Muille vanhemmille tullut koulusta moitetta siitä että lapsi puhuu murteella ja puhekielisesti?
Kuulema pitäisi nyt sitten opetella lapsen kanssa enemmän kirjakielellistä puhetta, että lapsen puhekyky ja kommunikointi taito kehittyisi niin että kaikki ymmärtäisivät sen vaikka asuisi Hangossa tai Utsjoella. Minusta tämä on opettajalta aika yliampuva vaatimus kun murteet kuitenkin kuuluu suomen kieleen eikä sitä kirjakieltäkään kuulu puhua vaan ainoastaan kirjoittaa.
Kommentit (16)
Esityksissä, kokeista, kirjoitelmissa kuuluu vaatia hyvää yleiskieltä.
Tunnilla tai esimerkiksi ryhmätöissä riittää se huono suomi ja murre.
Mikäli ainekirjoittaminen on puhekielistä ja murteellista, niin se näkyy arvosanassa.
Murteilla saa puhua ja siihen ei saa puuttua ala/eikä yläasteella. 2-asteen opinnot ovat eriasia.
Kirjakieli on eri asia kuin puhuttu yleiskieli.
Kirjojen lukeminen auttaisi siihen vaivaan.
Lue lapselle kirjoja ääneen. Minä puhun hyvin puhekielisesti, mutta luen lapselle paljon. Siitä lapsi on imenyt kirjakielen ja esim leikkiessään nukkekodilla, pikkueläimillä tms käyttää kirjakieltä.
Olen myös leikkinyt lapsen kanssa robottia. Robotti puhuu ta vut ta mal la ja metallisella äänellä. Huomaamatta lapsi on oppinut tavuttamaan sanoja jo 5-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli ainekirjoittaminen on puhekielistä ja murteellista, niin se näkyy arvosanassa.[/
Tästä tuli mieleen: Kirjoitetaanko koulussa kaikki tietokoneella?
Eihän nykyään enää opeteta kaunokirjoitusta.
Kirjalliset työt kirjakielen mukaan, koska kielioopikin täytyy oppia. Puhuminen on eri juttu.
Jos kirjoitettua kirjakieltä ym. opettele niin tulee kyllä hankaluuksia/ vaikeuksia hatko-opinnoissa.
Tällä hetkelläkin on esim. amiksessa ihan suomalaisäidinkielisiä, joilla on tosi heikko kirjoitustaito
Vierailija kirjoitti:
Esityksissä, kokeista, kirjoitelmissa kuuluu vaatia hyvää yleiskieltä.
Tunnilla tai esimerkiksi ryhmätöissä riittää se huono suomi ja murre.
Mikäli ainekirjoittaminen on puhekielistä ja murteellista, niin se näkyy arvosanassa.
Nyt siis on kyse siitä miten lapsi puhuu suomea, ei kirjoittamisesta. Jostain syystä uudelle opettajalle ei nyt käykkään että lapsi puhuu murteella ja puhekielisesti. Ja kuten jo sanoin niin kirjakieli on kirjoittamiseen ja siksi ihmettelenkin miksi opettaja vaatii nyt lapsilta että näiden pitäisi myös alkaa puhumaan sillä kirjakielellä tai siis yleiskielellä kuten joku tuossa korjasi ja oikaisi (kiitos siitä, tuo kirjakieli jäi itselle tuosta opettajalta saadusta viestistä).
Ap
Provo. Kukaan opettaja ei tuollaista vaadi, eikä saakaan vaatia.
On tullut. Ja ihan aiheestakin, sillä murre näkyi puheen lisäksi myös kirjallisissa tehtävissä vahvasti. Sitä mukaa kun poika oppi kirjoittamaan, niin murrehan sinne tekstiinkin eksyi ja kirjoitus kärsi sen takia. Ehkä lapsesi opettaja pelkää samaa?
Riippuu kai siitä, kuinka vahvalla murteella puhuu. Esim. sanooko minä/mä/mää/mie, ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos osaa kirjoittaa minä. Mutta sitten, jos käyttää paljon paikalliseen murteeseen kuuluvia sanoja, mitä muualta tullut opettaja ei ymmärrä, tai muualle muuttaneena käyttää kieltä mitä uudella paikkakunnalla ei ymmärretä, täytyy pystyä muuttamaan puhetapaansa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kai siitä, kuinka vahvalla murteella puhuu. Esim. sanooko minä/mä/mää/mie, ei pitäisi olla mitään merkitystä, jos osaa kirjoittaa minä. Mutta sitten, jos käyttää paljon paikalliseen murteeseen kuuluvia sanoja, mitä muualta tullut opettaja ei ymmärrä, tai muualle muuttaneena käyttää kieltä mitä uudella paikkakunnalla ei ymmärretä, täytyy pystyä muuttamaan puhetapaansa.
Juuri siksi 1800-luvulla meille suomalaisille luotiin yksi yhtenäinen yleiskieli ja näistä murteista pyrittiin pääsemään aktiivisesti eroon jotta suomalaisten olisi helpompaa ymmärtää toisiaan eikä alueelliset erot johtaisi kielen eriytymiseen kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt.
-10000/5