Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko teidän parisuhde tasapuolinen huomaavaisuuden suhteen?

Vierailija
22.05.2021 |

Mä vaan mietin. Tein kipeenä muutaman pasteijan kahvin kanssa ja pellillisen, koska halusin jotain hyvää tarjolle lauantaina ja että pasteijoita riittää huomisen aamiaiselle. Menin sitten flunssaisena Suomen pelin jälkeen nukkumaan, odotan Euroviisuja.

Mies ei ole kysynyt vointia, makaa sohvalla koko päivän kun en ole ehdottanut lenkkiä, kauppaa, kahvia. Tai tehnyt ruokaa, mies ravaa jääkaapilla, syö leipää, jugurttia ja hedelmiä mitä tuossa nyt ohimennen vilkaisin. Ovi kävi tunti sitten, kävi varmaan kioskilla hakemassa tupakkaa. Yleensä sanoo jotain lähtiessään ja pyydän, että tuo Sisua, suklaapatukka tai jäätelö. Ei kysynyt haluanko mitään eikä tuonut mitään. Ehkä luuli, että nukuin, ei käynyt katsomassa.

Onko kaikki miehet noin omassa kuplassaan ja epähuomaavaisia kun varsinainen alkuromantiikka on haihtunut ajat sitten ja ollaan vakiintuneessa suhteessa? Minä suorastaan pakotin tuon tyypin tuomaan minulle ruusuja nimipäivänäni, soitti ja valitti ettei Prismasta löydy. Muuten ostan kukat itse.

Reilu kolmikymppisiä, yhdessä kohta kymmenen vuotta. Ai niin, reilu kolmekymppinen ei taida sopia mieheeni, kovin reilu hän ei avovaimolleen tunnu olevan. En tunne olevani kovin arvostettu tai rakastettu. Luonteeni ja ulkonäköni on ihan ok, ei mikään missi mutta kompakti ratkaisu. Alkaa jo vähän ärsyttämään eikö mies itse huomaa olevansa mäntti. Pitääkö se sanoa ääneen? Ei tarvitse sanoa JSS koska osaan kyllä lähteä kun tarpeeksi alkaa ottamaan päähän, kaikki asiat ja nämä pienetkin asiat.

Miten teidän suhteessa huomioidaan toinen, meneekö tasan onnen lahjat? Olit sitten nainen tai mies, eri näkökulmat kiinnostavat.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä vaan mietin. Meneekö se sitten niin, että ne naiset jotka vaatii miestä koko ajan tekemään parhaansa ja pressaa miestä päivittäin, nekö kerää rusinat pullasta? Että turha edes olla tasapuolinen koska mun mies nyt ei ainakaan viitsi nähdä vaivaa mun vuokseni. Ei sille tule pieneen mieleenkään huolehtia tai olla huomaavainen. Eikä kyse ole siitä, että olen kipeä.

Sille ei tule mieleen olla huomaavainen ellen mä sano suoraan että tuo ruusuja Prismasta. Sittenkin se soittaa etteikö ruukkuruusu käy kun kukkakimppuja ei näy missään ja on se nyt niin vaikeaa. Mä olen siis vaikea nainen, aha. Aina itse koittanut olla hyvä ja reilu, ei muuten kannata koska hukkaan menee. No, en ole menossa naimisiin, hankkimassa lapsia tai edes lemmikkiä, tai ostamassa isompaa asuntoa. En muuten suostu edes vaihtamaan autoa, pesen käteni isommista hankinnoista.

Vierailija
2/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä on. Molempien tarpeet tulevat huomioiduiksi, ja arvostus näytetään puolin ja toisin. Mun mieheni muotoilee sen näin: "Mä pidän sua hyvänä ja sä pidät mua hyvänä". Ei kai se toimikaan kuin vain molempiin suuntiin, tai ei kumpaankaan.

Takana 16 vuotta ja uusperhe-elämä. Ollaan onnellisia edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

On. Huomioin miestä arjessa päivittäin, laitan mm. lempiruokiaan, pesen pyykit, viikkaan ne kaappiin, siivoan ja pidän miehen olon yleisesti hyvänä, stressiä kun hänellä on toisinaan. Mies taas kysyi viimeksi kymppitonnien bonarit saatuaan, onko mulla jotain mitä pitäisi maksaa pois tai tarvitsenko jotain.

Vierailija
4/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On. Huomioin miestä arjessa päivittäin, laitan mm. lempiruokiaan, pesen pyykit, viikkaan ne kaappiin, siivoan ja pidän miehen olon yleisesti hyvänä, stressiä kun hänellä on toisinaan. Mies taas kysyi viimeksi kymppitonnien bonarit saatuaan, onko mulla jotain mitä pitäisi maksaa pois tai tarvitsenko jotain.

Tämä nyt kuulostaa siivouspalvelulta muiden luontaisetujen kanssa, en mä tätäkään parisuhteeltani halua. En ole kouluttautunut kotitalouslinjalta ja me molemmat ansaitsemme hyvin, kotityöt jaetaan no ehkä 60-40 suhteessa. Ap

Vierailija
5/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Huomioin miestä arjessa päivittäin, laitan mm. lempiruokiaan, pesen pyykit, viikkaan ne kaappiin, siivoan ja pidän miehen olon yleisesti hyvänä, stressiä kun hänellä on toisinaan. Mies taas kysyi viimeksi kymppitonnien bonarit saatuaan, onko mulla jotain mitä pitäisi maksaa pois tai tarvitsenko jotain.

Tämä nyt kuulostaa siivouspalvelulta muiden luontaisetujen kanssa, en mä tätäkään parisuhteeltani halua. En ole kouluttautunut kotitalouslinjalta ja me molemmat ansaitsemme hyvin, kotityöt jaetaan no ehkä 60-40 suhteessa. Ap

Aha. Teillä niin ja muilla toisilla tavoilla.

Vierailija
6/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ollaan molemmat arjen huomaavaisia, varmaan aika tasapuolisesti. Kehumista ei paljon harrasteta, mutta kiittää muisteaan. Joskus huomaan vasta parin päivän päästä, että mies on tehnyt jonkun kivan asian perheen hyväksi, vaikka korjannut kynnyksen tai viikannut pyykit pois narulta. Meillä on pyykkinaruja 3 eri paikassa ja yläkerran välikön pyykit unohtuu usein narulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
22.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

No en mä tarvitse ruusuja kuin merkkipäivinä mutta ruukkukukat 10 vuotta ”kun ne kestää” on jo vähän kiusallista jos vaikka lempikukkani on tulppaani tai joskus haluaisin romanttisesti tulipunaisia ruusuja. Mies meinasi ensin tuoda keltaisia ruusuja mutta älähdin puhelimeen että oletko ikinä nähnyt mulla mitään keltaista, mä inhoan keltaista väriä. Se ei varmaan tiedä edes mun silmien väriä. Ruukkukukka saa mut tuntumaan Aune-tädiltä 60 vee. Huokaus. Ap.