Lue keskustelun säännöt.
Lukimat testitulosten antaminen ja koko homman järkevyys?
23.05.2021 |
Miten tämä nyt oikein menee. Ekaluokkalaisille ei anneta numeroarvosanoja eikä enää edes kirjallisia todistuksia, ettei tulisi paineita ja vertailuja. Sen sijaan kaikille lapsille tehdään sekä äidinkielen että matematiikan Lukimat-testit, joiden tulokset kerrotaan vanhemmille. Jotka sitten niitä keskenään vertailevat.
Eli numeroarvosanoista on siirrytty käytännössä 100 prosentin prosenttitaulukkoon eli paljon tarkempaan arviointiin kuin todistusarviointi konsanaan. Yrittämisellä ei ole enää mitään merkitystä kun on raakaa dataa siitä, miten lapsi osaa.
Olisikl parempi se ikivanha systeemi, jossa ekalla ja tokalla annettiin ”rasti ruutuun” arviointi yrittämisestä kolmen vaihtoehdon välillä ja kolmosella sitten numerot. Ja jos jotain supertarkkoja testejä tehdään, niin opettaja pitäisi niiden tulokset omana tietonaan.
Oma lapseni osaa lukea sujuvasti ja ekn luokan matikan kanssa ei ole ongelmia, mutta nostan kyllä kulmakarvoja, kun kuulen, että lapsia on testattu hyvin tarkkaan. Ymmärrän pointin, että pitää saada selville ne, jotka tarvitsevat lisää opetusta, mutta mikä järki on arvioida toisiansa vastaan sitä luokan parasta puoliskaa?
Kommentit (4)
Niin on. Karua on juuri oikea sana.
Puhutaan kauniita saanoja, että miten ei lapsia verrtailla ja sitten tarjotaan välineet vertailla lapsia paljon paljon tarkemmin kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen tuen tarve tulee tietää. Opettajan tulee tietää, mitä asioita hänen tulee vielä opettaa kellekin. Ilman suunnitelmallista havainnointia tai ns testejä, ei voi tietää. Esim. opettaja huomaakin, että lukumäärät Kallelle vaikeita, mutta häntä kiinnostaisi vain Star Wars. Ope voi kehittää kiinnostuksen kohteeseen liittyvää harjoitusta juuri Kallelle.
Sen sijaan lapsen ei tarvitse tietää numeroa tai testitulosta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tuen tarve tulee tietää. Opettajan tulee tietää, mitä asioita hänen tulee vielä opettaa kellekin. Ilman suunnitelmallista havainnointia tai ns testejä, ei voi tietää. Esim. opettaja huomaakin, että lukumäärät Kallelle vaikeita, mutta häntä kiinnostaisi vain Star Wars. Ope voi kehittää kiinnostuksen kohteeseen liittyvää harjoitusta juuri Kallelle.
Sen sijaan lapsen ei tarvitse tietää numeroa tai testitulosta.
Mutta tarvitseeko todella tietää, että lapsi on vaikkapa 80 prosenttia parempi kuin muut? Tai vaikka 90 prosenttia parempi kuin muut? Mitä sillä tiedolla tehdään ensimmäisillä luokilla koulussa?
Kuulostaa karulle. Meillä ei aikoinaan saatu niitä Lukimat testien tarkkoja tuloksia, ainostaan tyyliin lukee yli oman ikätason.