Mikä ihmeen "jour" päivystys muka on? Ei kuulosta yhtään ruotsilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset fanitti ranskaa aikoinaan todella kovaa. Jopa kuninkaankin ottivat sieltä niin kuin huomaa kunkkusuvun sukunimestä.

 

Juu, ja suomalaiset halusivat saksasta kuninkaan.

Kyllä Ruotsin kuninkaat ottivat perinteisesti puolisot Saksasta, joten aika saksalaisia ovat. Myös nykyisen kuninkaan äiti ja kuningattaren isä ovat saksalaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset fanitti ranskaa aikoinaan todella kovaa. Jopa kuninkaankin ottivat sieltä niin kuin huomaa kunkkusuvun sukunimestä.

 

Juu, ja suomalaiset halusivat saksasta kuninkaan.

Kyllä Ruotsin kuninkaat ottivat perinteisesti puolisot Saksasta, joten aika saksalaisia ovat. Myös nykyisen kuninkaan äiti ja kuningattaren isä ovat saksalaisia. 

Ei pidä paikkansa. Mm. Puolasta on valtaosa naispuolista sukulinjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaiset fanitti ranskaa aikoinaan todella kovaa. Jopa kuninkaankin ottivat sieltä niin kuin huomaa kunkkusuvun sukunimestä.

 

Juu, ja suomalaiset halusivat saksasta kuninkaan.

Kyllä Ruotsin kuninkaat ottivat perinteisesti puolisot Saksasta, joten aika saksalaisia ovat. Myös nykyisen kuninkaan äiti ja kuningattaren isä ovat saksalaisia. 

Silvian äiti (Alice) on tavallinen brasilialainen nainen.

Akutintag luki ainakin jossain vaiheessa kaksikielisen kunnan päivystyksen ovella. On suomeksi suunnilleen päivystyspoliklinikka. Mahtaako moni suomalainen ymmärtää kumpaakaan kummallakaan kotimaisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulee ranskankielisestä sanasta jour eli päivä, mutta outoa kyllä ranskaksi päivystys yleensä on "permanence" tai "garde" ja sairaalan päivystys/ensiapu on "urgences".

Mikä tässä on se outo kohta? Ei ole olemassa mitään sääntöä, että lainattujen ilmaisujen merkitys ei saisi muuttua. 

Minäkin vähän ihmettelen, miksi "päivä"-sanaa käytetään päivystyksestä, sehän tapahtuu usein myös muulloin kuin päivällä. Siis siitäkin huolimatta, että suomen kielessä päivystys pohjautunee päivä-sanaan.

Samat palvelut (esim kuvantaminen ja labra) kuin päivälläkin.

Ruotsissa sanaa "jour" päivystyksestä käytetään lähinnä silloin, kun on jonkun tehtävä vaikka toimistolla "iltapäivystää", kun muut voivat sulkea puhelimensa ja lähteä kotiin. "Kvällsjour" olisi tuolloin sana, jota tuosta nakista käytettäisiin. Tai jos taajamassa on vaikka iltaisin ja viikonloppuisin päivystävä putkimies, niin silloin käytettäisiin sanaa "jour", esim "jour rörmokare / VVS-jour". Myös sossun ilta- ja vklpäivystyksestä voidaan käyttää sanaa "jour", silloin "socialjour". 

Jos kyse taas on päivystyspolista/ensiavusta niin silloin yleensä käytetään sanaa "akutmottagning" tai vain lyhesti "akut, -en". 

Eli: jos voi käyttää sanaa "tavallisten työtuntien ulkopuolella päivystävä, joka ehkä vaivautuu paikalle tai voi ehkä jeesiä" niin silloin "jour"; jos kyseessä "ensiapu/päivystys/hätä" -> "akutmottagning"

Suomenruotsissa nämä voivat olla toisin. 

T: asun Ruotsissa