Sanoin tänään EI ja käsittämätöntä miten hyvältä se tuntui

Oon koko ikäni kärsinyt liiallisesta kiltteydestä ja siitä, että suostun kaikkeen mihin pyydetään. Nyt mua taas pyydettiin hommaan, johon ei ole mielenkiintoa eikä aikaa ja homma on ikävä. Vastasin todella lyhyesti: En ryhdy. En selitellyt, en kysellyt, en mitään muutakaan. Ainoastaan vain "en ryhdy". Luulin, että ahdistun ja jään jahkailemaan, mutta mulle tulikin tästä ihan hemmetin hyvä olo. Joskus tekee hyvää olla itsekäs. Ei voi olla aina hyvä muille, eikä jaksa, jos ei välillä ajattele itseään ja laita rajoja hyväksikäytölle, jossain vaiheessa väsyy. Eikä minua kiinnosta yhtään mitä muut ajattelevat, olen vain jotekin tyytyväinen, tuntuu kuin olisin saanut maratonin maaliin kun sain kerrankin sanottua ei.