Oletko koskaan deittaillut varakasta miestä?

Minä en muita deittailekaan enää.

Varakkaissa miehissä on se kiva, että kiukuttelevat sitten kotona vaimoilleen, minun kanssani viettävät sitä laatuaikaa.

Eikä miehen poissaolo harmita minua, niin kauan kun heidän antamissaan luottokorteissa riittää limiittiä..

Varattomia miehiä yritin tapailla, mutta en jaksanut sitä ainaista jauhamista rahasta.

"Ostaisin sitä ja tätä, jos olis rahaa"

Tosimies ei jahkaile, vaan ostaa haluamansa.

Minä tapailen vain tosimiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei leveillyt, ei niuhottanut, halusi tarjota kaikenlaista. Lähetti mulle lahjakortin ystävänpäivänä, vaikka oli erottu.

Erosin koska hänellä on löysä muna. Kaikki ei rahalla järjesty.

No sillä ei sit ollu viakraan kumminkaan varaa? Tai jos oli, niin sit varmaan kun kurkkaat peiliin niin tiedät ainakin osittain syyn! 🤔

Olen. Ensimmäinen oli erittäin varakkaasta perheestä lähtöisin ja pihi kuin mikä. Olin köyhä opiskelija, mutta aina olisi pitänyt olla menossa milloin mihinkin reissuille tai pintapaikkoihin pörräämään, ja kun minulla ei ollut varaa, murjotti. Mutta ei toki maksanut mitään puolestani.  Toinen oli seurusteluaikaan mitä ihanin, mutta avioon astumisen jälkeen alkoi rahalla alistaminen. Olin vasta työurani alussa, joten palkkani oli noin kolmasosa hänen palkastaan. Sainkin kohta kuulla, kuinka olen persaukinen läski. Kun aloin edetä urallani - minusta tuli ensin pikkupomo ja sitten vähän isompi pomo ja palkkakin alkoi olla kohtalainen - hän tunsi taloudelliseen ylivoimaansa perustuneen valtansa uhatuksi. Nostin kytkintä ennen kuin homma meni oikeasti ikäväksi. 

Ei kai nyt kaikki rikkaat miehet pihejä voi olla?

Olen kahta tapaillut ja molemmat päättyi sen takia, etten kestänyt heidän tunnekylmyyttään. Jos mies on varakas, ei-pöllömmän näköinen ja sinkku, on hänessä hyvin todennäköisesti jotain vialla 😂 Mieluummin otan keskituloisen, anteliaan ja hyväsydämisen.

En, enpä koskaan, kertaakaan. Enkä kyllä kalsarimalliakaan. Kyllä ne melkein kaikki ovat olleet jollain tavalla luovasti lahjakkaita eivätkä ihan täysillä käyviä.

Minulla on juuri nyt varakas miesystävä, joka ei todellakaan ole pihi. Itse olen vuoden verran työttömänä ollut, ja muutenkin pienituloinen, yksinhuoltaja. Hän ilmoitti heti alusta, että haluaa vähentää stressiäni ja hemmotella minua. Ja niin todellakin tekee. Aluksi arvelutti ihan tosissaan, jopa ahdisti. Nyt ollaan käyty keskustelut rahasta sen verran usein läpi, että uskallan jo paremmin ottamaan vastaan, vaikka ei se ihan helppoa ole edelleenkään. Esimerkkejä: tuo minulle säännöllisesti todella komeita ja minun persoonaani sopivia kukkapuskia, vietämme kerran viikossa hotellipäivän -yön (kummallakin teinejä kotona) aina vähän paremmassa huoneessa, silloin tällöin sviitissä, auttaa minua perustamaan oman yrityksen niin tietotaidoillaan kuin myös taloudellisesti, vei nuorimman tyttäreni shoppailemaan jne... Sydämellinen ja ihana mies kaikin puolin, mielettömän hyvää seksiä ja on aivan hulluna minuun :D. Olo on kuin jossain amerikkalaisessa romanttisessa elokuvassa ja välillä joudun nipistämään itseäni kun en voi uskoa tätä todeksi. Ja omalta osaltani tietenkin hemmottelen miestä takaisin. Joskus elämässä voi sattua ihania asioita!

N46 (jolla on ollut todella haasteellisia vuosia takana jo yli kymmenen vuotta)

Ah, unohtui mainita, että mies ei ole suomalainen. En tiedä onko sillä merkitystä, mutta voi ehkä ollakin.

N46

Vierailija kirjoitti:

Olen tapaillut, oli ihan hauskaa. Raha ei ollut mitenkään puheenaiheena meidän välillämme mutta hän oli varakkaasta suvusta ja se näkyi monessa asiassa. Isänsä mm. oli opettanut että mies treffeillä tarjoaa aina, maksaa aina ja kaiken. Kerran myöntyi minun maksaa taksimatkat ja sanoi vain, että no jos kerta haluat leikkiä kortillasi niin Ok hänelle. Siitä näki, ettei hän kunnolla edes tuntunut tajuavan että kyllä sieltä kortilta myös raha hupenee, ei se ole mitään kivaa leikkiä minulle.

Maksoi matkoja, hotellihuoneen ja majoitukset. Olisi ostanut lentokentältä mitä olisin pyytänyt, mutta en halunnut mitään muuta kuin kupin kahvia. Osti oma-aloitteisesti kaikkia ruokatarvikkeita, kun suunnittelimme tekevämme yhdessä ruokaa arkena. Toi viiniä, shamppanjaa ja muutamia muita alkoholeja vaikka en niitä erikseen pyytänyt.

Antoi minun käyttööni oman kalliin autonsa (Porsche) mutta en uskaltanut ajaa sillä kuin kerran. Osti paljon kaikkia kodintuotteita minulle yllätyksenä, kynttilöitä, uusia lakanoita ja tyynyjä, suihkugeelejä ja hajuvesiä.

Oli tosi kohteliaan ihana mies. Amerikkalainen. Suomessa en ikinä uskon että olisin kokenut vastaava. Oli hauskaa sen aikaa kun sitä kesti.

Miksi jätit? Minä pidin oman amerikkalaiseni. Nyt onnellisesti naimisissa ilman rahahuolia. 

Olen ja se oli hirveää. Ensinnäkin sellainen sairas pihistely, että kulki risaisissa t-paidoissa ja halvimmissa a-verkkareissa, jalkineet saman merkin tossut. Auto oli oikeesti 25 v!!! Oli ehkä ollut silloin suhteellisen kallis, mutta ei kuitenkaan mikään entinen luxusauto. Usein pihistettiin niin ettei ostettu talvirenkaita, vaan pistettiin teloille jos alkoi näyttää uhkaavalta. Huollatettiin syrjäseudun harrastajan pajalla.

Lukaali oli iso ja vuokrallakin oli kämppiä mutta kesämökki oli myös täys rotisko. Minimaalinen mökki jonka ylisillä nukuttiin. Ei juoksevaa vettä, ei kylpyhuonetta, rämänen huussi ja keittiö jotain ihan hirveää. Vinksallaan olevat ulkokalusteet ja itse kyhätty grilli. Siis kaasugrilli, ei mitään edes itse muurattua! Kaikki kaapistot niin kaupunigissa kuin mökillä TÄYNNÄ ROINAA, eli vaatteet aina lojumassa.  Ihan järkyttävä sekasorto. 

Ja mihin sitä rahaa käytettiin? Ruokaan, ja hävikki ihan hurjaa. Alkoholiin, snobbailtiin myös kalliimmilla juomilla.  Itseäni ei aine kiinnosta.  Ja matkusteluun. ihan järisyttävää lentämistä ympäri maailman usein ilman mitään tarkoitusta. Mukamas olevinaan epäonnistuneen yrityksen työmatkoja. Patalaiska ihminen jonka bisnekset meni huonosti. Rahaa kuitenkin tuli vuokrakämpistä joten en usko että kauheasti kärsi vaikka bisneksessä menettikin paljon. 

 Koska mulla ei ollu varaa moiseen matkusteluun jäin aina yksin. Ei olisi edes lentopisteillään tarjonnu mulle lähimaahan reissua! Yhden laivalipun antoi kerran.  Sitä vaan ettei suhde jatkossa toimi jos toinen vaan reissaa ja tissutelee ja toinen ei pääse mukaan eikä ole tissuttelusta tai ylensyönnistä kiinnostunut. Alkoi myös leuhkiminen käydä hermoille.