Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En halua mennä naimisiin ennen kuin KAIKKI on kunnossa, mutta aina tulee TAAS jotain??
20.05.2021 |
Mies kosiskellut jo monta kertaa, mutta olen epävarma siitä että minut nakitetaan tilanteeseen josta en pääse pois. Haluan että "kaikki" on kunnossa ennen naimisiinmenoa, mutta näyttää elämä siltä ettei se ole ikinä mahdollista. Siirränkö siis nyt naimisiinmenoa siksi että en oikeasti halua miehen kanssa naimisiin, vai siksi että minua oikeasti jallitetaan trappiin josta en pääse pois? Sitoutumiskammoa? Mitä?
Tällä hetkellä haluan pois tästä talosta ennen kuin menen naimisiin. Mies ei tätä ymmärrä.
Hjälp?
Kommentit (48)
No älä mene naimisiin ollenkaan, jos on tuollaisia tuntemuksia. Tuosta ei seuraa muuta kuin ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä "kaikki" ja millä lailla "kunnossa"?
Kaikki ns.ympärillä oleva, koska suhde on kunnossa. Jotenkin hiipii aina pelko persiiseen, että päädyn jumiin tilanteeseen jossa jokin suhteen ulkopuolinen asia alkaa nakertaa yhdessäoloa. Esim. nyt tämä asuminen. Talossa löytyy jatkuvasti jotain kremppaa, ja haluaisin varmuuden siitä että asia saadaan ratkaistua. Ymmärrän järjellä ett äaina voi tulla jotain, mutta epävarmuutta on vaikea sietää.
ap
Nyt en kyllä ymmärrä logiikkaasi. Suhde on kunnossa, mutta pelkäät että jäät vangiksi jos ulkoiset asiat kuten talo eivät ole 100 % kunnossa? Elämässä tulee ylä- ja alamäkiä väistämättä, ja myös pitkässä parisuhteessa. Ja vaikka saisit kaikki ulkoiset puitteet täydelliseksi, niin aina voi sattua jotain, onnettomuus, vesivahinko jne., se hetken täydellisyys ei koskaan takaa että kaikki pysyy sellaisena ikuisesti.
No niin tuleekin! Viimeiset vuodet ovat olleet raskaita kaikesta ja kaikista muista johtuen paitsi meistä kahdesta. En tiedä miksi tämä nyt kiteytyy tähän naimisiinmenoon, varmaan jotenkin pelkään että sekin muutos tuo sitten vain kurjuutta tullessaan. Olen käynyt psyk arvioitavana, mutta elämässä tuleville vastoinkäymisille ei kukaan voi tietenkään mitään. Lapsista johtuvat huolet ja heidän sairaudet, omat terveyshuolet, minun oma työttömyyteni johtuen koronasta osin ja osin terveyden pettämisestä, molempien vanhempien sairaudet, sisarusten huolet ja murheet(kuten alkoholismi esim.) Asioita joille emme kerrassan voi mitään. Tämä on saanut nyt minut jotenkin vain odottamaan milloin kosahtaa jossain kohdassa taas.
En ole kuitnekaan mitenkään masentunut, enkä ahdistunutkaan(kuin silloin kun on aihetta) , jotenkin vain nurja puoli on näyttäytynyt isona pilvenä kaiken pienenkin onnistumisen päällä.
Kiitos hyvistä viesteistänne!
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää mennä naimisiin?
Ei siis tietenkään pidä, ja eihän tässä ole mentykään. Suhde on tiivis, ja hyvä, ja rakkautta on edelleen vuosien jälkeen aivan älyttömästi. Jotenkin vain olen väsynyt muutoksiin, ja vaikka tämä nyt ei olisi kuin se maistraatissa pyörähtäminen niin sekin tuntuu siltä että sitten taas tulee lunta tupaan.
Vierailija kirjoitti:
Emme voi hallita elämää, joten aina jotain on kesken ja jää kesken. Jos et kestä sitä tai jos haluat yrittää hallita elämääsi, kannattaa puhua jollekin asiaa tuntevalle sisäisistä ongelmista. Tai ehkä et vaan halua naimisiin tai rakasta toista riittävästi.
Suomessa on tuhansia oireilevia nuoria naisia, jotka haluavat hallita elämäänsä, koska kokevat sen tuovan turvaa. Näin elämä ikävä kyllä vain kariutui. Täydellistä elämää ei ole, eikä siihen kannata pyrkiä.
Elämässä on aina hyppyjä tuntemattomaan. Olennaista on kehittää taitoa ja sietokykyä selviytyä haasteista. Jotkut saavat jo kotikasvatuksessa tai geeneissä tuota kykyä.
Olen siis 40-vuotias, ja selvinnyt ihan älyttömistäkin paikoista. Ehkä liian paljosta jo, ja siitä on tullut tunne että kun jokin asia on hyvin, sitä ei kannata lähteä muuttamaan ?
ap, kuten edellinenkin viesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä "kaikki" ja millä lailla "kunnossa"?
Kaikki ns.ympärillä oleva, koska suhde on kunnossa. Jotenkin hiipii aina pelko persiiseen, että päädyn jumiin tilanteeseen jossa jokin suhteen ulkopuolinen asia alkaa nakertaa yhdessäoloa. Esim. nyt tämä asuminen. Talossa löytyy jatkuvasti jotain kremppaa, ja haluaisin varmuuden siitä että asia saadaan ratkaistua. Ymmärrän järjellä ett äaina voi tulla jotain, mutta epävarmuutta on vaikea sietää.
ap
Jos joskus saat elämäsi valmiiksi ja uskallat avioon, niin mitä sitten tapahtuu kun joku ulkopuolinen asia taas menee pieleen.
Onko ero ainoa ratkaisu jos taloon tulee homeongelma tai naapuri kulkee pihallaan aina nakuna tai lapsi saa kokeesta huonon numeron.
Mistä olet saanut sellaisen ajatuksen että avioliitossa kaiken pitää olla valmista ja täydellistä? Kuka edes jaksaisi elää 10, 20 tai 40 vuotta sellaisessa elämässä joka on jo valmis. Mitä sillä kaikella lopulla elämältä sitten tekee.
Itse asiassa en mistään, ja havahduin tähän ajatusvirheeseeni vasta tässä ihan vasta. En usko että tämä liittyy mitenkään edes tähän suhteeseen, vaan jatkuva murhe ja mitähän seuraavaksi- ajattelu on saanut pienentämään ympyrät totaalisesti, ja ajattelemaan että mikä tahansa muutos johtaa jostain syystä vain huonompaan. Olen melko lailla varma että ongelma on minun oma vääristynyt ajatteluni. Niin joo, ja terapiaa en saanut, ainakaan kelan korvaamana, ja rahaa ei ole näin työttömänä ja elatusvelvollisena maksaa itse. Jos on vinkata jotain hyväksi havaittua itseopiskelumateriaalia, niin ottaisin kiitollisna vastaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muutaku naimisiin vain. Jos on noin ihana mies joka on ollut rinnalla jo kaikki vastoinkäymisetkin ja rakkautta riittää!
Lisää vinkkejä miten päästä ajatuksesta eroon?
ap
Alue: Aihe vapaa
Tuo on varmasti paras neuvo AP:n tapauksessa.
Ei naimisiin kannata mennä jos miettii eroa ennen kuin häistä on edes sovittu.