Tampereella löytynyt lapsi ja aikuinen menehtyneenä
Iltalehdessä oli juttu juuri äsken. Ilmeisesti äiti surmannut itsensä ja pienen lapsensa. Suomessa olisi hyvä olla näihin tilanteisiin paikka, johon lapsen vain voi jättää, ilman kyselyjä ja yhteiskunta huolehtii tai etsii lapselle rakastavan perheen. Nyt on lastensuojelu ja virkapäivystys, mutta sinne pitää selitellä. Parempi olisi jos anonyyminä voi vain jättää kun mielenterveys prakaa.
Kommentit (594)
Eiköhän tämänkin tapauksen kauhistelu johda siihen että palkataan lisää ”perhevakoojia” ja huostaanottajia — ei suinkaan lastenhoitajia ja siivoojia mahdollistamaan äidin univajeen poistaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kotipalvelu auttaa vain vanhuksia, ei lapsiperheitä.
Lapseni leikattiin Helsingin lastenklinikalla. Sosiaalityöntekijä kehotti pyytämään kotiapua liikunta-ja ulkoilukiellossa olevalle lapselle. Kysyin Kuopion kaupungin lastensuojeluta. Sanottiin, että kotiapua ei ole. En saanut myöskään apua kustannuksiin, kuten matkakuluihin ja hoitajan palkkaamiseen, vaikka se oli välttämätöntä, koska olin oppisopimuskoulutuksessa. Kun lapseni pääsi kouluun, huostattiin hänet ja kaksi isosiskoa. Lastensuojelu oli laittanut meidät arviointiin ja leimasi meidät, pyydettyämme apua kotiin. Nykyisen pääministerimme perhe oli vähävarainen tamperelainen. Jos hän olisi, samalla taustalla, nykyisin pikkulapsi, niin hän olisi joutunut laitoskierteeseen. Lastensuojelu olisi hyökännyt, hakenut pikku-Sannan ja erottanut vanhemmistaan.
Heh, nyt jätät kyllä jotain kertomatta sun lapsien sijoittamisesta. Eiköhän syy ole ollut sussa, kun kaikki lapset sijoitettiin. Opiskellessa voi kyllä laittaa lapsen päivähoitoon.
Lapsen tai lasten huostaanottoon tai täydelliseen sossujen hylkäämiseen riittää MIKÄ TAHANSA KEKSITTY SYY. AINA löytyy syy, koska syyn voi halutessaan vapaasti keksiä "tulkita" huostaanottoa vaativaksi. TulkintaYKSINOIKEUS on lasten"suojelulla".
Itse veikkaan, että näissä lastensurmissa olipa kyse pikku-Erikan tapauksesta tai tästä Tampereen tapauksesta syy löytyy suden suusta eli sossu-susista. On yleisesti tiedossa, että seillä missä valta on ääretön ja vastuu tasan nolla (sosiaalityö) tapahtuu väistämätön: valta korruptoi, ääretön valta korruptoi äärettömästi, ääretön valta tasan nollavastuulla korrouptoi äärettömästi potenssiin kaksi. Tässä suomen lasten"suojelu" pähkinänkuoressa. Lastensuojelutyö on valitettavasta em. syystä myös suojatyöpaikka mies-/nais-/lapsi-/ihmisvihaajille sekä kaikenasteisille psykopaateille.
Ihminen, joka tajuaa, että se "ainoa" "auttava" taho onkin susi lapsellesi on TODELLA yksin.
Miten parantaa tilannetta.
NEUVOLOILLE tulee antaa lisää rahoitusta, siis ylipäätään ihmisten AUTTAMISELLE, väkivaltaisen ja mielivaltaisen sossu-puuttumisen sijasta.
Huom. Sossuista 80-90 prosenttia menee normi-ihmisen, jopa inhimillisen määritelmään, mutta se ihmishirviöiden 10% tuhoaa halutessaan muiden inhimillisen sossutyön ja aidon avun.
Tässä kokemusperäistä faktaa:
Huumeperheet elää niin että lapsi ei saa vettä koska ei yletä ei ole juomalasia mukia eikä välipalaa. Uskontohullujen lapset näkee vain avustusruuat ja homeleipää kun hillutaan vain me pelastutaan lahkoissa yöt.Nukutaan missä sattuu on myös huumeita runsaasti. Varastettua tavaraa ja kierrätys vaatetta.Teini ikäiset äidit ei kuulkaa osaa vielä huolehtia itsestään saati vauvasta kuten rahoista ja vaatteista. Pitää olla mukana kylvettämässä . Raiskatut naiset ei voi kokea samaa lasta kohtaan kuin rakkaudesta tehtyihin lapsiin tunnetaan. Sehän on selvä että viha saa aikaan vihaa . Rakkaus rakkautta. Pitää perustaa minä en jaksa kuunnella tota lapsen huutoa enää yhtään yöhoitopaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Nämä lisääntyvät perhesurmatapaukset saavat todella pohtimaan, että miksi monille ihmisille esimerkiksi m**hanmuutto on lähempänä sydäntä sen sijaan, että kokisi tärkeämmäksi suojella lapsia ja perheitä näin kamalilta kohtaloilta.
Koska ma*hanmuuttajat eivät tapa lapsiaan. Niiden muuttajien lapset tappavat toisten lapsia. Ongelma on yhtä paha molemmissa eivätkä sulje toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli sairaaloissa vauvalat, jonne vauvat vietiin ja äidit saivat levätä synnytyksen jälkeen. Nyt valvot pari vuorokautta synnytyksen takia ja sen jälkeen hoidat vauvan täysin itse. Edes suihkuun tai vessaan et pääse siten, että joku katsoisi vauvaa sen aikaa. Sitten jos saisikin nukkua, niin hoitaja herättää klo 7, koska niin vaan kuuluu tehdä.
Niin totta! Omani on jo aikuinen, mutta muistan kun itkin että pääsisin vauvan kanssa sairaalasta kotiin jotta lapsen isä voi hoitaa vauvaa niin että minä saan nukkua. Kun vauva vihdoin nukahti rinnalle, tuli hoitaja repimään vauvan hereille ja nosti hänet kaukaloon, jossa lapsi ei ollut nukkunut sekuntiakaan. Siinä meni sekin pieni hetki unta! Yhdeksi yöksi suostuivat ottamaan vauvan hoteisiinsa, kun olin ihan rikki valvomisesta. Väittivät että lapsella on vain nälkä, ja että minun kuuluu ruokkia sitä. No nolona toi hoitaja vauvaa takaisin 1.5h päästä, miut sitten herättäen, että ei me tälle mitään voida kun ei sillä ole nälkäkään, se vain pyörii ja kitisee. Olivat yrittäneet antaa maitoa muttei ollut huolinut. Sain siis koko sairaalassaolon aikana nukkua tuon 1.5h.
Kun pääsin kotiin, isä oli vauvan kanssa 3 ensimmäistä yötä, ja kyllä, syötti pullosta rintamaitoa, että minä sain nukkua kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Iltalehdessä oli juttu juuri äsken. Ilmeisesti äiti surmannut itsensä ja pienen lapsensa. Suomessa olisi hyvä olla näihin tilanteisiin paikka, johon lapsen vain voi jättää, ilman kyselyjä ja yhteiskunta huolehtii tai etsii lapselle rakastavan perheen. Nyt on lastensuojelu ja virkapäivystys, mutta sinne pitää selitellä. Parempi olisi jos anonyyminä voi vain jättää kun mielenterveys prakaa.
Mitä tarkoitat anonyymillä jättämisellä? Että lapsen henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa? Kuka vain voi käydä jättämässä lapsen valtion huomaan? Tarviiko tässä oikeasti vääntää rautalangasta miten kamala idea tämä on?
Mietittekö te koskaan hetkeäkään näitä teidän aivopierujanne? Tämäkin palsta täynnä keksijänsä mielestä itsestään selviä "parannus" ehdotuksia joilla olisi aivan hirveät seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehdessä oli juttu juuri äsken. Ilmeisesti äiti surmannut itsensä ja pienen lapsensa. Suomessa olisi hyvä olla näihin tilanteisiin paikka, johon lapsen vain voi jättää, ilman kyselyjä ja yhteiskunta huolehtii tai etsii lapselle rakastavan perheen. Nyt on lastensuojelu ja virkapäivystys, mutta sinne pitää selitellä. Parempi olisi jos anonyyminä voi vain jättää kun mielenterveys prakaa.
Mitä tarkoitat anonyymillä jättämisellä? Että lapsen henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa? Kuka vain voi käydä jättämässä lapsen valtion huomaan? Tarviiko tässä oikeasti vääntää rautalangasta miten kamala idea tämä on?
Mietittekö te koskaan hetkeäkään näitä teidän aivopierujanne? Tämäkin palsta täynnä keksijänsä mielestä itsestään selviä "parannus" ehdotuksia joilla olisi aivan hirveät seuraukset.
Olisi se parempi vaihtoehto kuin tappaa lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mutta meillä myös lapsi herätti tunnin välein joka ikinen yö ekat 2,5v.
Ja ihan oli kuule isä kotona ja heräsi siihen huutoon ihan samalla tavalla kuin minä.Tämä. Pienessä asunnossa, lastenhuone ja makuuhuone vierekkäin niin kyllä siihen lapsen huutoon herää joka kerta molemmat vanhemmat ja myös naapurit...
Voihan asiaa miettiä ihan järjenkin kannalta, sillä unta kuitenkin tarvitaan. Eli yö jaetaan herääjävuoroihin isän ja äidin kesken ja kun toisella on nukkumavuoro hän saa käyttää esim. korvakuulokkeita tai mennä vaikka pihahuoneeseen nukkumaan.
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, jos perheessä koliikkivauva.
Meidän taloyhtiössä oli kolikkivauva ja vaikka talo rauhallinen, eikä elämisen äänet kuulu muihin huoneistoon, niin perheen kaikki naapurit oli hätää kärsimässä, itse mukaan lukien, kun lapsi alkoi huutaa tasan klo 9.00 ja sitä kesti aamu neljään n. 9kk ajan.
Se oli helvetell. aikaa myös naapureille ja kaikki rättiväsyneitä, mutta eipä tullut mieleen valittaa naapureille, kun näki livenä vanhemmat, jotka olivat "pystyyn kuolleet" ja vajaan vuoden aikana vanhentuivat vuosia.
Onneksi sekin aika meni ohi ja päätyi hyvin.Joo, ymmärrän toki enkä missään nimessä kiellä ajan raskautta mitenkään. Eikä tarvitse olla edes koliikkivauva, sillä kyllähän pieni vauva herää itkien syömään yöllä. Sehän on selvää ja menee ajan kanssa ohi.
Mutta jotenkin häiritsee se, ettei asioihin usein halutakaan apua. Kaikki kääntyy aina ongelmaksi ja mikään ei tässä sosiaaliturvankaan luvatussa maassa riitä. Tavallaan jäädään jumiin siihen omaan juttuun eikä nähdä, että tällaista se äitiys ja isyys on, ihan kaikille. Pyykkivuoria, unettomia öitä, oman ajan puutetta ja jollekin toiselle elämistä, kokonaan.
Jos vanhempia on kaksi, miksi ei oikeasti vuorotella? Sitähän varten olemme parisuhdeuskollisia. Toinen menee vaikka omille isovanhemmilleen yöksi. Kun sisareni sai ensimmäisen lapsen, äitini asui heillä ensimmäiset viikot auttamassa ja tukemassa alkuun. Ennen lapset hoidettiin enemmän "laumassa", mutta nyt ollaan niin eriydytty ja yksin kaiken tietäviä. Ratkaisua ja apua kaivataan, mutta mikään ratkaisu ja apu ei sitten aivan kelpaakaan tai riitä. On lillukanvarsiin tarttumista väitellä siitä, onko pihahuonetta vai ei. Mutta hakekaa ja pyytäkää sitä apua ja tukea muilta ja ennen kaikkea ottakaa vastaan ennen kuin on seuraava vauva järvessä kellumassa. Ja kaikki sympatiani ja tsemppini tosiaan kaikille pikkuvauva-aikaa eläville.
Omille isovanhemmilleen? Tai vanhemmilleen? Miten kuvittelet, että kaikilla vanhemmat/isovanhemmat asuvat kulman takana tai ovat edes elossa?
Mun vanhemmat asuivat 600km päässä ja miehen vanhemmat 850km päässä. Olisi ollut aika pitkä yöreissu. Ei olisi ehtinyt aamuksi töihin paitsi ehkä lentokoneella.
Lisäksi kaikki lasten isovanhemmat olivat huonokuntoisia, ettei heistä olisi ollut apua vaikka olisivat asuneet seinän takana (silloin toki olisi voinut mennä sinne yöksi). Molemmat mummot kuolivat peräjälkeen kun lapsemme olivat 1-5-vuotiaita.
Oletko kuullut hotelleista ja muistakin majoitusvaihtoehdoista?
Ei kaikissa kunnissa ole hotelleja tai muita majoitusvaihtoehtoja.
Suomessa on valloillaan järkyttävä äitien uupumuksen vähättely. Se alkaa jo synnärillä kun vauvaloita ei enää ole vaan jokaisen pitää hoitaa vauvansa yksin, sama miten sattuu tai väsyttää.
Kaveri oli pyörtynyt ruokaa hakiessa vauvoineen ja hoitsu vaan motkottanut että mitä sinä nyt tuolleen. Ja meno jatkuu
Neuvoloissa joissa vähätellään sitä, että itkuinen ei vauva nuku. Sanotaan että ihan normaalia.
Ja sitten väsymyksestä sekaisin oleva äiti alkaa nähdä pikku-ukkoja ja hyppää kalleimman aarteensa kanssa junan alle, ihmetellään huuli pyöreinä että mitenkäs se nyt.näin?
Kyllä on säälittävää puolustelua taas. Voi jestas miten yököttää... Ei voi äiti tehdä mitään väärin ja jos tekeekin, niin väsymys ja olosuhteet syynä. Hävetkää aikuiset naiset miten keksimällä keksitte selityksiä ja puolustuspuheita. 🤢🤮
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on valloillaan järkyttävä äitien uupumuksen vähättely. Se alkaa jo synnärillä kun vauvaloita ei enää ole vaan jokaisen pitää hoitaa vauvansa yksin, sama miten sattuu tai väsyttää.
Kaveri oli pyörtynyt ruokaa hakiessa vauvoineen ja hoitsu vaan motkottanut että mitä sinä nyt tuolleen. Ja meno jatkuu
Neuvoloissa joissa vähätellään sitä, että itkuinen ei vauva nuku. Sanotaan että ihan normaalia.
Ja sitten väsymyksestä sekaisin oleva äiti alkaa nähdä pikku-ukkoja ja hyppää kalleimman aarteensa kanssa junan alle, ihmetellään huuli pyöreinä että mitenkäs se nyt.näin?
Että tämäkin oli yhteiskunnan syytä loppujen lopuksi? Että ei tarjota tarpeeksi paapomista ja palveluja ihmiselle, joka omista valinnoista vanhemmaksi alkaa? Vaikka Suomessa ollaan näissä asioissa maailman kärjessä. Oletko samalla tavalla huolissasi isäparkojen jaksamisesta, vai onko uupuminen aina äitien yksinoikeus?
Lappeenrannan neuvolassa aikoinaan -05-06 naurettiin päin naamaa, kun kotiapua kyselin...Vieläkin olen katkera. Se siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on valloillaan järkyttävä äitien uupumuksen vähättely. Se alkaa jo synnärillä kun vauvaloita ei enää ole vaan jokaisen pitää hoitaa vauvansa yksin, sama miten sattuu tai väsyttää.
Kaveri oli pyörtynyt ruokaa hakiessa vauvoineen ja hoitsu vaan motkottanut että mitä sinä nyt tuolleen. Ja meno jatkuu
Neuvoloissa joissa vähätellään sitä, että itkuinen ei vauva nuku. Sanotaan että ihan normaalia.
Ja sitten väsymyksestä sekaisin oleva äiti alkaa nähdä pikku-ukkoja ja hyppää kalleimman aarteensa kanssa junan alle, ihmetellään huuli pyöreinä että mitenkäs se nyt.näin?Että tämäkin oli yhteiskunnan syytä loppujen lopuksi? Että ei tarjota tarpeeksi paapomista ja palveluja ihmiselle, joka omista valinnoista vanhemmaksi alkaa? Vaikka Suomessa ollaan näissä asioissa maailman kärjessä. Oletko samalla tavalla huolissasi isäparkojen jaksamisesta, vai onko uupuminen aina äitien yksinoikeus?
Isä voi lähteä aina vaikka keilaamaan, mutta äiti on kiinni vauvassa.
Minkään muun leikkauksen jälkeen ei potilasta pakoteta hakemaan itse ruokaa ym, paitsi sektion!
Vierailija kirjoitti:
Onko kyseessä supisuomalainen nainen?
"Supisuomalainen", eli tarkoitat onko valkoinen.
Sillä nyt ei pitäisi olla mitään väliä. Vaikka olen huomannut, että tietyt tyypit haluavat aina uskoa, että vain "ei-suomalaiset" ihmiset voivat pahoinpidellä perhettään. Kai siitä sitten tulee se olo, että Suomessa on asiat hyvin, mutta noi mmuuttajat...
Mikä ihmeen äitien yleinen väsymysketju tämä on? Te ette tiedä mitkä asiat ovat teon taustalla. Mutkat on taas aika suorat ja mustavalkoiset keskustelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on valloillaan järkyttävä äitien uupumuksen vähättely. Se alkaa jo synnärillä kun vauvaloita ei enää ole vaan jokaisen pitää hoitaa vauvansa yksin, sama miten sattuu tai väsyttää.
Kaveri oli pyörtynyt ruokaa hakiessa vauvoineen ja hoitsu vaan motkottanut että mitä sinä nyt tuolleen. Ja meno jatkuu
Neuvoloissa joissa vähätellään sitä, että itkuinen ei vauva nuku. Sanotaan että ihan normaalia.
Ja sitten väsymyksestä sekaisin oleva äiti alkaa nähdä pikku-ukkoja ja hyppää kalleimman aarteensa kanssa junan alle, ihmetellään huuli pyöreinä että mitenkäs se nyt.näin?Että tämäkin oli yhteiskunnan syytä loppujen lopuksi? Että ei tarjota tarpeeksi paapomista ja palveluja ihmiselle, joka omista valinnoista vanhemmaksi alkaa? Vaikka Suomessa ollaan näissä asioissa maailman kärjessä. Oletko samalla tavalla huolissasi isäparkojen jaksamisesta, vai onko uupuminen aina äitien yksinoikeus?
Isä voi lähteä aina vaikka keilaamaan, mutta äiti on kiinni vauvassa.
Minkään muun leikkauksen jälkeen ei potilasta pakoteta hakemaan itse ruokaa ym, paitsi sektion!
Äläpä yleistä. Olen läheltä seurannut perhettä, jossa isä hoitaa kaiken mitä töiltään pystyy! Jäi pois töistäkin, koska mamma ei kotona pärjännyt yhtään. Lapset hoitaa isä tai päivähoito, äiti ei tee mitään.
Miten se on niin ylivoimaisen vaikeaa joillekin tajuta miten pahoja jotkut naisetkin voivat olla?! Monella vakavaa persoonallisuus - h äiriötä, narsismia...
Vähän aikaa sitte oli case, jossa äiti otti h e ngiltä teini-ikäisen ja koululaisen... Sellasta puhdasta äidinrakkautta
Ja isien vähättelyketju. Yleistetään kaikki taas samaan nippuun. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehdessä oli juttu juuri äsken. Ilmeisesti äiti surmannut itsensä ja pienen lapsensa. Suomessa olisi hyvä olla näihin tilanteisiin paikka, johon lapsen vain voi jättää, ilman kyselyjä ja yhteiskunta huolehtii tai etsii lapselle rakastavan perheen. Nyt on lastensuojelu ja virkapäivystys, mutta sinne pitää selitellä. Parempi olisi jos anonyyminä voi vain jättää kun mielenterveys prakaa.
Mitä tarkoitat anonyymillä jättämisellä? Että lapsen henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa? Kuka vain voi käydä jättämässä lapsen valtion huomaan? Tarviiko tässä oikeasti vääntää rautalangasta miten kamala idea tämä on?
Mietittekö te koskaan hetkeäkään näitä teidän aivopierujanne? Tämäkin palsta täynnä keksijänsä mielestä itsestään selviä "parannus" ehdotuksia joilla olisi aivan hirveät seuraukset.
Olisi se parempi vaihtoehto kuin tappaa lapsi.
Niin mikä olisi parempi vaihtoehto? Et ilmeisesti edelleenkään ymmärrä mikä tuossa olisi ongelma.
Kyllähän se on totta, että äiti jätetään NIIN yksin kun vauva syntyy.
Neuvolakin on lähinnä sellainen paikka, että sieltä ei kyllä apua edes uskalla kysyä saati halua.
Itsellä ei ollut mitään turvaverkkoa. Anopilta kysyttiin, mutta hän ei ehtinyt tai halunnut auttaa.
Pärjättiin kumminkin. Mutta paremminkin olisi voinut mennä. Ainakin itse olin totaaliväsynyt.
Ja sitten vielä hirveä anoppi joka lähinnä kyyläsi että pärjääkö, mutta ei auttanut.
Itse hoidatti lapsensa äidiltään. Tai jätti 4-vuotiaan yksin kotiin.
Juuri näin. On luonnollista ottaa naapurien, lasten kaverien, serkkujen mukuloita jne. välillä yökylään. Ja siitä vastavuoroisuudesta se tukiverkko syntyy. Omassa lapsuudessani oltiin öitä mummulassa, naapurilla, serkuilla. Ja serkut, naapurin muksut ja kaverit vuoroin meillä. Ihan pikkumukulasta asti. Naapuruston kanssa oltiin tekemisissä, autettiin ja otettiin apua vastaan.
Ja samaa mieltä olen siinä, että yhdessä täällä eteenpäin mennään. On kautta historian menty, mutta nykyihminen sen vaan unohtaa. Suku ei ole pahin, vaikka moni nykyihminen niin väittää. Omassa lapsuudessani tehtiin vielä kaikki suvun hartiapankilla, rakennettiin talot, viljeltiin pellot, kasvatettiin lapset, hoidettiin juhlat jne. Joten kyllä koen, että siinä suhteessa jotain on menetetty.