Selittäkää, miksi yksi junarata voi olla niin kamala asia?

Ihan törkeän pitkä rata ilman todellista tarvetta.

Ilman muuta on parempi ajaa rahdit Kiirunan kautta Narvikiin. Siellä on hyvä satama joka ei jäädy koskaan.

Jos Petsamo kuuluisi vielä Suomeen niin rata olisi rakennettu aikoja sitten. 

Toine juttu, olisi kiva päästä käsivarren Lappiin junalla. Enontekijöön, Saanatunturille jne. 

Jokainenhan haluaa junaradan pihansa poikki, ap. Tai ainakin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Jokainenhan haluaa junaradan pihansa poikki, ap. Tai ainakin sinä.

Eiköhän se menisi pääasiassa samaa linjausta tien kanssa. Joten mitä on ongelma?

Varmaan se rata tuhoaisi poroalueet ja pellot ja sellaiset. Ne liikkuu vapaasti tuolla pohjoisessa. Ja onhan se ikävää jos oma talo jää alle.

Vierailija kirjoitti:

Ihan törkeän pitkä rata ilman todellista tarvetta.

Ilman muuta on parempi ajaa rahdit Kiirunan kautta Narvikiin. Siellä on hyvä satama joka ei jäädy koskaan.

Tässä ei kyselty tarpeesta vaan siitä, miksi saamelaiset on niin paranoidisen kauhuissaan asiasta?

Ratoja on maa täynnä ja ihmiset pystyvät silti elämään asian kanssa.

Lapissa ei edes ole mitään pihoja tai vastaavia niin paljoa, että se oikeasti edes osuisi kenenkään takapihalle.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan se rata tuhoaisi poroalueet ja pellot ja sellaiset. Ne liikkuu vapaasti tuolla pohjoisessa. Ja onhan se ikävää jos oma talo jää alle.

Mitä viljaa siellä Lapin pelloilla kasvatetaan?

Vierailija kirjoitti:

Varmaan se rata tuhoaisi poroalueet ja pellot ja sellaiset. Ne liikkuu vapaasti tuolla pohjoisessa. Ja onhan se ikävää jos oma talo jää alle.

Ööh, miten tuhoaa mitään sen enempää kuin tie? Ja ihan huoltosyistäkin se rata varmastkin kulkisi lähellä nykyistä tietä, joten siinä on jo se liikennekäytävä, joka hankaloittaa porojen elämää. Mitä rata siinä enää vaikuttaisi?

Paliskunnat hallitsevat poronhoitoalueita. Ei kai kukaan halua pikajunaa laitumelleen?

Itse kyllä kannatan junaa mutta en asukaan poronhoitoalueella

Eihän sillä radalla kulje pelkät veturit, vaan niillä on perässään vaunut, ja Jäämeren radan ollessa kyseessä lähinnä rahtivaunut. Todennäköisesti siellä rahdattaisiin aika paljon kemikaaleja, ja kemikaalionnettomuus tuollaisessa ympäristössä on paljon katastrofaalisempi ja pitkävaikutteisempi kuin vähemmän herkässä ympäristössä - jo pleastuskaluston saaminen paikan päälle (vaikka olisi se tie siinä koko matkan) vie aikaa pitkien välimatkojen takia. Lapin luonto on erityisen herkkää vaurioitumaan ja erityisen hidasta toipumaan (verrattuna vaikka Keski-Suomeen).

Rata myös katkaisee tosiaan porojen laitumet, ja kyllä se vaan eri asia on väistellä autoja kuin junaa. Ehkä kymmenissä vuosissa porot oppivat väistämään junia? mutta siihen mennessä raatoja on tullut liikaa. Ihan tutkitusti liikenneväylät (kapeat tietkin) jakavat eläinpopulaatioita, pirstaloivat niitä. Tämä esimerkiksi aiheuttaa vakavaa uhkaa monille eläinlajeille, koska ne eivät enää lisäännyt vaihtelevan geenipoolin sisällä, vaan kapenevan geenipoolin sisällä. Tätä nyt ehkä voisi välttää rakentamalla ilmaradan, eli periaatteessa nostamalla radan kulkemaan riittävän pitkiä matkoja kuivanmaan siltoja pitkin, mutta se on vielä kalliimpaa radanrakennusta kuin tavanomaisen rautatien rakentaminen.

Lisäksi rautatien rakentaminen Lappiin edellyttää huomattavasti suurempia perustustöitä ikiroudan ja roudan vuoksi, etelän routaongelmat ovat pikkujuttuja Lapin routimiselle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että radan rakentaminen vaikuttaa ympäristöön huomattavasti laajemmalla alueella kuin etelämmässä. Lapin luonto on erityisen haavoittuvaa siksi, että sillä on niin lyhyt kausi aikaa toipua ja uusiutua, Lapin kesä on lyhyt.

Ja tässä vaiheessa ei olla vielä lainkaan keskusteltu maanomistuksesta, kulttuurin oikeudesta omaan elintapaansa jne.

Junarata on aina tuonut tullessaan ongelmia ja huonoa ainesta pilaten monta hyvää asuinpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä radalla kulje pelkät veturit, vaan niillä on perässään vaunut, ja Jäämeren radan ollessa kyseessä lähinnä rahtivaunut. Todennäköisesti siellä rahdattaisiin aika paljon kemikaaleja, ja kemikaalionnettomuus tuollaisessa ympäristössä on paljon katastrofaalisempi ja pitkävaikutteisempi kuin vähemmän herkässä ympäristössä - jo pleastuskaluston saaminen paikan päälle (vaikka olisi se tie siinä koko matkan) vie aikaa pitkien välimatkojen takia. Lapin luonto on erityisen herkkää vaurioitumaan ja erityisen hidasta toipumaan (verrattuna vaikka Keski-Suomeen).

Rata myös katkaisee tosiaan porojen laitumet, ja kyllä se vaan eri asia on väistellä autoja kuin junaa. Ehkä kymmenissä vuosissa porot oppivat väistämään junia? mutta siihen mennessä raatoja on tullut liikaa. Ihan tutkitusti liikenneväylät (kapeat tietkin) jakavat eläinpopulaatioita, pirstaloivat niitä. Tämä esimerkiksi aiheuttaa vakavaa uhkaa monille eläinlajeille, koska ne eivät enää lisäännyt vaihtelevan geenipoolin sisällä, vaan kapenevan geenipoolin sisällä. Tätä nyt ehkä voisi välttää rakentamalla ilmaradan, eli periaatteessa nostamalla radan kulkemaan riittävän pitkiä matkoja kuivanmaan siltoja pitkin, mutta se on vielä kalliimpaa radanrakennusta kuin tavanomaisen rautatien rakentaminen.

Lisäksi rautatien rakentaminen Lappiin edellyttää huomattavasti suurempia perustustöitä ikiroudan ja roudan vuoksi, etelän routaongelmat ovat pikkujuttuja Lapin routimiselle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että radan rakentaminen vaikuttaa ympäristöön huomattavasti laajemmalla alueella kuin etelämmässä. Lapin luonto on erityisen haavoittuvaa siksi, että sillä on niin lyhyt kausi aikaa toipua ja uusiutua, Lapin kesä on lyhyt.

Ja tässä vaiheessa ei olla vielä lainkaan keskusteltu maanomistuksesta, kulttuurin oikeudesta omaan elintapaansa jne.

Tätä perustelua en ymmärrä ollenkaan. Verrataanpa yksi juna vs. 100 rekka-autoa. Yhteen junaan voi törmätä yhdessä paikassa vain kerran, vaikka se olisi kuinka pitkä, mutta 100 rekkaan voi törmätä 100 kertaa. 

Vierailija kirjoitti:

Junarata on aina tuonut tullessaan ongelmia ja huonoa ainesta pilaten monta hyvää asuinpaikkaa.

Sekoitat nyt metroon.

Pataanhan ne päätyy kuitenkin, joten mitä se haittaa, jos muutama poro jää junan alle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä radalla kulje pelkät veturit, vaan niillä on perässään vaunut, ja Jäämeren radan ollessa kyseessä lähinnä rahtivaunut. Todennäköisesti siellä rahdattaisiin aika paljon kemikaaleja, ja kemikaalionnettomuus tuollaisessa ympäristössä on paljon katastrofaalisempi ja pitkävaikutteisempi kuin vähemmän herkässä ympäristössä - jo pleastuskaluston saaminen paikan päälle (vaikka olisi se tie siinä koko matkan) vie aikaa pitkien välimatkojen takia. Lapin luonto on erityisen herkkää vaurioitumaan ja erityisen hidasta toipumaan (verrattuna vaikka Keski-Suomeen).

Rata myös katkaisee tosiaan porojen laitumet, ja kyllä se vaan eri asia on väistellä autoja kuin junaa. Ehkä kymmenissä vuosissa porot oppivat väistämään junia? mutta siihen mennessä raatoja on tullut liikaa. Ihan tutkitusti liikenneväylät (kapeat tietkin) jakavat eläinpopulaatioita, pirstaloivat niitä. Tämä esimerkiksi aiheuttaa vakavaa uhkaa monille eläinlajeille, koska ne eivät enää lisäännyt vaihtelevan geenipoolin sisällä, vaan kapenevan geenipoolin sisällä. Tätä nyt ehkä voisi välttää rakentamalla ilmaradan, eli periaatteessa nostamalla radan kulkemaan riittävän pitkiä matkoja kuivanmaan siltoja pitkin, mutta se on vielä kalliimpaa radanrakennusta kuin tavanomaisen rautatien rakentaminen.

Lisäksi rautatien rakentaminen Lappiin edellyttää huomattavasti suurempia perustustöitä ikiroudan ja roudan vuoksi, etelän routaongelmat ovat pikkujuttuja Lapin routimiselle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että radan rakentaminen vaikuttaa ympäristöön huomattavasti laajemmalla alueella kuin etelämmässä. Lapin luonto on erityisen haavoittuvaa siksi, että sillä on niin lyhyt kausi aikaa toipua ja uusiutua, Lapin kesä on lyhyt.

Ja tässä vaiheessa ei olla vielä lainkaan keskusteltu maanomistuksesta, kulttuurin oikeudesta omaan elintapaansa jne.

Tätä perustelua en ymmärrä ollenkaan. Verrataanpa yksi juna vs. 100 rekka-autoa. Yhteen junaan voi törmätä yhdessä paikassa vain kerran, vaikka se olisi kuinka pitkä, mutta 100 rekkaan voi törmätä 100 kertaa. 

Niitä rekkoja porot ovat edes jonkin verran oppineet väistelemään (jonkin verran), lisäksi yksi rekka teilaa kerrallaan vain muutaman poron, yksi juna kymmeniä. Tien yli on helpompi mennä kuin radan yli (radalle joutuu kiipeämään), ja autot kulkevat hitaammin kuin juna. Ja tuo ratahan ei ainoastaan korvaa jo olemassaolevaa rahtiliikennettä, vaan se lisää rahtiliikennettä huomattavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä radalla kulje pelkät veturit, vaan niillä on perässään vaunut, ja Jäämeren radan ollessa kyseessä lähinnä rahtivaunut. Todennäköisesti siellä rahdattaisiin aika paljon kemikaaleja, ja kemikaalionnettomuus tuollaisessa ympäristössä on paljon katastrofaalisempi ja pitkävaikutteisempi kuin vähemmän herkässä ympäristössä - jo pleastuskaluston saaminen paikan päälle (vaikka olisi se tie siinä koko matkan) vie aikaa pitkien välimatkojen takia. Lapin luonto on erityisen herkkää vaurioitumaan ja erityisen hidasta toipumaan (verrattuna vaikka Keski-Suomeen).

Rata myös katkaisee tosiaan porojen laitumet, ja kyllä se vaan eri asia on väistellä autoja kuin junaa. Ehkä kymmenissä vuosissa porot oppivat väistämään junia? mutta siihen mennessä raatoja on tullut liikaa. Ihan tutkitusti liikenneväylät (kapeat tietkin) jakavat eläinpopulaatioita, pirstaloivat niitä. Tämä esimerkiksi aiheuttaa vakavaa uhkaa monille eläinlajeille, koska ne eivät enää lisäännyt vaihtelevan geenipoolin sisällä, vaan kapenevan geenipoolin sisällä. Tätä nyt ehkä voisi välttää rakentamalla ilmaradan, eli periaatteessa nostamalla radan kulkemaan riittävän pitkiä matkoja kuivanmaan siltoja pitkin, mutta se on vielä kalliimpaa radanrakennusta kuin tavanomaisen rautatien rakentaminen.

Lisäksi rautatien rakentaminen Lappiin edellyttää huomattavasti suurempia perustustöitä ikiroudan ja roudan vuoksi, etelän routaongelmat ovat pikkujuttuja Lapin routimiselle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että radan rakentaminen vaikuttaa ympäristöön huomattavasti laajemmalla alueella kuin etelämmässä. Lapin luonto on erityisen haavoittuvaa siksi, että sillä on niin lyhyt kausi aikaa toipua ja uusiutua, Lapin kesä on lyhyt.

Ja tässä vaiheessa ei olla vielä lainkaan keskusteltu maanomistuksesta, kulttuurin oikeudesta omaan elintapaansa jne.

Tätä perustelua en ymmärrä ollenkaan. Verrataanpa yksi juna vs. 100 rekka-autoa. Yhteen junaan voi törmätä yhdessä paikassa vain kerran, vaikka se olisi kuinka pitkä, mutta 100 rekkaan voi törmätä 100 kertaa. 

Niitä rekkoja porot ovat edes jonkin verran oppineet väistelemään (jonkin verran), lisäksi yksi rekka teilaa kerrallaan vain muutaman poron, yksi juna kymmeniä. Tien yli on helpompi mennä kuin radan yli (radalle joutuu kiipeämään), ja autot kulkevat hitaammin kuin juna. Ja tuo ratahan ei ainoastaan korvaa jo olemassaolevaa rahtiliikennettä, vaan se lisää rahtiliikennettä huomattavasti.

No ei ne tyhmät otukset osaa väistää autoja ollenkaan, möllöttävät vaan tiellä.

Ja millä logiikalla juna teilaa kerralla enemmän? Eihän se ole rekkaa leveämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä radalla kulje pelkät veturit, vaan niillä on perässään vaunut, ja Jäämeren radan ollessa kyseessä lähinnä rahtivaunut. Todennäköisesti siellä rahdattaisiin aika paljon kemikaaleja, ja kemikaalionnettomuus tuollaisessa ympäristössä on paljon katastrofaalisempi ja pitkävaikutteisempi kuin vähemmän herkässä ympäristössä - jo pleastuskaluston saaminen paikan päälle (vaikka olisi se tie siinä koko matkan) vie aikaa pitkien välimatkojen takia. Lapin luonto on erityisen herkkää vaurioitumaan ja erityisen hidasta toipumaan (verrattuna vaikka Keski-Suomeen).

Rata myös katkaisee tosiaan porojen laitumet, ja kyllä se vaan eri asia on väistellä autoja kuin junaa. Ehkä kymmenissä vuosissa porot oppivat väistämään junia? mutta siihen mennessä raatoja on tullut liikaa. Ihan tutkitusti liikenneväylät (kapeat tietkin) jakavat eläinpopulaatioita, pirstaloivat niitä. Tämä esimerkiksi aiheuttaa vakavaa uhkaa monille eläinlajeille, koska ne eivät enää lisäännyt vaihtelevan geenipoolin sisällä, vaan kapenevan geenipoolin sisällä. Tätä nyt ehkä voisi välttää rakentamalla ilmaradan, eli periaatteessa nostamalla radan kulkemaan riittävän pitkiä matkoja kuivanmaan siltoja pitkin, mutta se on vielä kalliimpaa radanrakennusta kuin tavanomaisen rautatien rakentaminen.

Lisäksi rautatien rakentaminen Lappiin edellyttää huomattavasti suurempia perustustöitä ikiroudan ja roudan vuoksi, etelän routaongelmat ovat pikkujuttuja Lapin routimiselle. Tämä taas tarkoittaa sitä, että radan rakentaminen vaikuttaa ympäristöön huomattavasti laajemmalla alueella kuin etelämmässä. Lapin luonto on erityisen haavoittuvaa siksi, että sillä on niin lyhyt kausi aikaa toipua ja uusiutua, Lapin kesä on lyhyt.

Ja tässä vaiheessa ei olla vielä lainkaan keskusteltu maanomistuksesta, kulttuurin oikeudesta omaan elintapaansa jne.

Tätä perustelua en ymmärrä ollenkaan. Verrataanpa yksi juna vs. 100 rekka-autoa. Yhteen junaan voi törmätä yhdessä paikassa vain kerran, vaikka se olisi kuinka pitkä, mutta 100 rekkaan voi törmätä 100 kertaa. 

Niitä rekkoja porot ovat edes jonkin verran oppineet väistelemään (jonkin verran), lisäksi yksi rekka teilaa kerrallaan vain muutaman poron, yksi juna kymmeniä. Tien yli on helpompi mennä kuin radan yli (radalle joutuu kiipeämään), ja autot kulkevat hitaammin kuin juna. Ja tuo ratahan ei ainoastaan korvaa jo olemassaolevaa rahtiliikennettä, vaan se lisää rahtiliikennettä huomattavasti.

Luulisi, että ratakiskot ja sora on ikävämpi paikka hengata kuin maantie. Eli tuskin siitä mikään porojen ajanviettopaikka tulisi.

Se on sellaista siellä. Mitään ei saisi muuttaa, mutta kaikesta valitetaan.