Minä en haluaisi järjestää mitään varsinaisia hääjuhlia - olenko ihan outo?
Ei nyt juuri ole ajankohtaista, mutta noin yleisesti kammottaisi sellaiset perinteiset häät.
Mulle mieluisin voisi olla sellaisnen että vuokraisi rauhallisen kabinetin jostain kivasta ravintolasta, ruoat tarjoiltaisiin pöytiin, vieraita olisi ehkä parikymmentä, ei mitään kumminkaimaserkkuja. Ja se olisi sitten siinä! Halukkaat voisivat jatkaa iltaa missä parhaiten viihtyvät.
Kommentit (8)
Et. Me vaan mentiin maistraattiin kaksin, ihan parhaat häät.
Et ole outo. Nykyään suurin osa hääpareista tekee noin.
Minulla ihan sama tai oikeastaan vielä vähän vähemmällä porukalla. Suurimmalle osalle ilmoitan häistä sitten vasta tilaisuuden jälkeen. Ihan tarpeeksi olen ollut niin vieraana kuin kaasonakin häissä, joista on kamala stressi ja kustannukset yhtä päivää kohden, eikä se päivä ole loppujen lopuksi mitenkään ihmeellinen niin vieraidenkaan kuin juhlaparin mielestä.
Meiät vihittiin maistraatissa ja todistajatkin oli maistraatin puolesta, koska ei haluttu suosia ketään ystävistä.
Juhlittiin ihan kahdestaan ja seuraavana päivänä töissä tarjosin leivoskahvit kaikille ja kerroin uuden sukunimeni.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ihan sama tai oikeastaan vielä vähän vähemmällä porukalla. Suurimmalle osalle ilmoitan häistä sitten vasta tilaisuuden jälkeen. Ihan tarpeeksi olen ollut niin vieraana kuin kaasonakin häissä, joista on kamala stressi ja kustannukset yhtä päivää kohden, eikä se päivä ole loppujen lopuksi mitenkään ihmeellinen niin vieraidenkaan kuin juhlaparin mielestä.
Minä ainakin panostaisin se "turhan" rahan mieluummin siihen, että vieraat voi tilata vapaasti listalta mitä haluaa.
Joidenkin mielestä olet tosi outo. Isoista ja/tai vauhdikkaista häistä kuullaan niin paljon, että voisi luulla niiden olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kyllä muunkinlaisia häitä on, varmaan suurin osa.
Jos olisin mennyt naimisiin tai tai olisi edes haaveissa mennä, kävisin maistraatissa ja pitäisin sitten päivälliset. Minun puoleltani paikalla olisi kolme sukulaista ja kaksi kaveria. Sulhasesta en tiedä, kun ei sellaista ole.
Pukumakuni on ollut sama jo neljäkymmentä vuotta: yksinkertainen, kauniisti laskeutuva, 3/4-hihainen, pitkä, savunharmaa silkkimekko. Kaikki muu on neuvoteltavissa. :)
Aivan normaalia, täysin hyväksyttävä ratkaisu.