä sitten? Jos itse vammautuisin, niin enköhän toivoisi, että joku minunkin kohdallani sen asian hoitaisi ja tekisi työnsä arvokkuudella.

Vierailija kirjoitti:

tuo mainittu työuniformu siivoojille olisi hyvä.

olen ollut siivoojana ja vaatteet mitä saatiin oli jotain kämäsiä rumia t paitoja ja pussittavat housut, ja missään noissa ei ollut edes taskuja vaikka siivojalla on vaikka kuinka avaimia ja muutta tarvittavaa.

nykyään kauppojen kassoillakin on jo hyvät vaatteet.

lähihoitajienkin vaatteet voisi olla kivemmat, mutta niillä sentään jo jotain tasoa niissä.

Tein joskus siivoojan hommia, ja yksi sen työn parhaita puolia oli, että sai pitää omia, mukavia ja hyvältä tuntuvia vaatteita päällä. Joten en kannattaisi mitään univormuja missään nimessä.

Työssä viihtymisen kannalta vaatteilla on ainakin itselleni iso merkitys. 

Vierailija kirjoitti:

Aluksi työntekijän itse pitää arvostaa omaa työtä. Usein kuulee kuinka siivooja sanoo "olen vain siivooja" ja saatetaan alkaa perustelemaan miksi tekee, miten ajautunut töihin, häpeillään omaa ammattia.

Siivoojia kehutaan että teet tärkeää työtä mutta ei sitä arvostusta saa siivousfirman pomoilta tai siivouksen maksajalta. Siellä se arvostus on nolla.

Hoitoalasta ei oo kokemusta mutta siellä varmasti samoja ongelmia kuten kiire, pieni palkka, johtaminen takkuaa.

Asiakkaat on mukavampia siivoustyössä kuin hoito/sotessa, kun teet hommasi ja kannat itsesi. Kukaan ei kehtaa louskuttaa turhasta. Saat tehdä myös työsi rauhassa, paikasta riippuu miten kireä työtahti on, mutta itse teen usein kunnon tauoilla ja lähden sitten myöhemmin. En tiedä onnistuuko hoitoalalla.

Mutta esimiestyö/johtaminen.. siinä olisi kehitettävää. Käskytyskulttuuri vallitsee eikä siivoojia pidetä älynlahjoiltaan kummoisina, vaikka nykyiset tekijät ovat aika toista maata kuin ne muutaman vuosikymmenen takaiset uhriutuneet ja kiukkuiset tantat (anteeksi kärjistys). Meidät jätetään tekemään työtämme yksin vaikka kollegiaalisuudella olisi tässäkin työssä arvoa ja tuntisi kuuluvansa johonkin työyhteisöön.

Muunkinlaista palkitsemista voisi lisätä jos tuntipalkan nosto ei ole kireän hintakilpailun vuoksi mahdollista. Näinä aikoina ajatus kasvottomasta työläisten massasta ei vaan toimi, ei matalapalkkatöissäkään, jos aikoo sitouttaa porukan.

Vierailija kirjoitti:

Teen lähihoitajana yliopistosairaalassa osastonsihteerin työtä. Vaatimuksena paikkaan oli lähihoitajan koulutus. Arvostan työtäni ja työtäni arvostetaan.

Ei sitä kyllä arvosteta. Tuo on ihan mcduuni välivuotta viettäville ylioppilaille ja niille, jotka miettivät mitä haluavat isona tehdä. Pääasia että itse pidät hommasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tuo mainittu työuniformu siivoojille olisi hyvä.

olen ollut siivoojana ja vaatteet mitä saatiin oli jotain kämäsiä rumia t paitoja ja pussittavat housut, ja missään noissa ei ollut edes taskuja vaikka siivojalla on vaikka kuinka avaimia ja muutta tarvittavaa.

nykyään kauppojen kassoillakin on jo hyvät vaatteet.

lähihoitajienkin vaatteet voisi olla kivemmat, mutta niillä sentään jo jotain tasoa niissä.

Tein joskus siivoojan hommia, ja yksi sen työn parhaita puolia oli, että sai pitää omia, mukavia ja hyvältä tuntuvia vaatteita päällä. Joten en kannattaisi mitään univormuja missään nimessä.

Työssä viihtymisen kannalta vaatteilla on ainakin itselleni iso merkitys. 

se riippuu kuule kohteesta.

jos siivoat pankkia, pitää sulla olla työvaatteet.

Likaisen työn lisä molempiin.

Itse vaihdoin sairaanhoitajalinjalta pois jo toisena vuonna, kun tajusin että sairaanhoitaja on vain glorifioitu vaippojenvaihtaja ja teki käytännössä samaa työtä kuin laikkarit ja lähärit. Pitkiä vuoroja, ei kenellekään aikaa.

Olisin jäänyt alalle vain, josa palkka olisi vastannut työn likaisuutta ja kuormittavuutta. Alle 3200 peruspalkan en nostaisi persettäni penkistä edes nykyisessä työssäni, josta maksetaan 1000 euroa enemmän.

Lääkäreiltä pitäisi leikata tonni ja siirtää se suoraan lähäreiden ja sairaanhoitajien taskuihin. Siinä on niin epäkiitollinen työ, että ei toista.

Lopetin siivoustyöt yleisen asenteen takia. Asiakkaat ja työkaverit ok, mutta jos muille ihmisille meni sanomaan mitä tekee, reaktiot olivat hämmentäviä. Sääliä, ahdistusta, jne. En jaksanut sitä enää. Työttömänä saan olla rauhassa.