Taas irtisanotaan porukkaa ja täällä kaikilla vaan riittää töitä?!

" Mutta kun meillä on VAKITUISET työt..." Niinpä niin.

Sitä ei niinkään ajatella, että velkaisimmat perheet ovat varmaan pääkaupungin liepeillä, mutta on täällä rutkasti eniten työmahdollisuuksia.

Miehelle kyllä riittää töitä (lääkäri), mutta oma työni tutkijana on hyvinkin pätkittäistä ja epävarmaa. Siksipä meillä onkin kohtuullisen pieni asuntolaina ja asutaan ikävän ahtaasti, mutta näissä olosuhteissa ei uskallettu mitään unelmien asuntoa hankkia.

Minulla ja miehelläni on sama työnantaja, joka on yrityskauppojen myötä tällä kertaa ulkomainen. Ja uskotko, ettei ole ollenkaan turvallinen olo? Vaikka tulevaisuuden näkymät on ihan jees tällä hetkellä ja ala ei ole ihan tuulten vietävissä, kuten elektroniikka-ala esim. niin ei voi todellakaan pedata sitä myöten, että työpaikka on vielä 5:n vuoden päästä. Se on yksi hujaus, kun lopettamispäätös tulee.



Itse uskoisin jotain töitä löytyvän, koska olen montaa eri alaa kokeillut ja työkokemusta riittää, samoin työhaluja ja avoimuutta. Miehelle taas on 2. työ siinä kotosalla, rakennettiin hänelle työtilat omalle yritykselle samalla kun talommekin. Ihan tyhjän päälle emme jää siis.. mutta tiedän, että huolettomampiakin ihmisiä on..

Uskoiskohan tuohon.

Minut irtisanottiin (olen vielä työvelvollinen syksyyn asti) 17 vuoden jälkeen, mutta onneksi on lainaturva.

Laskin että kun säästän hoitomaksut, saan niiden verran bruttona enemmän käteen. Eli vuoden pärjään kyllä hienosti, toivottavasti sitten jotain jo saa jostain.

Useimmiten laajemmat irtisanomiset koskevat tuotannollisessa työssä tai ns. normaali toimistotyössä olevia.



Mieheni on lääkäri ja on erittäin vaikea kuvitella, etteikö hänelle riittäisi töitä niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.



Itse taas olen korkeakoulutettu ja kerännyt sellaista ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta, jota ei ole kovin helposti tai nopeasti korvattavissa. Lisäksi yritys, jossa minulla on vakituinen työpaikka, on sellaisella toimialalla, joka ei tule supistumaan ja toisaalta henkilöstön määrässä ei ole millään mittapuulla ylimääräistä väkeä.

Sijainen olen mutta taas jatkuu työsuhde :)

Sairaanhoitoa tuskin ulkoistavat. Tai no, mistäpä tuon tietää vaikka ulkoistaisivatkin ja lennättäisi Kopter-linella potilaat ulkomaille :O

Ja tekevät ihan varmasti ilman rutinoita hyvinkin epäsäännöllisiä töitä eivätkä vaadi samaa palkkaa kuin me suomalaiset.

Että kyllä ollaan rauhallisin mielin. Miehellä työpaikka yksityissektorilla, joten hänellä tilanne tietysti eri. Mutta olemme ajatelleet, että joka tapauksessa pärjäisimme vain minunkin tuloillani, sillä minulla on hyvät uranäkymät. Lainakaan ei ole mikään mahdoton. Niin ja kyllähän se äijä ansiosidonnaista saisi alkuun, joten ei nyt puille paljaille jäisi hänkään.