Ärsyttää kun äitini, mummoni ja siskoni eivät yhtään iloitse puolestani kuin pääsin vihdoin töihin

Mitä siitä? He ovat varmaan vain odottaneet sinusta enemmän ja duunariammattisi rikkoo heidän odotushorisontin ja se purkautuu noilla sanoilla. Isä on varmaan tässä ainoa realisti, joka ymmärtää, että mikä tahansa työ on parempi kuin ei työtä. Isä tietää varmaan kokemuksesta, että työllistyminen työpaikasta toiseen on helpompaa kuin kotisohvalta.

Ne jotka mussuttaa tuosta että hanttihommat näyttää huonolta CV:ssä on usein samoja ihmisiä joiden omassa CV:ssä lukisi "Elämän kova koulu", "Diplomi-Insinöörin vaimo" ja "Kotiäiti".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pitkäksi aikaa jämähtää duuniin, joka ei mitenkään liity siihen sun omaan uraan niin se on kyllä haitaksi CV:ssä sillä se antaa vaikutelman, että sulla ei ole tarpeeksi kiinnostusta tuota omaa alaa kohtaan. Monella alalla pystyy tekeen esim. freelancerin hommia jos ei vakipaikkaa löydä. 

Onko työttömyyteen jämähtäminen sit jotenkin parempi asia?

Työttämyys ja nuo ns. paskaduunit eivät ole ne ainoat vaihtoehdot. Älykäs ihminen kyllä pystyy löytämään mahdollisuuksia myös huonoissa tilanteissa. Työpaikkojen välissä voi myös opiskella, freelanceerata, perustaa side hustlen, matkustella ja tehdä vapaaehtoistyötä jne. jne. Jos töihin menee niin kannattaa yrittää saada esim joku adminrooli omalta alalta sen sijaan, että menisi duunin joka ei millään liity siihen omaan uraan.

Kaikilla ei tietysti ole mahdollisuutta viettää välivuotta matkustellen, mutta kyllä se tosiaan CV:ssä antaa paljon paremman vaikutelman jos on vaikka ollut vuoden vapaaehtoistöissä ulkomailla kuin vaikkapa siellä Hesen kassalla. Yleisesti ottaen pelkkä työmotivaatio ja sellainen työ, johon ei vaadita minkäänlaista koulutusta tai erityistaitoa ei ole kovin kummoinen meriitti CV:ssä. Koska hakijoita on joka paikkaan paljon, ne vapaat työpaikat menevät kyllä todennäköisemmin sellaiselle henkilölle, jolla on nimenomaan enemmän just sitä oman alan koulutusta ja kokemusta.

Päinvastoin. Jos pitäisi valita vuosi mäkin kassalla tai vuosi vapaaehtoistyössä vain näillä tiedoilla niin 100 % varmasti mäkin kassa voittaisi. Stressinsietokykyä ja asiakaspalvelua on koeteltu viimeisen päälle ja antaa vaikutelman motivoituneesta ihmisestä. Vapaaehtoistyö on vähän kuin harrastus, siitä saa plussaa muttei ole samalla viivalla palkkatyön kanssa. Ja ei välttämättä vaadi niin kauheasti stressinsietokykyä tms

Totta. Olen itse ollut vapaaehtoistöissä ja se oli suoraan sanottuna pelkkää biletystä ja hengailua. Mutta kyllä senkin saa kuulostamaan hyvältä CV:ssa kun vaan muotoilee oikein, samoin mäkkärin kassankin saa kuulostamaan hyvältä kun ei kirjoita "mäkkärin kassa" vaan vaikkapa "asiakaspalveluvastaava"

Tuo on kyllä totta, että hyvin muotoiltu sanamuoto vaikuttaa paljon. "Asiakaspalveluvastaava" kuvastaa myös työntekijän omaa arvostusta työtä kohtaan. Hienoa myös esimerkiksi se, jos sieltä mäkkärin esimieheltä on lämpimät suosittelut ahkerasta tekijästä.

Vapaaehtoistyön toki ei kuulukkaan olla stressaavaa, siitä kun ei saa palkkaa! Jos on tehnyt saman alan vapaaehtoistyötä, mietin voiko siitä olla työntekijälle jopa haittaa. Saa ehkä paikan, mutta huonomman palkan kun on näyttänyt että suostuu hommaan myös ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka mussuttaa tuosta että hanttihommat näyttää huonolta CV:ssä on usein samoja ihmisiä joiden omassa CV:ssä lukisi "Elämän kova koulu", "Diplomi-Insinöörin vaimo" ja "Kotiäiti".

Minä en välttämättä edes palkkaisi ihmistä, joka ei ole koskaan tehnyt "hanttihommia". Ne opettavat tehokkaasti lukuisia sellaisia taitoja, joita jossain toisessa työssä ei opi samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

pääsin vihdoin töihin

Saunottajaksi?

Te jotka hehkutatte "huonojen" töiden merkitystä kun korkeakoulutettu hakee oman alan hommia ette varmaan koskaan ole olleet vastaavassa tilanteessa. Nimenomaan rekrytoivat esimiehet ei ole kiinnostuneita maistereista tai tohtoreista tai tradenomeista jotka on olleet Mäkkärissä kolme vuotta kääntämässä pihviä. Jotain vikaa on nääs oltava kun ei muuhun ole kelvannut. Tai ajatellaan, ettei hakija usko itsekään kelpaavansa muuhun. Siinä on ihan turha selittää kaiken työn olevan arvokasta, ei ne esimiehet asiaa niin näe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta oikeassahan he ovat, huonoissa töissä oleminen näyttää pahemmalta CV:ssä kuin vaikka itsensä kehittäminen ja lisää opiskelu.  Taidat kuitenkin halua vain alisuorittaa elämääsi?

Töissä käyminen on parasta mahdollista itsensä kehittämistä, jos haluaa jatkossakin päästä töihin. 

Oman alan lisäkouluttautuminen on parasta mahdollista itsensä kehittämistä työllistymisen kannalta. Mitä enemmän sinulla on alan erikoisosaamista sitä halutumpi työntekijä olet. 

Toisaalta ei sekään mitään auta jos niitä oman alan töitä ei yksinkertaisesti ole. 

Töissä oppii sentään ns. "transferable skills" eli taitoja mitä voi soveltaa kaikkiin maailman töihin: ihmisuhdetaidot, ajankäyttö, paineensietokyky jne.

Jos haet esim. lääkärin töitä niin ei se kyllä paljon CV:ssä merkkaa, että kestit hyvin painetta Mäkkärin kassalla...

No lääkäri on niitä harvoja joiden ei tarvitse miettiä työllistymistä omalle alalle, aina löytyy joku lääkärin paikka.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka hehkutatte "huonojen" töiden merkitystä kun korkeakoulutettu hakee oman alan hommia ette varmaan koskaan ole olleet vastaavassa tilanteessa. Nimenomaan rekrytoivat esimiehet ei ole kiinnostuneita maistereista tai tohtoreista tai tradenomeista jotka on olleet Mäkkärissä kolme vuotta kääntämässä pihviä. Jotain vikaa on nääs oltava kun ei muuhun ole kelvannut. Tai ajatellaan, ettei hakija usko itsekään kelpaavansa muuhun. Siinä on ihan turha selittää kaiken työn olevan arvokasta, ei ne esimiehet asiaa niin näe. 

Kuule ne esimiehet ja haastattelijatkin ovat ihmisiä, joilla on erilaisia kokemuksia, mielipiteitä ja näkemyksiä. Eivät mikään homogeeninen massa, jotka kaikki ajattelevat samalla tavalla. Henkilökemiatkin saattavat vaikuttaa haastattelussa enemmän, kuin se, mitä kaikkea hienoa kokemusta hakijalla on. Joku haastattelija saattaa pitää mäkkärikokemusta hienona asiana, joku toinen saattaa nyrpistää nenää.  Nenän nyrpistäjälle en itsekään haluaisi töihin, koska kertoo mustavalkoisesta ja kapeakatseisesta ajattelusta joka varmasti heijastuu työelämään muutenkin siinä paikassa.

Jos itse viihtyy paremmin mäkkärissä tai siivoamassa, niin miksi silloin pitäisi edes pyrkiä johonkin "hienoihin oman alan töihin", jos mitään varsinaista "omaa alaa" tai intohimoa ei ole.  Itse kouluttauduin akateemisesti, vain todetakseni että ei ole yhtään minun juttuni istua jossain toimistossa palavereissa hienot vaatteet päällä páskantärkeänä esittämässä että muutan maailmaa. Olen paljon onnellisempi kun saan vetää haalarit jalkaan, tehdä käsillä ja rakentaa jotain, vaikka olisi kroppa hellänä ja naama mustana sen jälkeen.  Olen ylpeä työstäni ja ammattistani, vaikka se ei olisikaan mitään tähtitiedettä.